Vierailijakynä: Joko saa arvioida?

Tässä Vierailijakynä-kirjoituksessa  Päivi Ruotsalainen esittelee Arviointimaata. Ruotsalainen on osallistunut Itä-Suomen yliopiston DigiErko-koulutukseen.

Opetussuunnitelman perusteet korostavat monipuolista, jatkuvaa ja oppimista tukevaa arviointia. Voisiko arviointi olla informatiivisen luonteen lisäksi myös hauskaa?  

Opetussuunnitelman tuomien uusien tuulien myötä syntyi Joensuun normaalikoulussa Arviointimaa, joka mahdollistaa oppilaiden arviointitaidon harjoittelun sekä itsearviointien laatimisen mielikuvituksellisen kuvan keinoin. Ideana oli poistaa perinteinen arviointiin sisältyvä luokiteltavuus, innostaa uuden oppimiseen sekä tuoda esiin oppilaan vahvuuksia.  

Arviointimaa on suunniteltu alkuopetusikäisille lapsille, mutta sitä voidaan käyttää eri ikäisten oppilaiden tai aikuisten kanssa. Itsearviointitaidon kehittyminen edellyttää vuorovaikutusta opettajan ja oppilaiden välillä. Ryhmässä käytyjen keskustelujen ja kuvaan tutustumisen jälkeen voivat oppilaat siirtyä tekemään omia arvioitejaan esimerkiksi digitaaliseen ympäristöön. Kuva houkuttaa sanoittamaan omaa osaamistaan. 

Arviointimaan pedagogisesta käytöstä on tulossa julkaisu Arvot –hankeen loppuraportin yhteydessä. Asiasta innostuneet voivat hankkia kyseistä tuotetta kuvana tai digitaalisesti Itä-Suomen yliopiston Tulliportin harjoittelukoulun kautta. Lisätietoja voi kysellä sähköpostitse (paivi.ruotsalainen@uef.fi).

 Arviointimaa

Kuva ©Eero Karvonen. Kaikki oikeudet pidätetään.

– Päivi Ruotsalainen

Katso myös posteri Arviointimaasta!

 

Vierailijakynä: yläkoulun digipassi ja fysiikan ja kemian ViLLE-kursseja

Tästä blogikirjoituksesta saa alkunsa uusi postaussarja: vieraskynä. Sarjassa julkaistaan erityisesti Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksissa opiskelevien ja niistä valmistuneiden opettajien tekemiä kehittämistyöstä kertovia postereita ja tekstejä.

Ensimmäisessä julkaisussa on Turun toisesta erikoistumiskoulutuksesta valmistuneen Pauliina Pääkkösen tekemä posteri, joka kertoo hänen tekemästään kehittämistyöstä yläkoulun puolella.

Pauliina_Pääkkönen_posteri

Posteri PDF-muodossa

Syystapahtuma Turussa ja katsaus tulevaan

Valtakunnallinen DigiErko-verkosto kokoontui Turussa 6.-7. syyskuuta. Turun yliopiston Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksesta valmistui toinen vuosikerta ja paikalla oli myös Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen ”digierkoja” sekä alumneja.

DSC_1526
Torstaina digierkot kokoontuivat seuraamaan paneelikeskustelua digiloikasta ja kansallisesta loikkatilanteesta Turun yliopistolle.
digierkot_digikuvissa
Upeat valmistuneet digierkot digikuvissa ja huomion keskipisteessä.
rajattu_hanketori
Hanketorilla esiteltiin kehittämistehtäviä postereina, verkostoiduttiin ja suunniteltiin uusia hankkeita.
DSC_1545
Turun saaristo ja sää hellivät verkostoituvia laivaseminaarilaisia.

Valtakunnallinen DigiErko -verkostohanke järjestää lokakuussa kaikille avoimen webinaarin koulurakentamisesta. Tiedotamme webinaarista tarkemmin blogissa ja Twitterissä (#digierko) syyskuun aikana.

DigiErko-verkosto on mukana myös Kasvatustieteen päivillä marraskuussa sekä Educa-messuilla ja ITK’19-päivillä keväällä 2019.

 

 

Huhtikuussa tapahtunutta

Huhtikuun aikana Valtakunnallisen DigiErko-verkoston porukkaa osallistui Jyväskylässä 5. päivä järjestettyyn Opettajankoulutusfoorumin seminaariin ja ITK-konferenssiin 12.-13. päivä Hämeenlinnassa. Kummassakin esillä oli posteri, jonka löydät täältä.

sdr

Opettajankoulutusfoorumin seminaarin pääteemoina olivat kansainvälisyys ja tutkimusperustaisuus opettajankoulutuksessa. Erityisen mielenkiintoista oli kuulla Turun yliopiston vararehtori Riitta Pyyköltä selvityksestä, joka on tehty Suomen kielivarannosta. Pyykkö nosti esille sen, miten eri kieliä englannin lisäksi opiskellaan tällä hetkellä vähemmän kuin aikaisemmin. Työelämä kuitenkin tarvitsee monipuolista kieliosaamista. Kielitaidon pitäisikin olla osa kaikkien ammattitaitoa eikä vain kieliä korkeakouluissa opiskelleen erityisasiantuntijajoukon asia. Tulevaisuudessa aikuisten kielten opetuksen ja opiskelun arvioidaankin lisääntyvän. Pyykkö pohtikin, miten kielten opettajien koulutuksessa on huomioitu se, että tulevaisuudessa oppilaina voi olla lasten sijaan useammin aikuisia. Yhtenä vaihtoehtona tulevaisuuden tarpeisiin vastaamiseen Pyykkö heitti ilmoille esimerkiksi erikoistumiskoulutuksen hyödyntämisen monialaisten kieliasiantuntijoiden ja kielten opettajien kouluttamiseen. Riitta Pyykön ja muut opettajankoulutusfoorumin esitykset löytyvät kokonaisuudessaan seminaarin sivuilta.

ITK-konferenssi oli kuin tehty meidän hankkeellemme, kun Aulangon kylpylässä oli tuhansia digitaalisesta oppimisesta ja opettamisesta kiinnostuneita opettajia, tutkijoita ja palveluntuottajia. Tapasimme monia tuttuja erkolaisia ja tutustuimme uusiin ihmisiin. ITK:ssa päästiin kuulemaan esimerkiksi opettajien osaamisen kehittämisen mallista, joka on todettu hyväksi Varsinais-Suomessa, moniaistisista oppimistiloista, jonka avulla esimerkiksi ranskaa voisi opiskella Eiffel-tornin juurella, ja alakoulun robotiikkakurssista, jonka opettajat rohkeasti rakensivat ilman aiempaa kokemusta.  Ensi vuonna uudestaan!