Digihyvinvointi kysyy taitoja, tietoa ja tukea

Kun tarkastellaan ihmiskunnan pitkää historiaa, ovat digitalisaation mukanaan tuomat haasteet ihmislajille luonteeltaan täysin uusia ja ihmeellisiä: jatkuvat keskeytykset, valtava tiedon ja mediasisältöjen määrä, loputtomat vaihtoehdot, monen teknisen laitteen ja sovelluksen samanaikainen käyttäminen, verkkovälitteisiksi muuttuneet sosiaaliset suhteet, työ- ja vapaa-ajan sekoittuminen – lista on hengästyttävän pitkä ja monisyinen. Jatkuvien ärsykkeiden, tiedon ja viestitulvan keskellä eläminen ovat luoneet ympärillemme ennennäkemättömän haasteellisen ympäristön, jossa hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttää uudenlaista osaamista.

Niin sanotut digihyvinvoititaidot voidaan lukea joukoksi taitoja, joita tarvitaan digitaalisen viestinnän ylikuormituksen sivuvaikutusten hallintaan. Näiden taitojen avulla pystymme esim. keskittymään meille tärkeisiin asioihin, välttämään informaatiotulvan aiheuttamaa stressiä ja minmoimaan epäolennaisiin asioihin käytetyn ajan. (Gui, Fasoli & Carradore 2017). Digihyvinvointimme ei ole kuitenkaan kiinni teknisestä osaamisestamme, vaikka toki teknisellä taituruudella on oma roolinsa joissain hyvinvointamme uhkaavissa tilanteissa. Jos esimerkiksi tiedämme puhelimemme ilmoitusten häiritsevän keskittymistämme, hyödymme siitä, jos osaamme säätää laitteen ilmoitusasetuksia. Digihyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä on kuitenkin enemmänkin kyse medialukutaidosta, itsesäätelykyvystä ja ajanhallinnasta, mediavälitteisen vuorovaikutuksen ja sosiaalisten suhteiden erityispiirteiden ymmärryksestä, aivojen hyvinvoinnin huomioimisesta sekä median käyttöön liittyvien sosiaalisten normien sekä median toimintamekanismien tiedostamisesta (Takala & Takala 2019).

Read more

Sosionomin ammattiin verkossa opiskellen – DigiErko koulutukseni kehittämistyö ja mitä sille kuuluu tänään?


LAB ammattikorkeakoulussa alkoi 2020 vuoden alussa sosionomi AMK -koulutuksen verkkotutkinto. Verkkotutkinnon suunnitteluprosessin dokumentointi oli DigiErko-koulutukseni kehittämishanke ja se sisältyi työtehtäviini Saimaan ammattikorkeakoulussa 2018-2019.

Read more

Pidäthän huolta digihyvinvoinnistasi?

Digiteknologiasta ja digitaalisista mediasisällöistä on tullut merkittävä osa arkeamme. Ne tarjoavat meille entistä monipuolisempia mahdollisuuksia rakentaa sosiaalista pääomaa, toteuttaa itseämme, saada laadukasta koulutusta, edetä urallamme, oppia uutta, löytää vertaistukea, pitää yhteyttä läheisiimme, verkostoitua uusiin ihmisiin sekä kokea ilahduttavia ja inspiroivia asioita. Digitaidot ovatkin tätä nykyä tärkeitä kansalaistaitoja kaikenikäisille. Ne eivät ole yhteiskunnassamme enää vain eduksi – ne ovat pikemminkin edellytys hyvälle elämälle ja arjessa pärjäämiselle.

Read more

Nyt on aika hakea!

DigiErko-koulutus starttaa pian viidettä kertaa Helsingissä, Joensuussa ja Turussa. Haut koulutuksiin aukeavat pian!

Löydät tarkemmat tiedot koulutussisällöistä ja ajankohdista yliopistojen omilta sivuilta.

Hakuajat:

Helsingin yliopisto: 12.4.-14.5.2021

Itä-Suomen yliopisto: 17.5.-31.10.2021

Turun yliopisto: 14.4.-30.9.2021



Liity sinäkin DigiErko-verkostoon ja kouluttaudu digiajan opettamisen ja oppimisen asiantuntijaksi!

Haku DigiErko-koulutukseen starttaa keväällä 2021 Turun, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa.

Mikä ihmeen DigiErko-koulutus?

Kevään viimeisessä DigiErkon iltakoulussa käsiteltiin DigiErko-erikoistumiskoulutusta. Jakson löydät esimerkiksi täältä: https://digierko.fi/podcast/. Koulutuksen sisällöistä, kohderyhmästä ja hyödyistä sekä DigiErko-verkoston toiminnasta jaksossa keskustelemassa ovat Itä-Suomen yliopiston DigiErko-kouluttajat Sini Kontkanen ja Satu Piispa-Hakala. Omista kokemuksistaan jaksossa kertoo myös DigiErko-alumni Heikki Hyyryläinen, jonka ura sai paljon uutta pontta DigiErko-opinnoista. ”Digiopenakin” tunnettu mies johtaa tällä hetkellä Hollolan kunnassa koulujen digitalisaatiota ja työskentelee osa-aikaisesti myös Kustannusosakeyhtiö Otavan Oppimisen palveluiden valmentajana.

Alta löydät jakson sisällöt kevyesti referoituna. Innostu ja inspiroidu – tätä kaikkea on DigiErko-koulutus!

3:00 Mistä DigiErko-erikoistumiskoulutuksessa on kyse ja miksi sille on tässä ajassa tarvetta?

Pähkinänkuoressa:

  • Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutus = DigiErko-erikoistumiskoulutus.
  • Kyseessä on monimuotokoulutus (60 op), jota järjestetään Turun, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa.
  • Koulutus on tarkoitettu työssä oleville opettajille varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.
  • Koulutuksessa opettaja erikoistuu digipedagogiikan asiantuntijaksi.

Kulunut vuosi ja etäopetusjärjestelyt kouluissa ovat osoittaneet, että koulutus on erittäin ajankohtainen. Etäopetusta ei olisi voitu esim. viime keväänä toteuttaa ilman digitaalisia välineitä. Laajemmin ajatellen: digitaaliset oppimisympäristöt ja digiaaliset työvälineet osa arkea ja tulevaisuutta. Kentällä tarvitaan kipeästi opettajia, joilla hyvä, syvä ja tutkimukseen perustuva ja kattava käsitys ja ymmärrys opetuksen ja oppimisen digitaalisaatiosta.

Kouluarjessa on aina kova kiire. Opettajat tarvitsevat aikaa osaamisensa syventämiseen ja pohtimiseen nimenomaan pedagogiikan näkökulmasta, ettei homma menisi vain yksittäisten laitteiden ja ohjelmistojen kanssa kikkailuksi. Syvempää keskittymistä pedagogiseen puoleen tarvitaan.

Heikin oma kokemus: koulun kehittämisen näkökulmasta usein on niin, että paras asiantuntemus/resussi löytyy sieltä oman koulun sisältä. Asioiden realisoituminen edellyttää kuitenkin taustatukea – ja sitä nimenomaan tämä koulutus tarjoaa. DigiErko-koulutus tarjoaa onnistumisen eväitä tavallisille opettajille kehittää koulua ja saada asioiden eteenpäin viemiseen tukea.

HUOM! Myös OPSissa mainittu TVT-osaaminen – sille ei ole vain tarvetta, se on myös velvoite.

7:15 Käytännön esimerkkejä, kuinka koulutus muokkautuu vastaamaan kentällä esiin nousseita tarpeita?

Koulutukseen sisältyy esimerkiksi laaja kehittämishanke (1/3 koulutuksesta), joka toteutetaan omassa opetuksessa tai omassa organisaatiossa. Eli hanke lähtee opettajan ja koulun/kunnan tarpeista liikkelle.

Pienemmissä oppimistehtävissä kannustetaan opiskelijoita myös sitomaan sovelluskokeilut yms. omaan opettamiseen ja opetuksen kehittämiseen.

Jo alusta lähtien koulutuksessa lähdetään kartoittamaan, mitä opettaja itse koulutukselta haluaa. Hakuvaiheessa edellytetään esim. motivaatiokirjettä ja koulutuksen alussa tehdään kehittämissuunnitelma. Koko koulutuksen ajan peilataan opettajan omia tarpeita ja toiveita. Joustoa löytyy esim. oppimistehtävien ajoitukseen ja tehtäviä on mahdollista räätälöidä eri kouluasteiden tarpeisiin.

ELI: hyötyjä ei vain opelle itselleen – vaan koko koululle (jopa kunnalle)!

Koulutuksessa kannustetaan, että ”digierkot” jakaisivat omaa osaamistaan ja levittäisivät digitietoa omassa kunnassaan/oppilaitoksessaan.

Koulutuksen aikana monet sovellukset ja ohjelmistot tulevat opiskelijoille tutuiuksi erilaisten tehtävien kautta.

9:47 Käytännön esimerkkejä, mitä koulutuksessa oikein tehdää ja minkälaisiin asioihin siellä perehdytään/tutustutaan?

Koulutuksen alussa jo täsmennetään, että tämä ei ole yksittäisten sovellusten/laitteiden käytön harjoitteluun tehty koulutus. Erilaiset sovellukset ja ohjelmistot tulevat kyllä tehtävien tekemisen kautta tutuiksi. Koulutuksessa yritetään sisällyttää tekemiseen mahdollisemman monipuolisesti erilaisia ympäristöjä, jotta erilaiset laitteet, välineet ja ohjelmat tulisivat opettajalle tutuiksi nimenomaan oppijan näkökulmasta.

Koulutus sisäsltää monenlaisia ja monipuolisia tehtäviä. Esim. koulutuksen alussa tarkastellaan omaa oppimisympäristöä teoreettisten mallien kautta ja tarkastellaan sitä, minkälaisia vahvuuksia, mahdollisuuksia ja kehittämiskohteita omassa oppimisympäristössä on. Opinnoissa tarkastellaan myös oman kunnan strategiaa digipedagogiikan näkökulmasta. Erilaisia isompia teemoja koulutuksessa ovat mm. tekijänoikeudet, saavutettavuus, pelillisyys, sosiaalisen median palvelut, pakohuonepelit, AR- ja VR-maailmat jne.

Kenttä kehittyy kovasti koko ajan. Kouluttajat yrittävät pysyä tietenkin mukana kehityksessä, mitä on tulossa ja menossa, mutta myös aina palauttamaan fokuksen siihen, mitä on se pedagogisesti tarkoituksen mukainen käyttö erilaisille välineille. Esim. jos on tarve X, niin mikä näistä kaikista välineistä mahdollistaisi kaikkein parhaimman oppimiskokemuksen tässä tapauksessa. Koulutus joustaa ja muokkautuu siis vuosien mittaan.

Koulutuksella vahva tutkimustietotausta. Kaikilla koulutettavilla esim. akateemiset ohjaajat, jotka jakavat tutkimustietoa. Jokaiseen kehittämishankkeseen pyritään myös löytämään tutkimusartikkeleita tukemaan hankkeen toteuttamista. Kyseessä ei siis ole koulutus, joka perehdyttää vain laitteistojen toimintaan ja käyttöön. Opiskelijoiden pedagogisen osaamisen vahvistaminen on pikemminkin koulutuksen keskiössä.

14:45 DigiErko-verkosto – mikä se on? Ja mitä hyötyä siihen kuulumisesta voi olla?

Verkoston muodostaa ja siihen kuuluvat kaikki digierkot kaikista yliopistoista (HY, UTU, UEF) – eli koulutuksen suorittaneet tai suorittavat sekä kouluttajat ja yhteistyökumppanit.

Verkosto perustettiin OKM:n opettajan koulutusfoorumin kärkihankkeen rahoitustuella ja se jatkaa edelleen toimintaansa, vaikka hanke virallisesti onkin päättynyt.

Verkosto järjestää webinaareja ja tapahtumia verkostoon kuuluvien opettajien toiveiden mukaan esim. ajankohtaisista asioista. Parhaillaan mietinnässä, kuinka verkosto voisi palvella entistäkin paremmin digierkojen asiantuntijuuden edelleen kehittämistä. Ekoilla digierkoilla jo monta vuotta valmistumisesta – olisiko esim. jo täydennyskoulutuspalasen aika?

Tavoitteena ja toiveena, että toiminta olisi kivaa ja siihen kuuluisi kuulumisten vaihtelua sekä inspiraation ja tiedon jakoa.

Heikin kokemus: verkostoon liittyminen ollut koulutuksen suurimpia hyöytyjä. Sen vaikutus ja hyöty ollut positiivinen yllätys. Tapaamiset muiden yliopistojen digierkojen kanssa osoittautuneet hyviksi: on löytynyt mm. uusia tuttavuuksia, joiden kanssa Heikki ollut tiiviissä vuorovaikutuksessa vielä koulutuksen päättymisen jälkeenkin.

DigiErko-koulutus vahvistaa ennen kaikkea opettajien pedagogisia valmiuksia digitaalisten työkalujen käyttöön opetuksessa.

18:40 Minkälaisia käytännönhyötyjä Heikki on saanut omaan työhönsä koulutuksen myötä?

Verkostot ehdottomasti yksi suurimmista hyödyistä!

Koulutuksessa käsitellään aika laajasti erilaisia oppimisympäristöjä. Tällainen kokonaisvaltainen ajattelu äärimmäisen tärkeää, varsinkin Heikin oman kehittämishankkeen (kunnan digistrategia) kanalta. Koulutus antoi riittävää tukea hyvinkin vaativan ja laajan kehittämishankkeen tekemiseen.

Koulutus vahvisti ammatillista identiteettiä. Osaaminen kehittyi ja tuli sellainen olo, että on aidosti asiantuntija ja että on sellaista osaamista ja tietoa, mitä kaikilla muilla ei ole.

20:38 Onko koulutus edistänyt Heikin uraa?

Heikin näkemys on, että ehdottomasti. Koulutus toimi ikään kuin ponnahduslautana uuteen.

Heikin vinkki: DigiErko-koulutus on erinomainen tilaisuus ottaa breikki koulumaailmasta (esim. opintovapaa) ja hyödyntää aikuiskoulutustukea!

Heikki tällä hetkellä johtamassa Hollolassa koulujen digitalisaatiota. Kaikki sai alkunsa Heikin kehittämistehtävästä: Heikki laittoi rohkeasti viestiä Hollolan kunnan sivistysjohtajalle, kertoi koulutuksesta ja kehittämishankkeesta ja sanoi: ”Tässä on hyvä mies – palkkaa minut johtamaan kunnan koulutuspuolen digitalisaatiota.”

Heikki halusi haastaa myös kustantajan tuottamaan sisältöä heidän oppimisympäristöönsä. Tästä alkoivat yhteydet Otavaan ja viime elokuussa Heikki aloitti valmentajana Otavan Oppimisen palveluissa.

23:15 Kenelle suosittelisit koulutusta?

Kaikille opettajille, jotka ovat kiinnostuneet teknologiasta ja koulun kehittämisestä. Heikin toive: että oman innostuksen lisäksi opiskelijat uskaltaisivat käydä keskustelua (esim. kehittämishankkeesta) koulussa ja kunnassa. Koulutuksesta saa paljon enemmän irti, kun kehittämishanke on oikeasti sellainen, jolla on vaikuttavuutta isommassa mittakaavassa. Koulutus tarjoaa Suomen parhaat asiantuntijat opiskelijoiden käyttöön verkoston kautta. Nyt jos koskaan on hyvä tilaisuus viedä asioita isosti eteenpäin.

Kouluttajien kommentti: on tosiaan huomattu, että silloin kun kunta tai oppilaitos on vahvasti mukana tukemassa koulutettavan hanketta ja koulutusta, opiskelija saa opinnoista paljon enemmän irti ja hyöty on molemminpuolinen!

25:38 Mitä jäänyt koulutuksesta erityisesti mieleen?

Heikin mieleen jääneet erityisesti lähitapaamiset, joissa vallitsi jaettu innostus teknologiaa kohtaan. Tapaamisissa tuntui aina aika loppuvan kesken.

Viime aikojen tapaamiset toteutettu etänä, mutta myös ne ovat onnistuneet hyvin. Teknologia tarjoaa hyvät mahdollisuudet esim. keskusteluun pienryhmissä.

Yhteisöllisyys ja verkostoituminen ovat tärkeä osa DigiErko-koulutusta.

28:15 Ketjukysymys Tuomo Parkilta: Kuinka DigiErko-koulutus taipuisi esim. VESO-koulutuksiin? Voisiko DigiEko-koulutuksesta esim. irrottaa pienempiä osakokonaisuuksia suoritettaviksi?

Kouluttajien mielipide: miksipä ei! Erityisesti erilaiset opetuskokeilut sopisivat tähän tarkoitukseen. Tärkeää on, että tähän liitettäisiin jonkinlainen konkreettinen tehtävä, joka korostaisi käytäntöä – että harjoitellaan yhdessä ja opitaan asioita oikeasti.

DigiErko on pitkä prosessi. Sitä kokonaisuutta ei tietenkään saada VESO-päiviin sellaisenaan ”tungettua”, mutta aktiiviset kokeilut, joissa pääsisi itse kokeilemaan ja tekemään, ne voisivat toimia. VESO-koulutuksissa voitaisiin ikään kuin antaa pieniä ”maistiaisia” DigiErko-koulutuksesta.

30:20 Terveiset Suomen opettajille?

Satu: Opettaja – hyvin sä vedät! Olet tulevaisuuden tekijä!

Sini: Aina kannattaa ottaa askel sinne kehittämisen tielle!

Heikki: Nyt parasta on kevät ja aurinko – muistakaa liikkua niin paljon kuin vain pystytte!

Pakohuonepelit opetuksessa -infograafi

DigiErkon iltakoulun 9. jaksosta (aiheena pakohuonepedagogiikka ja pelillisyys opetuksessa) julkaistiin vastikään blogipostaus, joka pitää sisällään podcastin keskeisimmän annin tekstimuodossa. Pääset postaukseen tästä.

Koostime jakson sisällöistä vielä infograafin, josta on helppo poimia taskuun podcast-vieraamme Tuomo Parkin parhaimmat pakohuonepelivinkit!

Tunteet, vuorovaikutus ja etäopetus

Tuttu opettaja linkkasi etäopetusjakson lopuksi Fingerpori-stripin. Saatteeksi hän kirjoitti ”Kirjaukset etäopetuksen aikana”. Ensin nauratti ja sitten alkoi pohdituttaa. Etäopetus nosti varmasti monenlaisia tunteita pintaan. Olisikohan nyt aika kirjata kokemuksia ja myös tunteita ylös?

Etäopetukseen siirtymisestä on puhuttu pitkään. Paradigmaattisena muutoksena sitä on pidetty vähintään 20 vuotta (Harasim 2000). Tärkeää etäopetuksessa on vuorovaikutus ja parhaimmillaan etäopetus tuntuu lähes lähiopetukselta (Nummenmaa, M. 2012), jos näitä nyt tarvitsee arvojärjestykseen laittaa. Vuorovaikutus, sen muodot ja mahdollistaminen ovat luonnollisesti saaneet paljon huomiota etäopetuksen kehittämisessä. Esimerkiksi Ferri, D’Andrea, Grifoni & Guzzo (2018) tekevät yhteenvetoa etäopettamisen eri muodoista ja kehittymisen mahdollistaneista teknologisista uutuuksista (e-learning, m-learning, u-learning sekä b-learning). Tulevaisuuden osalta he korostavat artikkelissaan sitä, että etäopetus vaatii tuekseen multimodaalisesti vuorovaikutuksen välineitä ja kanavia. Multimodaalisuus mahdollistaa vuorovaikutteisen tiedon luomisen ja rakentelun. Oppijan näkökulmasta kyse on siitä, miten mahdollistavia teknologioita käytetään parhaalla mahdollisella tavalla ja niin, että stimuloidaan oppimisprosesseja ja tehdään etäoppien sellaisia tehtäviä, jotka vievät oppimista eteenpäin.

Covid-19 -pandemia pakotti siirtymään etäopetukseen globaalisti ja pikaisella aikataululla. Suomessa opetus järjestetään kuntatasolla, joten kunnat olivat vastuussa myös etäopetuksen siirtymisessä. Toteuksia on ollut monenlaisia. DigiErko-verkostossa on luonnollisesti seurattu etäopetusjaksoa ja siihen liittyviä ratkaisuja. Ja on myös yritetty olla käytännön avuksi. Verkostoon on tullut viestiä hyvin kevyistä ratkaisuista, joissa pienikin oppilas on ollut Wilman kautta kerran viikossa lähetettävien ja itsenäisten tehtävien varassa, aina lähiopetuksen lukujärjestystä tarkalleen seuraavista ratkaisuista. Toivottavasti tutkimus seuraa pian perässä ja saamme myös tieteellistä yhteenvetoa etäopetusjakson kokemuksista.

Alle on koottu ohjeita ja linkkejä etäopetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen sekä arviointiin. Lisää tiivismateriaalia aiheesta löytyy FItechin Verkko-oppimisen muotoilukirjasta, jossa sivutaan myös emootioiden ja turvallisen ilmapiirin merkitystä, sekä Etäkoulu Kulkurin verkkosivuilta. (Näitä on hyödynnetty myös oheisen listan laatimisessa.)

1. Tiivistä opittava asia. Etäopetuksessa tarkkaavaisuus on koetuksella. Etsi opettavan asian ydinaines ja karsi ylimääräinen sisältö. Hattien mukaan ihminen jaksaa keskittyä 15-20 minuuttia kerrallaan yhteen mediaan, mutta käytännössä verkkovideossa 5-6 min on jo rajoilla. Jaksotettu harjoittelu on tehokkaampaa kuin pänttäys. (Hattie & Yates 2014) Tukea tiivistämiseen ja ydinaineksen määrittelyyn Itä-Suomen yliopiston Flippaus-käsikirjasta:  Ydinainesanalyysi ja Osaamistavoitteiden asettaminen 

2. Järjestä sisältö moduuleiksi. Muista, että ajatteleminen ja tiedon prosessointi vaatii aikaa ja kirjoittaminen on hitaampaa kuin puhuminen.  Karvi: Verkko-opetuksen mitoitus -julkaisu on hieman vanhempi, mutta mitoitushankkeessa laadittu mitoituskehikko antaa edelleen osviittaa opetukseen varattavasta ajasta ja materiaalista. Leikki kesken-blogin Verkko-oppimisprosessin rakentaminen-artikkelissa kuvataan tutkivan oppimisen oppimisprosessia ja sen rakentamista, mukana on myös lista verkkoympäristön vähimmäisvaatimuksista. Tarvitaan aina yksi alusta tai ympäristö, josta voi lähteä liikkeelle.

3. Aktivoi oppijat. Käytä erilaisia työtapoja. Etäopiskeluun sopii lähes kaikki samat työskentelytavat kuin lähiopetukseen. Esimerkiksi voit käyttää oppilaan itsenäistä työskentelyä niin verkossa kuin kirjan tai paperin äärellä, parityöskentelyä, yhteisöllistä tiedonjakamista pilvipalvelussa, reaaliaikaisia opetustuokioita (ryhmäpuhelu, Skype tms.). Esimerkkejä aktiviteeteista on pienet visailut, kirjoitustehtävät, keskustelut. Muistaminen on tiedon aktiivista rakentelua, ja ilman aktiviteetteja sitä ei tapahdu (Salmon 2002). 

Käytä yhteiseen vuorovaikukseen esimerkiksi: Answergarden (sanapilvi), Menti (mielipide), Tridicer (äänestys, mielipiteiden kerääminen), Slack (sovellus pikaviestintään), Padlet (verkkoseinä), Popplet (miellekartta), Kahoot! (pelit ja visat), Quizlet (pelit kielenopetukseen), Wordwall (pelejä, tehtäviä). Applella on omat etäopetustyökalut, jotka soveltuvat etäopetukseen. Muista kuitenkin, että yksi hyvä on riittävästi (älä kuormita oppijaa liian moneen kanavaan jaetulla vuorovaikutuksella/toiminnalla). Linkitä käytetyt kanavat johdonmukaisesti. Ja muista yhteinen jaettu alusta tai etäkotipesä. 

Anna monipuolisia ja vaihtoehtoisia tehtäviä. Ei ole tarkoitus, että oppijat istuvat koko päivän tietokoneella. Tehtäviä voi tehdä esimerkiksi lukemalla, tutkimalla kotia ja lähiympäristöä, kirjoittamalla käsin, piirtämällä tai keskustelemalla vanhemman kanssa tai haastattelemalla. Verkosta löytyy vinkkejä melkein liikaakin. On tärkeä vetää henkeä ja muistaa olennainen. Tässä täsmälinkkejä: Matleena Laakso: Vinkkejä etäopetukseen (käytännössä lisää linkkejä!), Matleenan blogi on kaikenkaikkiaan suositeltavaa seurattavaa myös perinteisen lähiopetuksen aikana, ja Opentunti: Ohjeita etäopetukseen opettajille ja oppilaille. On tärkeää, että oppilaat saavat selkeitä ja oikea-aikaisia ohjeita.

4. Mahdollista vuorovaikutus. Vuorovaikutusta pidetään olennaisena kaiken oppimisen kannalta. Kehitä vuorovaikutusta luomalla luottamuksellinen ilmapiiri ja yhteiset keskustelun säännöt. Huolehdi siitä, että keskustelu on rakentavaa ja asiallista. Huomaa myös hiljaiset. Keskeisin lähtökohta on tuottaa onnistuneita oppimiskokemuksia, jotka auttavat oppilasta kehittämään ajatteluaan ja ottamaan oppimispotentiaalinsa käyttöön (Halinen, I. ym. 2016). Vuorovaikutuksen mahdollistamisesta ja välttämättömyydestä tämä blogi alkoikin.

5. Anna palautetta ja arvioi jatkuvasti. Arvioinnin keskeinen tehtävä on ohjata, tukea, kannustaa, motivoida, korjata virheitä sekä suunnata opiskelua ja opetusta antamalla palautetta. Etäopetuksessa noudatetaan samoja arviointiin ja sen pohjalta annettavaan palautteeseen liittyviä periaatteita kuin opetuksessa yleensä. 

Apua etäarviointiin:

Erinomaisia videoluentoja mm. opettajan arviointiosaamisesta professori Päivi Atjosen Youtube-kanavalla:

Opetusministeri Li Andersson sanoi etäopetusjakson alkupuolella (HS 28.3.2020): ”Tämä on nyt niin kuormittava tilanne, että on ihan ymmärrettävää, jos lasketaan hieman rimaa niin, ettei työkuorma kasva kohtuuttomaksi. Pitää olla armollinen itselleen, jos ei esimerkiksi kaikkia opetussuunnitelman tavoitteita pystytä nyt pilkulleen noudattamaan.” Tämä on armollinen viesti, joka kannattaa muistaa, kun reflektoi mennyttä etäopetusjaksoa ja sen herättämiä tunteita. Voi olla, että etäopetusjakso haastoi opettajuuden ja etenkin totutut työtavat. Vuorovaikutus oppilaiden ja kollegoiden kanssa on vain yksi osa tätä kokonaisuutta.

Bloggauksen koostivat ja kirjoittivat Sanna Nenonen ja Satu Piispa-Hakala Itä-Suomen yliopiston DigiErkosta. 

Lähteet: 

Ferri, F., D’Andrea A., Grifoni, P. & Guzzo T. (2018) Distant Learning: Open Challenges and Evolution. International Journal of Learning, Teaching and Educational Research Vol. 17, No. 8, pp. 78-88. (Vapaasti verkossa)

Fltech. Verkko-oppimisen muotoilukirja. Käytännön työkaluja laadukkaan verkko-oppimisen muotoiluun. 

Halinen, I., Hatulainen, H., Kauppinen, E., Nilivaara, P. & Vainikainen, M.-P. 2016. Ajattelun taidot ja oppiminen. PS-kustannus. 

Harasim, Linda (2000). Shift happens: online education as a new paradigm in learning. The Internet and Higher Education, 1/2000, Vol.3(1-2), pp. 41-61.

Hattie, John & Yates, Gregory C (2014). Visible Learning and the Science of how we Learn. London: Routledge. 

Helsingin sanomat. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006455644.html

Kulkurin vinkit etäopetuksen järjestämiseen  

Nummenmaa, M. 2012. Oppimisympäristöt tutkimus, Etäopetus Suomessa. Turun yliopisto. https://info.edu.turku.fi/etaopetus/images/files/oppimisympc3a4ristc3b6t-tutkimus-etc3a4opetus-suomessa.pdf vai http://www03.edu.fi/aineistot/oppimisymparistot/tutkittua_tietoa_oppimisymparistoista_VERKKO.pdf  

Salmon, G. (2002). E-activities: the key to teaching and learning online. Kogan Page. 

Valtakunnallinen DigiErko-verkosto in action! – Verkoston toiminta alumnin silmin

Valtakunnallinen DigiErko-verkosto kokoontui Helsingissä 25.-26.  syyskuuta. Tapaaminen oli jo kolmas verkoston yhteinen kokoontuminen. Helsingin yliopisto oli järjestänyt mahtavan tapaamisen, jossa vuorottelivat leppoisa verkostostoituminen virtuaalisen takkatulen loimussa iltapalaa  nauttien, sekä tutkittuun tietoon perustuvat ajankohtaiset alustukset.  

Read more