DigiErkon ensimmäisessä iltakoulussa keskusteltiin arvioinnin visualisoinnista ja digitalisoinnista yhdessä arvioinnin ja oppimisen visualisointiin erikoistuneen Qridi Oy:n Markus Packalenin ja Henri Karjalaisen kanssa. Podcastin löydät täältä: https://digierko.fi/podcast/
Alta löydät tiivistetysti jakson sisällöt aikamerkkeineen. Tekstin loppuun olemme koostaneet myös pienen iltakoulun ”lunttilapun”, johon olemme kiteyttäneet koko jakson ytimen muutamaan pääkohtaan ajatuksella: ”jos et muuta muista – muista edes nämä!”
#1 Arvioinnin visualisointi ja digitalisointi
2:35 Miten arviointia toteutetaan käytännössä ja minkälaisia työvälineitä kentällä käytetään?
Arviointimenetelmät hyvinkin opettajakohtaisia asioita, joihin vaikuttavat esim. opettajien omat intressit ja pedagogiset näkemykset.
Arvioinnin yhdenmukaistaminen tuo mukanaan monia etuja, joista voivat hyötyä sekä oppilaat että opettajat. Oppilaan näkökulmasta esim. olisi hyvä, että arvioinnin punainen lanka säilyisi, jos vaihdetaan vaikka luokkaa tai koulua.
Arvioinnin yhdenmukaistaminen ja arvioinnin kehittäminen eivät niinkään työvälinekysymyksiä – pikemminkin arviointikulttuuriin liittyviä kysymyksiä. Arvioinnin kehittäminen edellyttää kuitenkin sekä arviointikulttuurin että arviointiin sopivien työvälineiden uudelleen tarkastelua ja puntarointia.
On muitakin tapoja arvioida ja osoittaa osaamista kuin ns. ”perinteiset menetelmät”, mikä tarkoittaa usein esim. sitä, että oppilas tekee kokeen ja opettaja saa tästä dataa summatiivisen arvioinnin tueksi. Tämä traditio edelleen elää vahvana kouluissa ja se toki soveltuu joihinkin tavoitteisiin/oppiaineisiin vallan hyvin, mutta ei välttämättä kaikkiin.
OPS-uudistuksen mukaisesti arviointia tulisi kouluissa yhdenmukaistaa, ja oppilaille tulisi tarjota useita mahdollisuuksia osoittaa eri tavoin oppimistaan ja osaamistaan tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisin keinoin.
Jo nyt opettajille tulee monista eri lähteistä tietoa opiskelijoiden osaamisesta, josta voi joskus olla haastavaa luoda kokonaiskuvaa. Tämän haasteen selättämisessä esim.erilaiset digitaaliset työkalut, joiden avulla dataa voidaan kerryttää ja kerätä, voivat helpottaa arviointiurakkaa.
LINKKIVINKKI:
Lisää perusopetuksen ja lukiokoulutuksen arvointikäytänteistä, opettajien oppijoiden ja rehtoreiden arviointiosaamisesta ja koulujen arviointikulttuurista:
- Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI: ”Että tietää missä on menossa” – Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa -julkaisu (2019): https://karvi.fi/publication/etta-tietaa-missa-on-menossa-oppimisen-ja-osaamisen-arviointi-perusopetuksessa-ja-lukiokoulutuksessa/
- Perusopetuksen arviointiluku 6 (10.2.2020): https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen-arviointiluku-10-2-2020_1.pdf
8:50 Kuinka arviointia voidaan (esim. yhden koulun sisällä) käytännössä yhdenmukaistaa?
Voidaan sopia esim. vuosiluokittain tai aineryhmittäin yhteisistä toimintatavoista/pelisäännöistä. Esim. mitä tavoitteita pyritään opettamaan tietyn asian kautta ja miten asiaa arvioidaan.
Yhteistyö kollegoiden kanssa (tässäkin asiassa) kannattaa!
Opettajien arviointiosaamisen kehittäminen (esim. koulutuksilla) myös tärkeää.
11:40 Mitä arvioinnin ja oppimisen visualisointi käytännössä on ja onko se tärkeää?
Visualisoinnilla voidaan esimerkiksi havainnollistaa lapselle tai nuorelle ymmärrettävällä tavalla, esim. kuvien keinoin päivän/oppitunnin/lukukauden oppimistavoite(et). On tärkeää, että oppilas itse ymmärtää toimintansa tavoitteet, ja joskus esimerkiksi visualisointi voi helpottaa tavoitteiden ymmärtämistä ja sisäistämistä.
Oppimisen visualisointi jättää jälkiä koko oppimisprosessista – ei pelkästä lopputuloksesta. Näin voidaan tarkastella esim. jälkeenpäin, kuinka on edistytty, mitkä asiat ovat tuottaneet haasteita ja missä taas on onnistuttu. Lopulta voidaan arvioida, kuinka tavoitteet on saavutettu.
Oppimisen visualisointi auttaa oppilasta havainnoimaan omaa edistymistään, mutta visualisointi hyödyttää myös opettajaa: kun saadaan monipuolista tietoa koko oppimisprosessista, voi ope puuttua oppimisen haastekohtiin ja tarjota apua ajoissa. Lisäksi opettaja voi havainnoida oppilaan osaamista/oppimista entistä monipuolisemmin ja saada kattavammin tietoa arvioinnin tueksi.
Pohdittavaksi: ”Kuinka opettamasi oppiaineen tavoitteita voitaisiin pitää esillä oppilaille koko kurssin/lukuvuoden ajan?”
Voisiko osaamisesta kertoa muutenkin kuin numeroilla? Alkuopetuksessa esim. edistymistä ja oppimista visualisoidaan usein mukavasti tarroja antamalla tai rasteja ruudukkoon piirämällä jne. Arviointi voi siis olla muutakin kuin vain numerorivejä paperilla!
Oppimisen visualisointi kuvaa etenemistä ja voi siten myös motivoida opiskelijaa oppimaan (pelillisyyden ja leikin kiehtovuuden hyödyntäminen).
Oppimisen visualisoinnin pääpointit:
- Asetetaan tavoitteet näkyville selkeästi ja ymmärrettävästi.
- Havainnoidaan, missä milloinkin mennään.
- Tarkastellaan välillä mennyttä.
- Tarkastellaan solmukohtia, mutta myös vahvuuksia ja onnistumisia.
- Reflektoidaan, kuinka tavoitteisiin päästään/on päästy.
- Käytetään kertynyttä informaatiota arvioinnin ja oppimisen tukena.
19:00 Alkuopetuksessa on monenlaisia keinoja havainnollistaa oppilaalle missä mennään tavoitteisiin nähden, mutta entä isompien opiskelijoiden kanssa – voidaanko oppimisen ja arvioinnin visualisointia hyödyntää esim. lukioissa?
Tavoitteiden esillä pitäminen on usein haasteellista ja tähän tulisi löytää jokin toimiva ratkaisu, sillä tavoitteiden esillä pitämisestä hyötyvät kaikenikäiset oppijat. Tärkeää on kuitenkin ennen kaikkea kuvata aina ymmärrettävästi oppijoille (heidän ikäänsä sopivalla tavalla) tunti-, kurssi- tai lukukausikohtaiset tavoitteet (vaikeat ja hankalat OPS-lauseet tulee selittää auki).
Tavoitteet on hyvä pilkkoa esimerkiksi pienempiin osiin (tavoitteet voidaan asettaa vaikka oppituntitasolla).
Oppimista voidaan visualisoida esim. diagrammilla, kunhan tavoitteet on ensiksi asetettu ja esitetty selkeästi. Toiminnan tavoite tulee aina ymmärtää – ja tavoitteita tulee myös pitää esillä!
23:30 Minkälaisia ratkaisuja Qridi tarjoaa esimerkiksi itse- ja vertaisarvioinnin tueksi?
Qridi tarjoaa monipuolisia ratkaisuja ja työkaluja opettajille, tutustu: https://qridi.fi/#qridi.
Toiminnan tavoitteet voivat olla pitkäkestoisia (pitkällä aikavälillä kehittyviä asioita, joita arvioidaan useampaan otteeseen esim. lukuvuoden aikana) tai lyhyempiä.
ESIMERKKI: Tavoitteita ja edistymistä voidaan visualisoida esim. vuorena – korkeammalle kiipeäminen osoittaa opiskeluissa etenemisen (pitkän aikavälin tavoite).
ESIMERKKI: Pienempiä oppitunnin tai viikon ajalle asetettuja aktiviteetteja/tehtäviä. Toiminnan tavoite voi olla ymmärtää esim. pythagoraan lause. Opiskelija voi kuitata tehtävän tehdyksi ja reflektoida oppimistaan ja osaamistaan (lyhyen aikavälin tavoite).
ESIMERKKI: Päiväkirja/portfolio, jonka ajatuksena on, että oppilas dokumentoi mielekkäällä tavalla prosesseja ja prosessien vaiheita esim. työssä, jota hän tekee pidemmän aikaa. Näin oppilas pystyy näkemään prosessin ja edistymisensä kokonaisuutena: missä puutteita, missä onnistuttu, missä kehitettävää jne. Dokumentointi voi sisältää esim. videoita, valokuvia jne. Arviointiin voidaan näin ottaa mukaan muitakin osa-alueita kuin pelkkä lopputulos, joka on vain pieni osa koko prosessia.
LINKKIVINKKI:
- Vinkkivideo – lukupäiväkirja Qridillä: https://www.youtube.com/watch?v=hSDeq6AG-s0
Qridin hyödyt: data kertyy samaan paikkaan ja kulkee oppilaan mukana luokka-asteelta toiselle.
Digitaaliset työkalut helpottavat opettajien arviointitaakkaa: kun otetaan kaikki kertynyt data esiin lukuvuoden päätteeksi, on perusteet arvioinneille ja numeroarvosanoille helpompi antaa. Hyötyä tästä on kaikille osapuolille: niin ope, vanhemmat kuin itse oppilaskin tietävät, mistä arviointi koostuu ja miksi arvosana X on annettu/saatu.
Qridin käyttöliittymä tehty oppilaiden tarpeet edellä ajatuksella, että oppilas tykkää sitä käyttää.
Vaikka Qridi on digitaalinen työkalu, ei ole tarkoituskaan, että koulussa kaiken toiminnan tulisi olla digitaalista. Itse tekeminen voi tapahtua digitaalisten ympäristöjen ulkopuolella (esim. ryhmätyö, printtikirjan tehtävät jne.), mutta tekemistä/oppimista voidaan tallentaa digitaaliseen muotoon. Tekeminen saa (ja pitää) olla monipuolista ja tapahtua myös muualla kuin digiympäristöissä.
LINKKIVINKKI:
- Vieraile Qridin YouTube-kanavalla: https://www.youtube.com/channel/UCr3lr8RoYRHAM-G-XRzAAew/videos ja katso esimerkkejä Qridin käytöstä!
33:20 Näyttää siltä, että oppimista arvioidaan entistä monipuolisemmin ja moniulotteisemmin: ollaanko menossa tähän suuntaan?
Oppiaineet ja tavoitteet ovat erilaisia, joten myös arviontimenetelmien tulee olla erilaisia: ”Kuumetta ei voi mitata vatupassilla.”
Joissain tilanteissa on järkevää mitata osaamista/oppimista vaikka perinteisellä kokeella. Mutta esim. käyttäytymisen tai laaja-alaisen osaamisen osoittaminen voi olla ”perinteisin” keinoin hankalaa.
Opettajat keksineet erittäin hienoja ratkaisuja ja toteutuksia oppimisen arviointiin ja osaavat käyttää Qridin toimintoja hyvinkin kekseliäästi eri tarkoituksiin. Katso esimerkkejä: https://qridi.fi/?page_id=715
38:00 Terveiset Suomen opettajille Qridin Henri Karjalaiselta:
”Että tietää, missä on menossa!”
