Lukiokoulutus on ollut suurten murrosten ja muutosten kourissa jo viimeiset kymmenen vuotta, ja muutosten tahti tuntuu kiihtyvän vuosi vuodelta. Samalla raportoidaan opettajien lisääntyneestä kiireestä ja uupumuksesta. Muuttuneet tavoitteet lukiolaissa ja opetussuunnitelmassa ovat kieltämättä hienot; opiskelijoiden yksilöllisyyttä, jatkuvaa arviointia ja itsearviointia korostetaan nykyisissä pykälissä täysin uudella tavalla. Mutta sitten tulee se mutta. Miten vastata näihin muuttuneisiin tavoitteisiin toimivilla pedagogisilla tavoilla ja erityisesti siten, että opiskelijat ja opettajat pystyisi voimaan hyvin kaiken kehittämisen keskellä?
Valtakunnallinen DigiErko-verkosto 