Useilla mittareilla mitattuna hyvinvointi kouluissa on heikentynyt niin oppilaiden kuin opettajienkin kokemana. Tilastot osoittavat nuorten oppimistulosten ja mielenterveyden samanaikaisen laskun. Opettajien työuupumus ja alanvaihdon harkinta ovat myös lisääntyneet rinnakkain. ”Pitääkö olla huolissaan?” kysyy digierko-vierailijakynässä tuore kasvatustieteen tohtori Katariina Räsänen.
Read moreVierailijakynä: “Se, mikä näyttää hyvältä paperilla, ei välttämättä toimi todellisuudessa” – Malliluokan merkitys uuden koulurakennuksen suunnitteluprosessissa
Raumalle rakennettavan Karin kampuksen suunnitteluprosessissa toteutettiin malliluokka opetusteknologisten laitteiden valintaa varten. Vierailijakynässä pedagoginen tvt-asiantuntija ja DigiErko-alumni Jenni Valanne kertoo kehittämishankkeestaan.
Rauman kaupunki rakennuttaa Karin kentän alueelle liikunta-, vapaa-aika- ja koulukeskuksen, joka valmistuu helmikuussa 2024. Karin kampus -hankekokonaisuuteen kuuluvat uimahalli, Hj. Nortamon peruskoulu, musiikkiopisto, liikuntahalli, nuorison kokoontumistila ja kansalaisopisto sekä siihen sisältyvät kuvataide- ja teatterikoulut.
Read moreVierailijakynä: Sisäisen viestinnän uudistus koulussa – yhdenmukaiset käytänteet psykologisen turvallisuuden mahdollistajina
Vieraskynässä tällä kertaa aiheena organisaation toiminnan kehittämisen ikuisuuskysymys eli viestintä. Kirjoittajat Erika Perttuli-Borobio ja Aleksi Markkanen tulevat Kulosaaren yhteiskoulusta. KSYK on kansainvälinen koulu, jossa opetusta annetaan sekä suomeksi että englanniksi. Viestinnän kehittämisen välineistä ensimmäiseksi käyttöön otettiin jaettu drive, mutta välineitä oleellisemmaksi on osoittautunut maltillinen tahti, joka tukee kulttuurin muutosta kohti avoimuutta ja yhteistyötä.
Read moreVierailijakynä: Diggaajat – Lapset digitoimijoina
Entä jos annetaan vastuu lapsille? Entä jos lapset kouluttavat toisiaan? Entä jos lapsille järjestetään oma ITK? Aikuisten ITK on kuitenkin kaikkien opetusteknologian ja digipedagogiikan parissa toimivien isoin vuosittainen kokoontuminen, jossa maailma paranee ja verkostot vahvistuvat. Näistä ajatuksista syntyi Diggaajat-tapahtuma. Diggaajista kirjoittaa vieraskynässään Vesa Hursti, tutoropettaja ja tutortoiminnan koordinaattori Kangasalan Suortaman koulusta.
Vierailijakynä: Digiopettajan taitopaketit – pedagogisen osaamisen kehittämistä digitaalisessa ympäristössä yliopistossa
Miten opettajan osaamista käytännössä tuetaan ja kehitetään yliopisto-opetuksen kontekstissa ja osana opetuksen arkea? Miten tavoitetaan opettajat eri aloilla, kun opetusteknologian käyttöönotto väistämättä muuttaa opetuksen järjestämistä ja pedagogiikkaa. Itä-Suomen yliopistossa ”miljoonan euron” kysymyksiä on ratkottu mm. rakentamalla digiopettajan taitopaketit. DigiErko-vieraskynässä vanhempi yliopistonlehtori Kati Kasanen kirjoittaa taitopakettien sisällöstä, kehittämisestä ja vastaanotosta.
Read moreVierailijakynä/Gästblogg: Studiehelheten Lärande och undervisning i digitala miljöer vid Helsingfors universitet – en svenskspråkig klasslärarstudents perspektiv
Kesäkuun kunniaksi vierailijakynään on tarttunut Helsingin yliopistossa luokanopettajaksi opiskeleva Herta Donner. Herta kirjoittaa kokemuksistaan Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -opintokokonaisuudesta, jota on tarjottu vuodesta 2019 lähtien 25 opintopisteen laajuisena, valinnaisena opintokokonaisuutena Helsingin yliopiston tutkinto-opiskelijoille. EduDigi-opintokokonaisuutta toteutetaan DigiErko-koulutuksen rinnalla ja tavoitteena on rakentaa tietoa yhteisöllisesti; opinnot tarjoavat tutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden verkostoitumiseen sekä näköalapaikan kentällä tapahtuvaan, ajankohtaiseen kehittämistoimintaan, ja vastaavasti jo työelämässä toimivat opettajat pääsevät kuulemaan opettajankoulutuksen ajankohtaisista kehityssuunnista ja pohtimaan tulevien kasvatusalan ammattilaisten kanssa nykyisessä työelämässä toimimisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia.
Under läsåret 2022-2023 deltog jag vid Helsingfors universitet i kurshelheten Lärande och undervisning i digitala miljöer. I det här blogginlägget kommer jag att berätta om hur jag upplevde kurserna.
Som man kanske kan gissa av namnet på kurshelheten behandlades digitalisering i skolan och samhället ur flera intressanta perspektiv. Som blivande klasslärare upplevde jag att jag fick viktiga insikter om hur fenomenet digitalisering i praktiken påverkar skolvardagen och hela samhället. Digitalisering och användning av digitala hjälpmedel i skolan är ett ämne som, av goda orsaker, väcker mycket känslor och diskussion både i medier och bland lärare. I och med otroligt snabb och ständigt pågående teknologisk utveckling kan det vara svårt att bedöma vilka verktyg som är gynnsamma för elevernas inlärning och vilka som är överflödiga – eller rent av distraherande. Det finns också flera risker kopplade till till exempel barns användning av internet som många pedagoger är medvetna om, men som kan kännas svåra att hantera i en situation som ständigt förändras.
Ett lösningsinriktat fokus var genomgående för alla kurserna, detta utan att skygga för de utmaningar som digitalisering för med sig. Vidiskuterade mycket och gick i praktiken in på hur man som lärare kan arbeta med olika digitala verktyg på ett konstruktivt sätt. De blev särskilt intressanta tack vare att kursens deltagare inte enbart bestod av universitetsstudenter, utan också lärare på olika utbildningsstadier och andra som länge varit verksamma i arbetslivet. Det här konkretiserade på ett meningsfullt sätt kursinnehållet och man fick insikt om dagsaktuella utmaningar och möjligheter relaterade till kursernas tematik. Också en mängd olika föreläsare gästade kurserna, vilket bidrog med otroligt bred sakkunnighet och många perspektiv.
Kursernas undervisningsspråk är finska, och därför tvekade jag först lite på om jag skulle klara mig, då mitt modersmål och studiespråk är svenska. Jag funderade över hur det skulle gå att delta i komplexa diskussioner eller skriva längre texter på finska. Det visade sig ändå snabbt att språket inte blev något problem, då atmosfären på kursen från början kändes välkomnande och trygg. Examinationsuppgifterna gick bra att skriva på svenska, vilket också gjorde tillägnandet av all ny kunskap lättare för mig.
Kursernas examinationsuppgifter var också i övrigt ganska flexibla och gav möjlighet till ett mera kreativt utförande än vad jag vant mig vid på universitetet. Vi skrev egna bloggar där vi förankarade våra reflektioner om kursinnehållet till aktuell forskning. Kursdeltagarna uppmuntrades att närma sig blogginläggen multilitterärt, och jag utförde dem bland annat i form av en vlogg, en podcast och använde mig överlag av mycket visuellt material. Det här gjorde utförandet mera inspirerande och var dessutom en konkret övning i hur man multimodalt kan skapa pedagogiskt meningsfulla helheter.
Sammanfattningsvis upplever jag att kurshelheten bidrog med mycket sådant som annars inte på djupet tagits upp under min studietid. I och med att digitaliseringen genomsyrar hela samhället och framtida elevers liv känns det värdefullt att ha satt sig in i och reflekterat mer djupgående över ämnet. Som vi diskuterade flera gånger under kurserna, är digitalisering inte något man kan välja att inte ta i beaktande som lärare, utan en oåtskiljbar del av dagens samhälle och något som eleverna har rätt att utveckla aktörskap i relation till.
– Herta Donner, Klasslärarstudent vid Helsingfors universitet år 2023
Digikehittämishankkeita ja promptaamista – Osallistujaraportti DigiErko-etämessuilta
Valtakunnallinen DigiErko-verkosto järjesti DigiErkot kehittäjätoimijoina -etämessutapahtuman toista kertaa 3.5.2023. Keynoten aiheeksi oli valittu ajankohtainen tekoäly eli AI, jonka jälkeen digierkot esittelivät kehittämishankkeitaan teemaryhmissä. Itä-Suomen yliopiston DigiErko-tiimin projektitutkija Susanne Hallberg ja tutkimusavustaja Iiris Kangasniemi osallistuivat messuille ja sen toteuttamiseen ensimmäistä kertaa. Kokemus oli innostava!
STEAMia k(O)ulussa
”STEAM-pedagogiikan toteuttaminen on erityisen luontevaa monialaisten oppimiskokonaisuuksien yhteydessä. STEAM-pedagogiikassa korostuvat oppijalähtöisyys ja autenttisten, avointen ongelmien ratkaiseminen. STEAM-toiminnan laaja-alaisuus yllätti toistuvasti myös minut opettajana sekä oppilaani”, kirjoittaa Iiris Kivioja, luokanopettaja ja nykyinen yliopisto-opettaja DigiErko-vieraskynässä STEAM-kokemuksistaan.
Read moreEnsimmäinen tutkimusjulkaisu digierko-opettajista!
Luokanopettajan ammatillinen toimijuus opetuksen digipedagogisessa kehittämisessä -artikkeli on ilmestynyt. Artikkelissa jäsennetään luokanopettajien tekemää digipedagogista kehittämistyötä oman osaamisen, työyhteisön odotusten ja ulkopuolelta tulevien (maailma muuttuu, mitä digitalisaatiosta pitää opettaa?) kehittämispaineiden keskellä. Aineisto on kerätty DigiErko-koulutuksiin Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistoissa osallistuneilta opettajilta. Bloggauksen on kirjoittanut väitöskirjatutkija Satu Piispa-Hakala, joka on myös artikkelin ensimmäinen kirjoittaja.
Read moreLisätyn todellisuuden kokeilu opetuksessa
Lisätty todellisuus ja sen käyttö opetuksessa kiinnostavat kovasti tällä hetkellä. AR:n mahdollisuudet havainnollistamisessa ja opetuksen pelillistämisessä ovat lupaavia. Erilaisia alustoja käyttöön on runsaasti, mutta miten lisätyn todellisuuden käyttö toimii opetuksessa? Mari Hakanen ja Janne Heiskanen Itä-Suomen yliopiston Rantakylän normaalikoulusta kirjoittavat opetuskokeilusta, jossa käytettiin Tarina-sovellusta.
Read more
Valtakunnallinen DigiErko-verkosto 