Vieraskynä: Hyvinvoivaa ja motivoivaa lukiokoulutusta rakentamassa

Lukiokoulutus on ollut suurten murrosten ja muutosten kourissa jo viimeiset kymmenen vuotta, ja muutosten tahti tuntuu kiihtyvän vuosi vuodelta. Samalla raportoidaan opettajien lisääntyneestä kiireestä ja uupumuksesta. Muuttuneet tavoitteet lukiolaissa ja opetussuunnitelmassa ovat kieltämättä hienot; opiskelijoiden yksilöllisyyttä, jatkuvaa arviointia ja itsearviointia korostetaan nykyisissä pykälissä täysin uudella tavalla. Mutta sitten tulee se mutta. Miten vastata näihin muuttuneisiin tavoitteisiin toimivilla pedagogisilla tavoilla ja erityisesti siten, että opiskelijat ja opettajat pystyisi voimaan hyvin kaiken kehittämisen keskellä? 

Read more

Etämessuiloa!

Valtakunnallisen DigiErko-verkoston DigiErkot kehittäjätoimijoina -etämessutapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa 5.5.2022. Turun yliopiston DigiErko-koulutuksen vastuukouluttaja, yliopisto-opettaja Sanna Rantanen innostui kovasti tapahtumasta ja toivookin, että messut vakiintuvat vuotuiseksi osaksi verkoston toimintaa.

DigiErkot kehittäjätoimijona -etämessutapahtuma järjestettiin yhteistyössä Helsingin, Itä-Suomen ja Turun yliopistojen kanssa. Tapahtuma toteutettiin hybridinä kolmella eri paikkakunnalla ja DigiErko-opiskelijoiden ja -alumnien sekä yleisön oli mahdollista osallistua joko alueellisiin lähitapaamisiin paikan päällä tai etänä Zoomin välityksellä.


Digipedagoginen asiantuntija, vuoden tutoropettaja 2020 ja DigiErko-alumni Päivi Katainen

Tapahtuma alkoi Päivi Kataisen Keynote-puheenvuorolla: Polkuni digiopettajana ja -kehittäjänä. Päivi Katainen on digipedagoginen asiantuntija, vuoden tutoropettaja 2020 ja DigiErko-alumni. Kataisen puheenvuoro oli erittäin innostava ja kiinnostava sekä hyvä esimerkki siitä, miten digipedagogiikkaa voi kehittää eri tavoin.

Messupäivä jatkui DigiErko-opiskelijoiden kehittämishankkeiden esittelyillä. Hankkeita esiteltiin vastuualumnien johdolla yhdeksässä eri tavoin digiviritteisessä teemaryhmässä. Ryhmissä käytiin rakentavaa ja innostavaa keskustelua kehittämishankkeiden ympärillä; vastuualumnien ja kanssaopiskelijoiden lisäksi kehittämishankkeista antoivat palautetta myös teemaryhmiin osallistuneet yleisön edustajat, kuten Helsingin yliopiston Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -opintokokonaisuudessa opiskelevat tutkinto-opiskelijat. Messupäivän päätteeksi kokoonnuttin vielä “digihupailun” äärelle tietovisailemaan Valtakunnalliseen DigiErko-verkostoon liittyvistä kysymyksistä. Olisitko sinä tiennyt, että verkoston kotisivuilla on julkaistu jo 62 blogikirjoitusta?!

Turun yliopiston lähi-illanvieton tarjoilutunnelmia

Jokaisella paikkakunnalla oli järjestetty myös mahdollisuus lähi-illanviettoon. Illanvietoissa päästiin pitkästä aikaa keskustelemaan kasvotusten toisten digierkolaisten ja yleisön kanssa. Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli erittäin onnistunut ja sai osakseen hyvää palautetta osallistujilta. Mielenkiintoiseksi koettiin se, että kehittämishankkeista kuultiin eri yliopistojen edustajilta, saatiin vertaistukea omille hankkeille ja päästiin verkostoitumaan sitä kautta yhä laajemmin. Ensi vuonna ollaan taas toivottavasti uudestaan samanlaisten messujen äärellä!

-Sanna Rantanen

Kirjoittaja on luokanopettaja (KM) ja DigiErko-alumni, joka toimii Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella yliopisto-opettajana, DigiErko-koulutuksen yhtenä vastuuopettajana ja työstää myös väitöskirjaa liittyen ilmiöpohjaiseen oppimiseen.

Vieraskynä: Ryhmänohjaaja lukiolaisen hyvinvointia edistämässä

Yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeänä yhteisenä tavoitteena on klassisten sivistysihanteiden toteuttaminen eli pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen” (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019, johdanto). Lukion ryhmänohjaaja on avainasemassa tukemassa lukiolaisen kasvua ja kehittymistä näitä ihanteita kohti. Hyvinvoiva lukiolainen kasvaa hyvässä ja osaavassa ohjauksessa sekä arvostavassa ja innostavassa opiskeluilmapiirissä aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Siihen hän tarvitsee oppilaitoksen aikuisten tukea ja hyvin toimivaa opiskeluryhmäänsä. Yhä useammat lukiolaiset eivät kuitenkaan voi hyvin, mikä on huolestuttava kehityssuunta.

Näin kirjoittavat Itä-Suomen yliopiston DigiErko-opinnoista syyskuussa valmistuvat Jutta Mäkisalo ja Heli Piironen, jotka ovat kehittämistehtävässään rakentaneet lukion ryhmänohjaajille materiaalipaketin ja ryhmänohjaajan käsikirjan opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen. Materiaalipaketti tulee kaikille avoimeen käyttöön.

Read more

Hyvinvoivan digiopen huoneentaulu

Valtakunnallisen DigiErko -verkoston syyskuun webinaarissa osallistuttiin ensin Kaisa Vuorisen vahvuusajattelua, vahvuuskieltä, ja voisiko jopa sanoa vahvuuselämää, avaavaan alustukseen. Sen jälkeen osallistujat laativat pienryhmissä Hyvinvoivan digiopettajan huoneentauluja. Niistä tuli niin upeita, että pyysimme luvan jakaa ne blogissa. Eli tässä ole hyvä, muistutuksia ja ideoita hyvinvoinnista digiopen arkeen!

Kaikissa huoneentauluissa on yhteisiä piirteitä. Oleellista on rajojen tunteminen ja asettaminen. Arjessa tarvitaan myös palauttavaa toimintaa paineistetun digiopetustyön vastapainoksi. Huoneentauluissa muistutetaan myös resilienssistä ja armosta itseä, työtä ja työyhteisöä kohtaan. Myös innostuminen ja rohkeus kokeilla ovat oleellisia elementtejä. Ryhmä kaksi vertasi digiopen arkea kuntosaliin, kuten alla sanotaan ”löydä oma laitteesi ja ohjelmasi”! Kaikki ei toimi kaikilla.

Ryhmään kuuluivat: Jonna Kekki, Réka Aarnos ja Tiina Remes
Ryhmän muodostivat: Anu Kuikkaniemi, Heikki Hyyryläinen, Johanna Uotinen ja Marko Pikkarainen

Ryhmä 3 muistutti, että digiopen roolista olisi tärkeä päästä irti välillä myös työaikana. Ei aina ja kaikkialla voi olla se digivastaava. On tärkeää olla myös yhteisön rivijäsen ilman jatkuvaa erityisvastuupäivystystä. Pitää olla mahdollisuus myös heittäytyä ei tietämisen -tilaan.

Ryhmässä toimivat: Anne Laitinen, Henna Pernu ja Marika Raitanen

Kuten moni muukin työ, myös opettajan työ on jatkuvasti kehittyvää ja kehitettävää. Ei sitä voi tehdä yksin. Yhdessä tekeminen, verkostojen vahvistaminen ja ylläpitäminen sekä tietysti mielekkäiden asioiden tekeminen pitävät yllä positiivista virettä ja työssä jaksamista. Ryhmä 1 kirjasi tauluun myls, että toiveikkuutta pitää pitää yllä.

Ryhmätyön toteuttivat: Päivi Parkkonen, Päivi Pihlaja, Riikka Holopainen ja Sanna Nenonen

Kuten ryhmä 4 muistuttaa, anna arvoa sille, mitä jo nyt osaat! Teknologinen kehitys on niin nopeaa ja digitalisaatio niin kaikenkattavaa, että aallon harjalla kestäminen on mahdotonta niillä resursseilla, joita arjessa opetustyötä tekevillä on. Digi on renki, jonka pitää tukea arkea ja opettamista, ei päästetä sitä piiskan varteen komentelemaan!

Tuhannet kiitos digierkoillemme! Te olette ehtaa timanttia ja kultaa!

Ja sinä, joka et ollut paikalla, mitä sinun hyvinvoivan digiopen huoneentaulussasi lukee?

Pakopelit – Ongelmia vai ratkaisuja?

Mitä pakopelit ovat? Miten niitä käytetään opetuksessa? Mikä on Sm4rt LOC? Miten pakopelejä ja niiden pedagogiikkaa tutkitaan? Mikä on Pakopelikäsikirja? Muun muassa näistä aiheista kirjoittavat Itä-Suomen yliopiston projektitutkijat Sanna Nenonen ja Ville Tahvanainen.

Kaksi koululaista ratkaisemassa pakopeliä Itä-Suomen yliopiston SmartLock-laboratoriossa.

Read more

Mitä metapelaaminen on?

Näkyykö oppilaiden digitaalinen pelaaminen koulusi arjessa, vaikka oppilaasi eivät varsinaisesti pelaisi kouluaikana? Ehkä olet huomannut oppilaiden juttelevan peleistä, leikkivän välitunnilla peliaiheisia leikkejä tai suunnittelevan tulevia pelituokioita. Digitaaliset pelit ovat myös saattaneet näkyä oppilaiden piirustusten tai muiden tuotosten aiheissa ja ehkä oppilaat ovat välitunneilla katsoneet peliaiheisia YouTube-videoita. Olet havainnoinut metapelaamista, josta DigiErko-blogiin kirjoittaa aihetta viime vuodet analysoinut projektitutkija Juho Kahila Itä-Suomen yliopistosta.

Read more

Miten teknologia muokkaa työtä ja opettamista lähitulevaisuudessa?

Voidaksemme toimia tehokkaasti nopeasti muuttuvassa maailmassa meidän on jatkuvasti katsottava tulevaisuuteen ja koetettava ymmärtää mitä seuraavaksi tapahtuu – ja mitä on jo tapahtumassa. Yksi keskeisiä koulutusjärjestelmän haasteita on ymmärtää millaista työnteko on tulevaisuudessa, sillä järjestelmän keskeisimpiin tehtäviin kuuluu tulevaisuuden työvoiman kouluttaminen. Samalla myös opettajan työ ja työympäristö altistuvat muutokselle, kirjoittaa Samuli Laato Tampereen yliopistosta. Hän on tutkija ja opetusteknologiakehittäjä, joka työskentelee tällä hetkellä Gamification Group:ssa.

Read more

Vierailijakynä: Ohjelmoinnin opiskelu koulussa on muutakin kuin vain itse ohjelmointia

Tutkija, Innokas-verkoston Keski-Suomen aluekoordinaattori ja kasvatustieteen tohtori Janne Fagerlund haastaa blogikirjoituksessaan vallitsevia ohjelmoinnin ja ohjelmoinnillisen ajattelun opetuksen tapoja.

Haluan, että mietit omat vastauksesi kahteen kenties hieman hankalaan kysymykseen: Miksi opetamme koululaisille ohjelmointia ja ohjelmoinnillista ajattelua koulussa? Mitä oppilaat oppivat, kun opetamme heille näistä aiheista? Pysähdy miettimään vastauksiasi hetki, ja pidä ne sen jälkeen mielessäsi. Saatan nimittäin haastaa ajatuksiasi tässä kirjoituksessa väittämällä seuraavaa. Ensinnäkin, ohjelmoinnillisen ajattelun opetuksessa on ollut pahoja väärinkäsityksiä. Toiseksi, se, että oppilaat oppivat itse ohjelmoimaan koulussa, ei ole välttämättä kovin olennaista. Kolmanneksi, kouluissa on opetettu vanhanaikaista ja jokseenkin tarpeetonta ohjelmointiosaamista. Näistä huolimatta ohjelmoinnin opiskelu koulussa on kriittisen tärkeää ja todella hyödyllistä. Miksi?

Read more

Miksi opettajan kannattaa innostua pakopeleistä?

Pakopelit kiinnostavat ja innostavat. Pakopelit ovat tulleet koulumaailmaan rytinällä ja niiden pedagogiikka kiinnostaa sekä opettajia että tutkijoita. Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä pakopeliasiantuntija Tuomo Parkki kirjoittaa bloggauksessaan pakopeleistä ja niiden kehittämisestä. Bloggauksessa lisää pakopelien monipuolisuudesta ja pedagogiikasta.

Read more

Digiopiskelu, tie tulevaisuuden maailmaan

”En kuitenkaan osannut ennakolta aavistaa, miten digiopinnot paitsi tarjoavat minulle välineitä tulevaisuustaitojen opettamiseen muille, myös valmentavat minua itseäni näissä taidoissa, joista keskeisiä ovat kyky kriittiseen ajatteluun, viestintä- ja yhteistyötaidot sekä luovuus” kirjoittaa luokanopettajaopiskelija Säde Susanna Reunanen Turun yliopistosta. Reunasen opintoihin kuuluu Digitaalinen oppiminen ja opettaminen -sivuaine, jossa on samoja sisältöjä kuin Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksessa (DigiErko). Sivuaine on syntynyt DigiErko:sta ja niitä kehitetään yhdessä. Oleellista on vuorovaikutus erikoistumiskoulutuksen osallistujien ja sivuaineen opiskelijoiden välillä. Säde Susanna Reunanen summaa bloggauksessaan digipeda-koulutuksen parhaita puolia ja suuntaa ajatuksen tulevaisuuteen. Lue lisää alta!

Read more