Tutkimuskatsaus: korona-ajan etäopetus

Joulukuun blogikirjoituksessa KT, kasvatustieteen professori, kasvatuspsykologian dosentti sekä Turun yliopiston DigiErko-koulutuksen vastuukouluttaja Marjaana Veermansin katsaus Jo-Chi Hsiaon, Chao-Yang Chengin, Sunny S.J. Linin artikkelista When the school door closes, do teachers open a window? Using diary method to investigate teachers’ online teaching practices and momentary experiences in crisis (Computer & Education 194 [2023]).

COVID-19-pandemian aiheuttamat koulujen sulkemiset ovat vaikuttaneet merkittävästi opetuksen järjestämiseen ja suunnitteluun. Hsiaon, Chengin ja Linin tutkimus käsittelee maailmanlaajuista huolta verkko-opetuksen laadusta korostamalla opettajien roolia pandemian etäopetuksen aikana. Tutkimuksessa käytettiin ns. mixed-method (monimenetelmällistä) lähestymistapaa tarkasteltaessa päivittäisiä opetuskäytäntöjä koulujen sulkemisen alkuvaiheessa.  Tutkimus pohjautuu Community of inquiry (CoI; Garrison & Arbaugh, 2007; Garrison et al., 1999) viitekehykseen, koska sen avulla on erityisesti ajateltu löydettävän erilaisia etäopetusmalleja opetuspäiväkirja-aineistosta. Lisäksi teoreettinen viitekehys on rakennettu etäopetuksen osalta TPCK-teoriaan (Koehler & Mishra, 2009; Mishra & Koehler, 2006) sekä opettajien optimaalisen kokemuksen, opetustyytyväisyyden ja oppilaiden koetun sitoutumisen osalta mm. Csikszentmihalyin (1990; 1997; Nakamura & Csikszentmihalyi, 2009) virtausteoriaan (engl. flow).

Tutkimus keskittyy siihen, kuinka opettajat raportoivat optimaalisesta kokemuksestaan ​​ja arvioivat opetustyytyväisyyttään sekä näkemystään opiskelijoiden sitoutumisesta. Tutkimuksessa kerättiin aineistoa päivittäin, koska oletuksena oli, että optimaalinen kokemus, opetustyytyväisyys ja oppilaiden koettu sitoutuminen muuttuvat tilanteen ja kontekstin myötä.

Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan kolmeen tutkimuskysymykseen: 1) Mitä hätäetäopetusorientaatiota voidaan havaita opetuspäiväkirjoista, joita pidettiin viiden ensimmäisten etäopetuspäivän aikana? 2) Miten opettajien hätäetäopetusorientaatiot muuttuivat viiden päivän aikana? 3) Raportoivatko eri verkko-opetusorientaatioita soveltavat opettajat merkitseviä eroja arvioimassaan opetuksen laadussa ja valmiudessaan verkko-opetukseen?

Tutkimukseen osallistui yhteensä 48 taiwanilaista lukion opettajaa. Näistä opettajista 73% oli naisia, ja 88 % päteviä opettajia. Keskimääräinen opettajakokemus oli  12.5 vuotta (vaihdellen 1.5 ja 30 vuoden välillä). Tutkimuksessa kerättiin kolme eri aineistoa: 1) Päiväkirja, johon opettajat kirjoittivat kahdeksan jaksoa päivittäistä toimintaa viiden opetuspäivän aikana. Yhteensä kerättiin 1 920 jaksotietoa (48 osallistujaa x 8 jaksoa x 5 päivää); Kuitenkin tutkimuksen laajuuden vuoksi analysoitiin vain jaksot, joiden otsikko oli ”opetus” (päiväkirjassa oli pyydetty käyttämään valmiiksi annettuja otsikoita). Näitä jaksoja oli yhteensä 1 092 jaksoa, 57 %. 2) Opetuslokikirja (engl. Teaching Log) oli jäsennelty päivittäinen kyselylomake, joka koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa osallistujat kuvailivat verkko-opetuskäytäntöjään yksityiskohtaisesti merkitsemällä valintaruutuja kuudesta kategoriasta (eli lähetystyypit (engl. delivery type), opetusmateriaalit, alustat, verkkosivustot, työkalut ja luokan menettelytapa). Toisessa osassa osallistujat vastasivat kahteen kysymykseen 9-pisteen Likert-asteikolla, joista toinen koski opetustyytyväisyyttä (”Olitko kaiken kaikkiaan tyytyväinen tämän päivän opetukseen?”) ja toinen koski oppilaiden sitoutumista (”Olivatko oppilaasi yleisesti sitoutuneita tämän päivän oppimiseen?”).  Nämä kaksi kysymystä toimivat subjektiivisen opetuksen laadun indikaattoreina. 3) henkilökohtainen profiili, jossa osallistujilta pyydettiin henkilökohtaisia taustatietoja (esim. sukupuoli, nykyinen asema, työikä jne.) sekä pyydettiin arvioimaan verkko-opetusvalmiutta (eli ammatillisesta kehittymisestä verkossa ja etäopetuksen TPCK:sta).

Tutkimusaineistoa analysoitiin sisällönanalyysin avulla, tarkasteltiin kategorioiden siirtymiä päivien mukaan sekä testattiin luokkien välisiä eroja ANOVA:n avulla. Opetuspäiväkirjan koodattujen tietojen perusteella luotiin nelikenttä (Garrison et al., 1999) hätäetäopetuksen orientaatioista neljän opetuskäytännön mittarin mukaan (esim. lähetystyyppi (delivery types), Innovatiiviset lisäosat, Opetusprosessit ja Interaktiiviset toiminnot ): 1) matala sosiaalinen, alhainen kognitiivinen, 2) matala sosiaalinen korkea kognitiivinen, 3) korkea sosiaalinen, alhainen kognitiivinen ja 4) korkea sosiaalinen, korkea kognitiivinen. Nämä on esitetty alla olevassa kuvassa alkuperäisestä artikkelista lainattuna.

Suuntauksien päivittäisissä siirtymissä oli havaittavissa pieniä tai keskisuuria muutoksia. Eri suuntauksia omaksuneiden opettajien havaittiin eroavan opetusvalmiudessa, opetustyytyväisyydessä ja oppilaiden sitoutumisessa. Optimaalisessa kokemuksessa ei havaittu eroa.

Tulokset osoittivat, että 3. kategoriaan (korkea sosiaalinen, alhainen kognitiivinen) kuuluvat opettajat pitäytyivät tässä orientaatiossa, kun taas 4. kategoriaa (korkea sosiaalinen, korkea kognitiivinen) edustavat muuttivat asteittain käytäntöjään. Lisäksi eri verkko-opetusorientaatioita käyttävät opettajat kuvailivat opetuskokemuksiaan eri tavalla. Opettajat, joilla oli orientaatio 2-4 kokivat huomattavasti korkeamman päivittäisen tyytyväisyyden opetukseensa kuin ensimmäisen kateorgian orientaation omaavat opettajat. 3. kategorian orientaation omaavat opettajat havaitsivat opiskelijoiden sitoutuneen huomattavasti paremmin kuin ensimmäisen ja toisen orientaation omaavat opettajat. Neljännen kategorian orientaation omaavat  opettajat havaitsivat opiskelijoiden sitoutuneen huomattavasti enemmän kuin ensimmäisen kategorian orientaation omaavat. Opetusvalmiuden suhteen 2-4 kategorian orientaation omaavilla opettajilla oli huomattavasti enemmän kokemusta ammatillisesta kehittymisestä ja huomattavasti parempi etäopetus TPCK:sta kuin ensimmäisen kategorian orientaation opettajilla.

Tämän tutkimuksen tulosten perusteella kategorian kolme orientaatio (korkea sosiaalinen, alhainen kognitiivinen) näyttäytyy tehokkaana hätäetäopetusorientaationa, jolla saavutetaan sekä opetustyytyväisyys että oppilaiden koettu sitoutuminen. Opettajat hallitsevat edelleen oppimisen tilaa jakaessaan tietoa, mutta interaktiivisuutta korostetaan innovatiivisten lisäosien, interaktiivisten pelien ja keskustelujen avulla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s