Luokanopettajan ammatillinen toimijuus opetuksen digipedagogisessa kehittämisessä -artikkeli on ilmestynyt. Artikkelissa jäsennetään luokanopettajien tekemää digipedagogista kehittämistyötä oman osaamisen, työyhteisön odotusten ja ulkopuolelta tulevien (maailma muuttuu, mitä digitalisaatiosta pitää opettaa?) kehittämispaineiden keskellä. Aineisto on kerätty DigiErko-koulutuksiin Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistoissa osallistuneilta opettajilta. Bloggauksen on kirjoittanut väitöskirjatutkija Satu Piispa-Hakala, joka on myös artikkelin ensimmäinen kirjoittaja.
Read moreAvainsana: digipedagogiikka
Lisätyn todellisuuden kokeilu opetuksessa
Lisätty todellisuus ja sen käyttö opetuksessa kiinnostavat kovasti tällä hetkellä. AR:n mahdollisuudet havainnollistamisessa ja opetuksen pelillistämisessä ovat lupaavia. Erilaisia alustoja käyttöön on runsaasti, mutta miten lisätyn todellisuuden käyttö toimii opetuksessa? Mari Hakanen ja Janne Heiskanen Itä-Suomen yliopiston Rantakylän normaalikoulusta kirjoittavat opetuskokeilusta, jossa käytettiin Tarina-sovellusta.
Read moreHyvinvoivan digiopen huoneentaulu
Valtakunnallisen DigiErko -verkoston syyskuun webinaarissa osallistuttiin ensin Kaisa Vuorisen vahvuusajattelua, vahvuuskieltä, ja voisiko jopa sanoa vahvuuselämää, avaavaan alustukseen. Sen jälkeen osallistujat laativat pienryhmissä Hyvinvoivan digiopettajan huoneentauluja. Niistä tuli niin upeita, että pyysimme luvan jakaa ne blogissa. Eli tässä ole hyvä, muistutuksia ja ideoita hyvinvoinnista digiopen arkeen!
Kaikissa huoneentauluissa on yhteisiä piirteitä. Oleellista on rajojen tunteminen ja asettaminen. Arjessa tarvitaan myös palauttavaa toimintaa paineistetun digiopetustyön vastapainoksi. Huoneentauluissa muistutetaan myös resilienssistä ja armosta itseä, työtä ja työyhteisöä kohtaan. Myös innostuminen ja rohkeus kokeilla ovat oleellisia elementtejä. Ryhmä kaksi vertasi digiopen arkea kuntosaliin, kuten alla sanotaan ”löydä oma laitteesi ja ohjelmasi”! Kaikki ei toimi kaikilla.
Ryhmä 3 muistutti, että digiopen roolista olisi tärkeä päästä irti välillä myös työaikana. Ei aina ja kaikkialla voi olla se digivastaava. On tärkeää olla myös yhteisön rivijäsen ilman jatkuvaa erityisvastuupäivystystä. Pitää olla mahdollisuus myös heittäytyä ei tietämisen -tilaan.
Kuten moni muukin työ, myös opettajan työ on jatkuvasti kehittyvää ja kehitettävää. Ei sitä voi tehdä yksin. Yhdessä tekeminen, verkostojen vahvistaminen ja ylläpitäminen sekä tietysti mielekkäiden asioiden tekeminen pitävät yllä positiivista virettä ja työssä jaksamista. Ryhmä 1 kirjasi tauluun myls, että toiveikkuutta pitää pitää yllä.
Kuten ryhmä 4 muistuttaa, anna arvoa sille, mitä jo nyt osaat! Teknologinen kehitys on niin nopeaa ja digitalisaatio niin kaikenkattavaa, että aallon harjalla kestäminen on mahdotonta niillä resursseilla, joita arjessa opetustyötä tekevillä on. Digi on renki, jonka pitää tukea arkea ja opettamista, ei päästetä sitä piiskan varteen komentelemaan!
Tuhannet kiitos digierkoillemme! Te olette ehtaa timanttia ja kultaa!
Ja sinä, joka et ollut paikalla, mitä sinun hyvinvoivan digiopen huoneentaulussasi lukee?
Pakopelit – Ongelmia vai ratkaisuja?
Mitä pakopelit ovat? Miten niitä käytetään opetuksessa? Mikä on Sm4rt LOC? Miten pakopelejä ja niiden pedagogiikkaa tutkitaan? Mikä on Pakopelikäsikirja? Muun muassa näistä aiheista kirjoittavat Itä-Suomen yliopiston projektitutkijat Sanna Nenonen ja Ville Tahvanainen.
Vierailijakynä: Hyvinvoivaa ja motivoivaa lukiokoulutusta rakentamassa
Lukiokoulutus on ollut suurten murrosten ja muutosten kourissa jo viimeiset kymmenen vuotta, ja muutosten tahti tuntuu kiihtyvän vuosi vuodelta. Samalla raportoidaan opettajien lisääntyneestä kiireestä ja uupumuksesta. Muuttuneet tavoitteet lukiolaissa ja opetussuunnitelmassa ovat kieltämättä hienot; opiskelijoiden yksilöllisyyttä, jatkuvaa arviointia ja itsearviointia korostetaan nykyisissä pykälissä täysin uudella tavalla. Mutta sitten tulee se mutta. Miten vastata näihin muuttuneisiin tavoitteisiin toimivilla pedagogisilla tavoilla ja erityisesti siten, että opiskelijat ja opettajat pystyisi voimaan hyvin kaiken kehittämisen keskellä?
Vierailijakynä: Ryhmänohjaaja lukiolaisen hyvinvointia edistämässä
“Yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeänä yhteisenä tavoitteena on klassisten sivistysihanteiden toteuttaminen eli pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen” (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019, johdanto). Lukion ryhmänohjaaja on avainasemassa tukemassa lukiolaisen kasvua ja kehittymistä näitä ihanteita kohti. Hyvinvoiva lukiolainen kasvaa hyvässä ja osaavassa ohjauksessa sekä arvostavassa ja innostavassa opiskeluilmapiirissä aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Siihen hän tarvitsee oppilaitoksen aikuisten tukea ja hyvin toimivaa opiskeluryhmäänsä. Yhä useammat lukiolaiset eivät kuitenkaan voi hyvin, mikä on huolestuttava kehityssuunta.
Näin kirjoittavat Itä-Suomen yliopiston DigiErko-opinnoista syyskuussa valmistuvat Jutta Mäkisalo ja Heli Piironen, jotka ovat kehittämistehtävässään rakentaneet lukion ryhmänohjaajille materiaalipaketin ja ryhmänohjaajan käsikirjan opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen. Materiaalipaketti tulee kaikille avoimeen käyttöön.
Read moreMitä metapelaaminen on?
Näkyykö oppilaiden digitaalinen pelaaminen koulusi arjessa, vaikka oppilaasi eivät varsinaisesti pelaisi kouluaikana? Ehkä olet huomannut oppilaiden juttelevan peleistä, leikkivän välitunnilla peliaiheisia leikkejä tai suunnittelevan tulevia pelituokioita. Digitaaliset pelit ovat myös saattaneet näkyä oppilaiden piirustusten tai muiden tuotosten aiheissa ja ehkä oppilaat ovat välitunneilla katsoneet peliaiheisia YouTube-videoita. Olet havainnoinut metapelaamista, josta DigiErko-blogiin kirjoittaa aihetta viime vuodet analysoinut projektitutkija Juho Kahila Itä-Suomen yliopistosta.
Read moreMiten teknologia muokkaa työtä ja opettamista lähitulevaisuudessa?
Voidaksemme toimia tehokkaasti nopeasti muuttuvassa maailmassa meidän on jatkuvasti katsottava tulevaisuuteen ja koetettava ymmärtää mitä seuraavaksi tapahtuu – ja mitä on jo tapahtumassa. Yksi keskeisiä koulutusjärjestelmän haasteita on ymmärtää millaista työnteko on tulevaisuudessa, sillä järjestelmän keskeisimpiin tehtäviin kuuluu tulevaisuuden työvoiman kouluttaminen. Samalla myös opettajan työ ja työympäristö altistuvat muutokselle, kirjoittaa Samuli Laato Tampereen yliopistosta. Hän on tutkija ja opetusteknologiakehittäjä, joka työskentelee tällä hetkellä Gamification Group:ssa.
Read moreDigiopiskelu, tie tulevaisuuden maailmaan
”En kuitenkaan osannut ennakolta aavistaa, miten digiopinnot paitsi tarjoavat minulle välineitä tulevaisuustaitojen opettamiseen muille, myös valmentavat minua itseäni näissä taidoissa, joista keskeisiä ovat kyky kriittiseen ajatteluun, viestintä- ja yhteistyötaidot sekä luovuus” kirjoittaa luokanopettajaopiskelija Säde Susanna Reunanen Turun yliopistosta. Reunasen opintoihin kuuluu Digitaalinen oppiminen ja opettaminen -sivuaine, jossa on samoja sisältöjä kuin Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksessa (DigiErko). Sivuaine on syntynyt DigiErko:sta ja niitä kehitetään yhdessä. Oleellista on vuorovaikutus erikoistumiskoulutuksen osallistujien ja sivuaineen opiskelijoiden välillä. Säde Susanna Reunanen summaa bloggauksessaan digipeda-koulutuksen parhaita puolia ja suuntaa ajatuksen tulevaisuuteen. Lue lisää alta!
Read moreMikä ihmeen DigiErko-verkosto?
Myönnetään, onhan tämä meidän verkostomme hieman vaikeasti hahmotettava. Eli muista kolme asiaa:
- DigiErko on lyhenne nimihirviöstä: Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutus. (Tarkoittaa myös koulutuksen opiskelijaa ja alumnia!)
- DigiErkoksi voi tulla Helsingin, Itä-Suomen tai Turun yliopistossa.
- Nämä erikoistumiskoulutukset ja niiden opiskelijat ja alumnit muodostavat valtakunnallisen DigiErko-verkoston.
Valtakunnallinen DigiErko-verkosto 