TVT-taidot opetuksessa ja oppimisessa

DigiErkon viidennessä iltakoulussa keskusteltiin tieto- ja viestintäteknologiataidoista – eli tuttavallisemmin TVT-taidoista – yhdessä Itä-Suomen yliopiston professorin Teemu Valtosen kanssa. Valtonen on työskennellyt TVT:n opetuskäytön parissa parikymmentä vuotta ja myös tutkinut aihetta laajasti. Mikrofonin taakse saimme siis vieraaksemme varsinaisen TVT-asiantuntijan. Jakso on tiivis tietopaketti TVT-taidoista ja pääset kuuntelemaan ko. podacastin esimerkiksi täältä: https://digierko.fi/podcast/.

Jakson sisällöt löydät kuitenkin myös lyhyesti referoituna ja tekstimuotoon tiivistettynä alta aikamerkkien kera. Tekstin lopusta löydät myös pienen posterin, johon olemme kiteyttäneet tärkeimmät pointit TVT:n opetuskäyttöön liittyen.

TVT on valtavan laaja kenttä.

2:10 Mitä TVT-taidot käytännössä ovat?

Lyhyesti ja ytimekkästi: TVT-taidot = valtavan laaja kenttä!

TVT:n hyödyntäminen opetuksessa lähtee siitä, että opettajalla tulee olla ensinnäkin hyvät pedagogiset valmiudet (iso kenttä jo itsessään) ja tämän lisäksi tulee tuntea hyvin opetettava sisältöalue. Teknologia tämän kaiken rinnalla oma laaja kokonaisuutensa (TPACK-malli).

LINKKIVINKKI:
OpenDigi: TVT ja pystyvyys:  https://opendigi.fi/tukimateriaali/tvt-ja-pystyvyys/

Ideaalitilanteessa: opettajan hyvä pedagoginen osaaminen yhdistyy muuhun sisältöosaamiseen ja teknologiaan siten, että oppimisen prosessit jouhevoituvat ja oppilas saa esimerkiksi apua ja tukea oppimisen haasteisiin. Teknologian tarkoituksena siis tukea opiskelijan/oppilaan oppimista (olla esim. ajattelun apuväline, yhteisöllisen oppimisen tuki jne.) sekä toki helpottaa samalla opettajan työtä.

Käytön tulee olla järkevää eikä teknologia itsessään saisi kuormittaa oppilasta/opiskelijaa. Teknologian pitäisi auttaa keskittymään opittavaan asiaan – ei viedä huomiota pois opiskelusta.

6:20 Miten välttää ahdistus jatkuvasti eteenpäin menevästä opetusteknologiasta ja kuinka pysyä koko ajan perillä uusimmista (digi)tuulista?

Opetusteknologian perässä pysyminen ja seuraaminen on jo iso ”duuni” sinällään. Opettajille siis mahdoton homma pysyä koko ajan opetusteknologian kehityksen kärjessä ja tuntea uusimmat tuulet. Opettajien ei siis tarvitse olla TVT-eksperttejä, sillä opettajan ammatti on valtavan laaja jo itsessään.

Jonkin verran kouluissa jo henkilöitä, jotka eivät varsinaisesti opeta, mutta tuntevat hyvin opetusteknologiakenttää. Voisiko tällaista toimintaa kouluissa ehkä lisätä – näin kaikilla olisi se ”oma roolinsa ja tonttinsa”?

Tärkeä tulevaisuuden taito opettajille: oppia tunnistamaan hyödyllinen teknologia kaikesta muusta pöhinästä ja löytää se, mikä tuo lisäarvoa tekemiseen. Kaikkea tulee koko ajan lisää, joten opi löytämään jyvät akanoista. Kriittistä ajattelutaitoa teknologian käyttöön!

Opetusteknologian käytön tulee olla aina pedagogisesti perusteltua.

9:10 Mitä kehitettävää opettajien ja oppilaiden/opiskelijoiden TVT-taidoissa erityisesti on täällä Suomessa?

Ei kehitettävää erityisesti, mutta resurssien näkökulmasta koulut saisivat olla enemmän samalla tasolla. Oppimisen ja opettamisen mahdollisuudet tulisi olla samanlaisia opiskeltiinpa/opetettiinpa missä koulussa tahansa.

Opetusteknologioidenkin puolella välillä turhaa ”hypetystä” ja ohimeneviä trendejä. Jutut, jotka tuovat tekemiseen lisäarvoa, niillä on järkevä käyttötarkoitus ja sopivan helppokäyttöinen toimintaperiaate – nämä löytävät oman paikkansa ja jäävät käyttöön.

Toiveena, että saataisiin kaikkiin kouluihin ja kaikkiin oppimsympäristöihin vakiinnutettua samanlaisia isoja toimivia käytänteitä, että oppimisen mahdollisuudet eivät olisi niin hirvittävän erilaisia Suomessa. Kaikille tulisi tarjota samanlaiset mahdollisuudet hyödyntää teknologiaa opetuksessa ja oppimisessa.

14:00 Miksi TVT-taitoja kannattaa pitää yllä?

Lähtökohta: auttaa ja tukee oppimista. Toki helpottaa selviytymään myös esim. poikkeusoloissa (kuten tämä vuosi on osoittanut).

Kaikissa ammateissa periaatteessa sama: teknologia tuo aina jotain lisäarvoa tekemiseen (tai näin sen ainakin pitäisi olla).

Parhaimmillaan teknologia on sellaista, että se mahdollistaa oppilaiden/opiskelijoiden yhä paremmin ja paremmin kokeilemaan rajojaan ja menemään oman osaamisensa aallonharjalla. Teknologia poissulkee parhaimmillaan hyödyttömämpää tekemistä ja oppimisprosesseissa voidaan keskittyä oppimisen ytimeen. Haastava toive/tavoite, mutta tavoittelemisen arvoinen.

Pedagogiset mallit, joihin liittyy vahvasti TVT, tarjoavat myös mm. monipuolisempia oppimisen kokemuksia (opitaan paljon muitakin asioita, kuin vain perinteisempää sisältötietoa).

17:10 Minkälaiset asiat TVT-taitoihin liittyen tulevaisuudessa korostuvat

Uutta teknologiaa tulee vauhdilla, tarjontaa riittää ja trendejä tulee ja menee.

Oppimisen teorioita ja mekanismeja tunnetaan jo aika hyvin ja tämä kehitys jatkuu: etsitään ja löydetään lisää uudenlaisia tapoja, joilla voidaan tukea oppimisen mekanismeja aina vain paremmin ja paremmin.

Uutta oppimisen saralla nyt: oppimisanalytiikka. Lyhyesti: kerätään tietoa oppijoista ja oppimisen prosesseista. Tämän avulla voidaan tehdä malleja/ennusteita ja tukea esim. oppilaan/opiskelijan oppimista.

LINKKIVINKKI:
DigiErkon iltakoulu: Oppimisanalytiikka ja arviointi: https://digierko.fi/2021/01/04/oppimisanalytiikka-ja-arviointi/

Kuuntele myös ko. podcast-jakso:

20:40 Minkälaisia erilaisia menetelmiä TVT-taitojen opetuksessa voidaan hyödyntää?

Paljon on erilaisia keinoja ja menetelmiä: olennaista on, mitä halutaan opettaa. Jos tavoitteena esim. jokin hyvin yksinkertainen taito, niin esim. vanhat hyvät toistoon ja harjaannuttamiseen perustuvat menetelmät hyviä (esim. Ekapeli).

Monimutkaisemmissa tilanteissa ehkä yhteisöllisempiä oppimisen pedagogisia malleja, joissa oppilaat tuovat esille enemmän tulkintojaan, havainnoista keskustellaan ja opettaja ohjaa oppimista eteenpäin. Oppiminen on laajempaa ja prosessit monimutkiasempia. Mukana opitaan myös muitakin taitoja (esim. vuorovaikutusta, itseohjautuvuutta, ongelmanratkaisua jne.). Näihin löytyy paljon erilaisia pedagogisia malleja. Nykyisin pinnalla aika paljon mm. erilaiset yhteisöllisen oppimisen mallit (esim. tutkiva oppiminen).

Flipped learning -malli sopii hyvin myös TVT-taitojen opetukseen.

23:03 Flippaus (flipped learning)? Sopisiko se TVT-taitojen opetukseen?

Mielenkiintoinen ja laaja pedagoginen malli, joka sopii hyvin myös TVT-taitojen opetukseen.

Voidaan antaa opiskelijoille ennakkomateriaaliksi esim. artikkeleja tai videota aiheesta.

Ydinideana se, että opiskelijat käyvät asiat läpi kotona ennen kuin tulevat luennolle/oppitunnille. Kontaktikerralla päästään suoraan asian ytimeen ja aiheen syvällisempään käsittelyyn. Flippaus antaa opettajalle todella paljon vapautta, kun sisältöasioiden pureskelu tapahtuu etukäteen jo ennen kontaktikertaa.

Suositeltevaa: paljon ohjeita ennakkomateriaalien käyttöön ja katsomiseen! Ja jos mahdollista, oppilaat voisivat  katsoa ennakkomateriaaleja yhdessä = helpottaa aiheen pureskelua.

LINKKIVINKKI:
UEF: Flippausmanuaali: https://sites.uef.fi/flippaus/flippausmanuaali/

28:40 Luovat TVT-taidot – kannattaisiko niitäkin opettaa?

TVT loistava työkalu luovuuteen! Teknologia tarjoaa paljon erilaisia välineitä ja mahdollisuuksia (esim. 3D-tulostus, VR-maailmat, koodaaminen jne.).

Hauskaa olisi, että teknologia hoitaisi kaikki tylsät rutiinit sekä aikaa vievät toistuvat toiminnot ja ihimisille jäisi kaikki luovatyö ja uuden ideointi = loistava luovuudeen mahdollistaja!

Jotta voi olla luova, tulee tietää perusasioista. Perus TVT-taidot siis tärkeitä siellä kaiken pohjalla!

32:45 Terveiset Teemulta Suomen opettajille?

”May the force be with you!”

Viime kevät oli aika rankka ja siitä vain huikeasti kaikki opettajat ja oppilaat/opiskelijat selvisivät. Opetusteknologia rynnii vauhdilla eteenpäin ja koko ajan tulee kaikkea uutta – se on kuitenekin vain yksi osa koko opettajan työtä. On paljon kaikkea muutakin. Siksi siis tämä lause hyvä kaikille opettajille. Eli: tsemppiä!

Mikä on onnistuneen etätapahtuman resepti?

DigiErkon neljännessä iltakoulussa pohdittiin onnistuneen etätapahtuman reseptiikkaa yhdessä Innokas-verkoston projektisuunnittelija Laura Salon kanssa. Etätapahtumiin liittyistä hyvistä käytänteistä ja huomioon otettavista asioista saat tietää lisää, kun pistät jakson kuulumaan vaikka Spotifysta. Podcastin löydät myös täältä: https://digierko.fi/podcast/

Voit kuitenkin halutessasi myös perehtyä jakson sisältöantiin lukemalla. Alle olemme tiivistäneet tekstiksi ko. jakson sisällön aikamerkkien kera, jotta voit halutessasi vaivattomasti kuunnella vain tietyn kohdan podcastista. Tekstin lopusta löydät myös aiheeseen liittyvän infograafin.

Vuonna 2020 erilaiset etäpalaverit ja -kokoukset tulivat taatusti tutuksi lähes jokaiselle työssäkäyvälle suomalaiselle.

4:40 Milloin voidaan puhua etäpalaverista, etäopetuksesta ja milloin taas etätapahtumasta? Missä menee raja?

 Kannattaa miettiä, minkälainen tapahtuma olisi, jos se pidettäisiin ”oikeissa” olosuhteissa.

Voisiko ”live-tilanteesta” saada joitain elementtejä mukaan etätoteutukseen? Esim. kuinka opettaja saapuu luokkahuoneeseen (etäopetustilanteessa).

6:15 Hyviä kokemuksia etätapahtumista?

Lauralla kokemus opetus- ja tutkimusalan edustajille järjestetystä teemaseminaarista, joka onnistuttiin toteuttamaan hyvin. Onnistumisen taustalla muutamia olennaisia tekijöitä:

  • Juontaminen tapahtui seminaarisalista käsin, mikä sitoi tapahtuman tiettyyn aikaan ja tilaan.
  • Ohjelmassa oli sopivasti vuorottelua: esim. parinkymmenen minuutin puheenvuoroja, joiden välissä videoinserttejä. Välillä yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä.
  • Ohjelman rytmitys olennaista.

Tapahtumissa tärkeää: kuulijakunnan huomioiminen sekä yleisölle annettu mahdollisuus aitoon vuorovaikutukseen tapahtuman aikana.

9:50 Kuinka huomioida kuulijakunta? Esim. kuinka toteuttaa tapahtuma, jonka yleisönä lapset?

Lasten kohdalla erityisesti vanhemmilla/opettajilla oma roolinsa.

Tärkeää saada tekniikka matalalla kynnyksellä toimimaan.

Tilaisuuden aluksi hyvä esim. kerrata, miten tapahtuma tullaan tekemään. Käytettäänkö omaa mikrofonia, videokamerat päällä vai pois, ohjelman kulku jne. HUOM! Tämä toki hyvä käytäntö erilaisissa tapahtumissa/tapaamisissa kaikenikäisten osallistujien kohdalla.

Lapsien kanssa erityishuomio tapahtuman/esityksen visuaalisuuteen ja selkeyteen.

Etätapahtumia voidaan toteuttaa monin eri tavoin ja alustoin. Tärkeää on miettiä tapahtuman yleisöä ja tapahtuman tarkoitusta.

12:13 Millä keinoin ihmisiä voitaisiin osallistaa/aktivoida etätapahtumien aikana?

Osallistamisessa kolme pääelementtiä:

  • Ääni (esim. antamalla puheenvuoro osallistujalle)
  • Teksti (esim. chat-toiminnot, kommenttikentät jne.)
  • Kuva (esim. videoyhteyden pitäminen päällä)

Osallistamalla eri elementein luodaan tunnetta, että kaikki tässä läsnä ja osallistujilla mahdollisuus vuorovaikutukseen.

Videoyhteyden pitäminen päällä esim. kokouksissa tai tapahtumissa puhututtaa. Ihmisillä usein kynnys laittaa kamera päälle, mutta sillä on tietty merkitys. Kameraa kannattaa pitää palavereissakin (ainakin välillä) päällä – sillä on vaikutusta ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja tilaisuuden/tapahtuman tunnelmaan ja luonteeseen.

Jos kameroiden pitäminen päällä koko palaverin ajan kuormittaa yhteyttä liikaa, voidaan työpaikalla esim. sopia, että palaverien alussa kaikki pitävät kameroitaan päällä ja tervehtivät toisiaan. Tämän jälkeen kamerat voivat olla suljettuina.

Hyödyntäkää myös muita jaettuja sovelluksia/alustoja, esim viestien vaihdossa (esim. Padlet).

Yleisöä/osallistujia voidaan aktivoida myös erilaisilla toiminnoilla (esim. gallupit).

LINKKIVINKKI:

Matleena Laakso: Vuorovaikutuksen aktivointi digivälineillä

Kuvalla saadaan luotoa syvempi yhteys muihin. Videokuva myös raottaa verhoa ihmisten elämään työn ulkopuolella – kiva kurkistus esim. kollegoiden koteihin.

Etäyhteys myös inhimillistää ihmisiä: hassuja sattumuksia voi tapahtua kesken palaverin, eikä niihin voi aina itse vaikuttaa (koira haukahtaa, työmaakoneen äänet kuuluvat pihalla jne.).

Etäpalaverien ja -työn myötä lapsilla mahdollisuus nähdä ja havainnoida läheltä, mitä se oman vanhemman työ oikeastaan on.

Teknologian laatu korostuu tänä aikana! Pikselimössön katsominen on raskasta ja pätkivän äänen kuunteleminen ärsyttävää. Hyvät laitteet takaavat miellyttävän kokemuksen, joka on lähellä jo live-kohtaamista. Panosta siis teknologiaan!

Eri alustojen kehitys mennyt vauhdilla eteenpäin: paljon tullut lisää uusia mahdollisuuksia ja toimintoja.

Myös esiintymisosaamisella on merkitystä ja esiintyjien tulee myös pysyä kehityksessä mukana (kuinka esim. tehdä esityksestä tarpeeksi monipuolinen ja kiinnostava, kuinka vangita kuulijakunnan huomio jne.).

Kalvosulkeiset onnistuvat livenä – mutta myös etänä – tämä ei kuitenkaan ”toivottavaa”. Älä siis mene kalvojen taakse piiloon, vaan korosta myös omaa rooliasi esiintyjänä/puhujana. Ota selvää esim. alustojen/esiintymistyökalujen mahdollisuuksista ja mieti, kuinka voisit yhdistellä fiksusti esim. oman kamerasi kuvaa ja diashow’si dioja esityksen aikana.

Kokeile tarjota yleisöllesi elämyksiä myös etänä! Pienilläkin tavoilla voi rikastuttaa katsoja- ja kuulijakokemusta.

Muista myös ns. breakout -roomsit (Zoomissa) ja ryhmätyöskentelyn etämahdollisuudet!

Etätapahtumissa etuina se, että siirtymiin ei mene aikaa. Ihmisiä voi jakaa pieniin ryhmiin keskustelemaan lyhyellä viiveellä. Keskustelujen annin koonti ja käsittely myös kätevää lyhyellä aikataululla (esim. Padletia tai muita jaettuja alustoja hyödyntämällä). Napin painallus tarjoaa paljon mahdollisuuksia!

Osallistujien aktivointiin etäluennoilla, palavereissa ja seminaareissa löytyy monia eri keinoja!

23:10 Entä kuinka aktivoida isoja osallistujamääriä etätapahtumissa?

Tässäkin vaihtoehtona esim. käyttää muita alustoja (Padlet, Googlen Jamboard jne.), joihin esim. kerätä yleisön ajatuksia ja ideoita.

Moderointi kuitenkin haastavaa suurten ihmismassojen kanssa: usein niin paljon kommentteja ja sisältöä, että sisältöjen kokoaminen ja yhteenvedon tekeminen voi viedä kohtuuttomasti aikaa tapahtuman ylläpitäjiltä.

Isojen ihmismassojen osallistaminen/aktivointi kuitenkin haastavaa – myös yleisötapahtumissa, joissa ihmiset ovat aidosti paikan päällä!

Ikuisuus kysymys: kuinka rohkaista ihmisiä osallistumaan (tämä haasteena sekä paikan päällä tapahtuvissa tilaisuuksissa että etäyhteyksin toteutetuissa).

Aktiviteeteissa/osallistamisessa hyvä aina miettiä tarkoituksenmukaisuutta! Ei kannata yrittää väkisin.

Ihmisten osallistumista/aktiivisuutta saattaa helpottaa, jos annetaan aktiviteettille hieman struktuuria (esim. sano yksi kommentti, kerro yksi asia, lähetä yksi kysymys jne.).

Hyvä esiintyjä aktivoi yleisöä jo itse esityksellään – mikä taas on yleisön aktivointia parhaillaan! Hyvä puheenvuoro vangitsee kuulijat/katsojat ja saa yleisön lopettamaan puhelimen selailun ja keskittymään itse esitykseen.

LINKKIVINKKI:

Suomen Puheopisto: Webinaariesiintyjän selviytymispaketti

29:45 Vuonna 2020 on nähty paljon erilaisia ”etätapahtumia” aina konserteista joogatunteihin ja virtuaalikierroksista messuihin. Onko kokemuksia hyvistä etätapahtumista?

Laura osallistunut joihinkin konsertteihin. Mielenkiintoista hänestä olisi nähdä, kuinka immerssiivisiä esimerkiksi erilaiset virtuaalikierrokset osaavat olla. Niissä haastena esim. se, kuinka osallistujan huomio saadaan pidettyä itse tapahtumassa/elämyksessä kotiympäristössä. Entä haluavatko ihmiset vapaa-ajallaankin etäelämyksiä, jos työ on yhtä ”etäilyä”. Alkaako etäily jo tulla korvista ulos?

Jukka osallistunut My Data Global -tapahtumaan, joka oli teknisesti toteutettu niin, että ensin iso yleinen chat-huone, josta oli mahdollisuus hypätä pienempiin chat-huoneisiin (Zoom-yhteydellä), jossa esitykset itsessään tapahtuivat.

Etätapahtumissa jo nyt monia mielnkiintoisia teknisiä toteutuksia ja ratkaisuja – mielenkiintoista nähdä, mitä tulevaisuudessa!

33:45 Lauran terveiset Suomen opeille:

Kannustusta ja tukea Suomen opettajille sekä lepoa ja jaksamista! Toivottavasti löytyy innostusta ja uusia ratkaisuja tästä kaikesta, mitä korona on tuonut etäopetukseen.

LINKKIVINKKI:

Yle Oppiminen: Digitreenit: Eri työkalut sopivat eri tarkoituksiin

Onnistuneen etätapahtuman resepti -infograafi.

Mediakasvatus, tubettaminen ja videoiden käyttö opetuksessa

DigiErkon kolmannessa iltakoulussa keskusteltiin mediakasvatuksesta, tubekulttuurista ja videoiden käytöstä opetuksen tukena yhdessä KAVIn erityisasiantuntija Lauri Palsan ja ”tubeope” Mervi Maatelan kanssa. Jaksossa käsiteltiin mm. mediakasvatuksen nykytilaa Suomessa, tulevaisuuden toimenpiteitä kotimaamme mediakasvatuskentällä sekä YouTuben kiehtovaa maailmaa ja sen monipuolisia sisältöjä. Jaksossa Lauri ja Mervi jakoivat myös konkreettisia vinkkejä kentällä toimiville mediakasvattajille. Podcastin löydät täältä: https://digierko.fi/podcast/

Alta löydät tiivistetysti jakson sisällöt aikamerkkeineen. Tekstin lopusta löydät myös posterimuotoon koostetun kiteytyksen Laurin ja Mervin videovinkeistä!

4:40 Kaikki Suomen opettajat ovat taatusti kuulleet termin mediakasvatus, mutta mitä se käytännössä on?

Mediakasvatus on ollut 70-luvulta lähtien opetussuunnitelmissa, mutta mitä sillä tarkoitetaan, riippuu paljon ajanhengestä. Esim. 70-luvulla puhuttiin joukkotiedotuskasvatuksesta. Nyt mediakasvatuksessa korostuvat esim. monilukutaidot.

Ei mikään muusta opetuksesta ”erillinen” asia, vaan olennainen osa ihan kaikkea peruskasvatusta.

Olennaista tiedostaa, minkälainen rooli ja merkitys medialla tänä päivänä on niin yksilöiden elämässä, yhteiskunnassa kuin kulttuurissakin.

Perusmääritelmä lyhyesti: pedagogista toimintaa, jonka tavoitteena edistää medialukutaitoa.

Mediakasvatus voi tarkoittaa erilaisia asioita riippuen esim. siitä, missä kontekstissa asiasta puhutaan. Suomessa aika laaja-alaista: tapahtuu niin kirjastoissa, varhaiskasvatuksessa, kulttuurialalla, perusopetuksessa, nuorisotyössä jne.

Summa summarum: käsite on monimuotoinen eikä yksiselitteinen – riippuu paljon ajasta, paikasta ja kontekstista!

LINKKIVINKKEJÄ:

Mediakasvatusseura: https://mediakasvatus.fi/
KAVI: Monimuotoinen mediakasvatus -julkaisu (2016): https://www.mediataitokoulu.fi/monimuotoinen_mediakasvatus.pdf

Mediakasvatus kuuluu kakenikäisille.

8:10 Miten mediakasvatusta tällä hetkellä kehitetään Suomessa ja mitkä asiat siinä erityisesti korostuvat?

Tärkeää tiedostaa mediakasvatuksen moninaisuus: erilaiset mediat, näkökulmat jne. Tärkeää myös ymmärtää, mitä käsitteellä medialukutaito tarkoitetaan: ei pelkkää lukemista ja sisältöjen tulkintaa, vaan yhtä lailla myös taitoa tuottaa sisältöjä.

Suomessa erittäin hyvä tilanne mediakasvatuksen kannalta. Keskeisiä rakenteita vahvistettu ja uudistettu: esim. OKM julkaisi vuonna 2019 Kansalliset mediakasvatuksen linjaukset (linkki alla). Asiakirja luo yhteistä visiota ja kuvaa poikkihallinnollisesti ja poikkisektoriallisesti.

Kansallisissa linjauksissa korostuu kolme päätavoitetta Suomessa tulevaisuudessa tehtävälle mediakasvatustyölle: systemaattisuus, kattavuus ja laadukkuus.

Yksin ei mediakasvatuksen kanssa tarvitse jäädä. Apua ja tukea löytyy – Suomessa on vahva ja avoin mediakasvattajien yhteistyökulttuuri.

LINKKIVINKKI:

Medialukutaito Suomessa ; Kansalliset mediakasvatuslinjaukset (2019): https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161951

10:55 Mitkä asiat (mediakasvatuksen kannalta) Suomessa ovat hyvin ja mihin asioihin kannattaisi kiinnittää huomiota?

Suomessa mediakasvatus on ollut jo pitkään osa opetussuunnitelmia ja se on keskeinen vahvuus.

Haasteena kuitenkin se, että mediakasvatus ei oikein ole ”kenenkään vastuulla”. On epäselvää, mihin kaikkiin oppiaineisiin mediakasvatus kuuluu. Ei siis kyse erillisestä ”mediakasvatustunnista” – mediakasvatusta voi kuulua kaikkiin oppiaineisiin.

OKM aloittanut Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman, jonka tavoitteena löytää keinoja medialukutaidon tiivistämiseen ja ydinosaamisen kuvaamiseen läpi opetussuunnitelman aina varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Kehittämisohjelmaan liittyy myös TVT-taidot ja ohjelmointiosaaminen.

Kehittämisohjelman tavoitteena hahmottaa:

  • mitä medialukutaidoilla oikeastaan tarkoitetaan
  • mitä se tarkoittaa eri ikäryhmissä
  • minkälaisia näkökulmia siihen liittyy.

LINKKIVINKKI:

OKM: Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma: https://minedu.fi/uudet-lukutaidot

16:40 Kuinka lähteä tutustumaan tähän lasten ja nuorten mediamaailmaan? Vinkkejä?

Kysy oppilailta! Pitäkää koulussa vaikka ”tubepäivä”! Lapset/nuoret esittelevät mielellään lempi tubettajiaan ja YouTube-kanaviaan. Näin opettaja saa ilmaiseksi oppitunnin oppilailta!

Oppilaitten motivaatio esitelmän pitoon korkea, kun asia on sellainen, josta itse ovat hyvin kiinnostuneita (esim. lempi tubettaja).

Tubepäivänä voidaan keskustella yhdessä myös vaaroista, joita lapset/nuoret kohdanneet esim. YouTubessa.

Kasvattajien on tärkeä ymmärtää lasten ja nuorten maailmaa ja sosiaalisen median käyttötapoja.

13:38 Mitä opettajien tulisi tietää tubekulttuurista ja onko sen ymmärtäminen tärkeää?

Kasvattajien tulee tietää tubekulttuurista yhtä lailla kuin muistakin lasten harrastuksista ja mielenkiinnon kohteista. Tulee ymmärtää, minkälaisessa maailmassa lapset ja nuoret tänä päivänä elävät.

YouTube on keskeinen osa lasten/nuorten arkea: tubettaminen voi olla monelle tärkeä harrastus ja maailma, jossa lapsi/nuori kokee olevansa osa jotain tiettyä yhteisöä/ryhmää. Tubettaminen voi sitoa lapsia/nuoria yhteen siinä missä muukin harrastustoiminta.

Tubettajat isoja vaikuttajia (influencereita). Tubettajat tulevat lapsille/nuorille kovin läheisiksi: elämää seurataan, heistä otetaan vaikutteita jne.

Monet suositut tubettajat esim. Mmiisas ja Roni Back tiedostavat (onneksi) oman vaikuttajan roolinsa ja puhuvat hyvien asioiden puolesta (esim. kestävä kehitys, ilmastonmuutos, terveelliset elämäntavat jne.). Osa tubettajista julkaissut kirjojakin ja tämä on saattanut innostaa joitakin lapsia/nuoria esimerkiksi lukemaan.

VINK! YouTubesta myös opettajat voivat saada paljon ideoita omaan opettamiseensa. Mervi esim. saanut paljon inspiraatiota omiin videoihinsa YouTubesta.

Median avulla voi löytää ”oman yhteisön” sekä olemisen/toimimisen tapoja, joita ei muuten omasta ympäristöstä voi löytää.  

YouTube = äärimmäisen iso tiedon lähde ja vertaisoppimisen kanava, joka haastaa myös kriittistä ajattelua.

Jotkut lapset/nuoret tietävät ajankohtaisista uutisista tubettajien ansiosta –> ovat heille helposti omaksuttava uutismedia (esim. Roni Backin uutiset).

VIDEO: Roni Back – Puhutaan Amazonin sademetsän tulipaloista (YouTube).

LINKKIVINKKI:

Aikakausmedia: Tubekulttuurin perusteet -verkkokurssi (maksuton): https://www.aikakausmedia.fi/mediakasvatus/oppimateriaalit/tubekulttuurin-perusteet-verkkokurssi/

Mediakasvatusseura: Tubetus ja vloggaus – perusteet haltuun -materiaalikooste: https://mediakasvatus.fi/materiaali/tubetus-ja-vloggaus/

27:45  Kannattaisiko opettajien hyödyntää tätä lasten/nuorten innostusta tubekulttuuria kohtaan tai käyttää videoita/YouTubea opetuksen tukena?

Tämä vuosi on osoittanut, että videoista saa paljon hyötyä varsinkin etäopetukseen. Monet opettajat innostuivat hyödyntämään videoita (tai jopa tekemään niitä itse) kuluneen vuoden aikana.

YouTubesta löytyy paljon tutoriaaleja ja DIY-videoita (Do It Yourself ).

VIDEO: SuuriKasityo – Kiinteä silmukka | Virkkauksen perussilmukat (YouTube).

Videoiden tekemistä voi hyödyntää portfoliotyylisesti monissa oppiaineissa, kun oppilas taltio työskentelynsä vaiheita (esim. käsityö).

Videot monipuolistavat opetuksen muotoja. On myös opetussuunnitelman tavoitteiden mukainen: laaja-alaisuus, monilukutaidot jne. Eli: helposti liitettävissä opetussuunnitelman tavoitteisiin!

Video yhdistää monia viestinnän keinoja ja symbolijärjestelmiä -> yhdistelmä erilaisia viestinnänmuotoja.

Videoitten hyödyntäminen opetuksessa ei tarkoita aina, että katsotaan videota passiivisesti. Myös videoiden tekemisen kautta voi oppia – vieläpä laaja-alaisesti! Esim. kirjoitetaan tarina, mietitään musiikki, harjoitellaan kameran käyttöä jne.

Videoiden tekeminen kehittää ja harjoittaa monia erilaisia taitoja: itsenä johtaminen, ryhmätyöskentely, vertaisoppiminen, tiedon hakeminen ja arviointi, esiintymistaidot, TVT-taidot jne.

34:30 Mihin tube- ja videokulttuuri on menossa? Mitä tulevaisuudessa?

Videot paljon lyhentyneet. Esim. TikTok osoittaa, että lyhyet sisällöt kiinnostavat.

Videoformaatti elää ja trendit muuttuvat – ehkä pidemmät videot tulevat taas jossain vaiheessa takaisin ”muotiin”.

Sisällöt monipuolistuvat entisestään. Kun puhutaan tubekulttuurista, matalakynnys julkaisuun/tekemiseen tärkeä asia myös tulevaisuudessa -> rikastuttanut paljon mediakulttuuria ja mediasisältöjä (ei vaadi ammattikalustoa, sisällöt ei vain tiettyjen toimijoiden kuratoimia jne.).

Esittäminen ja kiiltokuvamaisuus saattaa enemmänkin ahdistaa ja ärsyttää. Aitous, rosoisuus ja vilpittömyys kiinnostavat ja purevat!

Opettajat: aitous saa näkyä! Omana itsenä oleminen on voimavara! Rohkeasti vain tekemään!

Ei tarvitse olla upeasti tehtyä ja tuotettua, jotta video voi lyödä läpi – joskus kivat sisällöt nousevat viraaleiksi jopa vahingossa. Jopa hyvinkin simppelit (mutta aidot) sisällöt voivat menestyä. Esim. Lotta ja Pappa (alla).

VIDEO: Lotta ja Pappa: Vastaamme kysymyksiinne | Lotan ja Papan lauantaikahvit (YouTube).

Minni Kauppinen: Opetusvideo: Katolinen kirkko keskiajalla:

VIDEO: Minni Kauppinen – Opetusvideo: Katolinen kirkko keskiajalla (YouTube).

43:30 Viesti Suomen opettajille Laurilta:

Tänä poikkeusvuonna ei voi tarpeeksi tunnustusta antaa suomalaisille opettajille, miten hienosti tänä vuonna on kasvatettu, opetettu ja ”pidetty Suomea pystyssä”. Kehittämisnäkökulma kaikkien haasteiden keskellä on myös näkynyt – ja se on hienoa. Kiitoksen ja tunnustuksen haluaisin välittää kaikille Suomen opettajille!

Viesti Suomen opettajille Merviltä:

Opettajat – teette maailman tärkeintä työtä. Tämän eristysajan kohdalla korostunut, kuinka paljon ja mitä kaikkea open maailmaan ja päivään kuuluu – huomaa, että opettajakin on melkoinen ”vaikuttaja”. Opella (ja open asenteella) iso vaikutus lapsiin ja nuoriin (innostus, kannustus, tukeminen jne.) joka päivä.

Lyhyesti: teet maailman tärkeintä työtä!

46:00 Kuinka opettaja voisi mahd. vähällä työllä tehdä nopeasti, laadukkaasti ja kaikki saavutettavuusdirektiivit huomioon ottaen laadukasta videomuotoista opetusmateriaalia?

Heti aluksi huomio: videoiden tekoon ei tarvita tyyristä kalustoa – pienemmälläkin panostuksella pääsee alkuun!

Voit aloittaa vaikka näin:

  1. Hanki iPad/tablet-tietokone.
  2. Hanki kuvausjalka (paremman puutteessa nuottitelinekin käy).
  3. Lataa YouTube-sovellus ja kirjaudu sisään.
  4. Lataa iMovie (iPad) tai KineMaster (Android) ja animaatio-ohjelmaksi Stop Motion Studio.
  5. Sitten vain tekemään!

Muistettavaa:

  • Huolehdi että perusasiat näkyvät selkeästi.
  • Laita videoon tekstitykset (voi laittaa YouTubessa).
  • YouTubessa voit kirjoittaa videon kuvaustekstiin, missä kohtaa videota tapahtuu mitäkin (esim. tutoriaalit).
  • Keskity pointtiin! Tee mieluummin monta lyhyttä videota kuin yksi pitkä.

VINK! Käytä YouTuben tutoriaaleja! Ihan kaikesta löytyy opetusvideoita (myös Mervin videovinkit -kanavalta löytyy apua)!

VINK, VINK! Kysy oppilailta apua! Lapset/nuoret osaavat paljon ja tietävät uusimmat jutut jne. -> hyödynnä oppilaiden osaamista ja intoa. Itse ei tarvitse kaikkea osata – ota apu vastaan! Psst! Oppilaat ovat muuten myös hyviä opettamaan toisiaan!

HUOM! Laadukas ei tarkoita aina, että video on teknisesti priimaa. Myös sisältö on laatutekijä (liittyykö esim. opetussuunnitelman tavoitteisiin).

Lataa posteri PDF:nä koneellesi:

Oppimisanalytiikka ja arviointi

DigiErkon toisessa iltakoulussa sukellettiin oppimisanalytiikan ja arvioinnin kiehtovaan maailmaan Turun yliopiston opettajien Jussi-Pekka Järvisen ja Aleksi Lahden kanssa. Mukaan juttutuokioomme saimme myös ViLLE-oppimisympäristön kehitystyössä mukana olleen Einari Kurvisen Eduten Oy:stä. Jakso on tiivis tietopaketti oppimisanalytiikasta ja hyödyllistä kuunneltavaa siis kaikille, jotka haluavat ymmärtää, mitä oppimisanalytiikka oikein on. Podcastin löydät täältä: https://digierko.fi/podcast/

Alta löydät tiivistetysti jakson sisällöt aikamerkkeineen. Tekstin loppuun olemme koostaneet myös pienen infograafin, johon olemme nostaneet muutamia olennaisia pointteja liittyen oppimisanalytiikkaan.

4:00 Mitä on oppimisanalytiikka?

Lyhyesti: oppimisanalytiikkaa on tietoa/dataa (tässä tapauksessa digitaalista), jota kertyy esimerkiksi oppilaiden työskennellessä digitaalisessa ympäristössä oppimateriaalien parissa. Ydinajatuksena on se, että kertyneen datan avulla saadaan tietoa oppimisesta.

Kertynyttä tietoa tarkastellaan ja analysoidaan aina tarpeen ja tarkoituksen mukaan. Analytiikan avulla pyritään löytämään esim. jonkinlaisia yhteyksiä ja syyseuraussuhteita. Ei jäädä siis vain siihen, että tarkastellaan tämän hetkistä tilannetta ja todetaan asioita. Asioihin reagoidaan ja tehdään muutoksia/toimenpiteitä.

Oppimisanalytiikka on läsnä tavallisessa kouluarjessa periaatteessa koko ajan (esim. poissaolojen merkintä), mutta moni ei tule asiaa tältä kannalta miettineeksi. Nykyteknologian avulla voidaan käytännössä tehdä asioita, joita on ennenkin tehty, mutta toiminnasta saadaan jätettyä paremmin jälkiä, joita pystytään hyödyntämään myöhemmin esim. jatkoanalyysien tekemisessä. Tänä päivänä opettajien käytössä olevat keinot ovat siten tehokkaampia ja syväluotaavampia.

LINKKIVINKKI:

Lue lisää oppimisanalytiikasta Turun yliopiston oppimisanalytiikan keskuksen sivuilta: https://oppimisanalytiikka.fi/oppimisanalytiikka

7:30 Voiko tällä hetkellä puhua oppimisen analytiikasta vai vain tehtävistä suoriutumisesta?

Voidaan puhua oppimisen analytiikasta, vaikka erilaisten oppimisprosessien tai vivahteiden kuvaamiseen ei (vielä) tällä hetkellä pystytä. Jo muutaman datapisteen avulla pystytään kuitenkin kartoittamaan oppimisen analytiikkaa.

Dataa kertyy paljon eri lähteistä, ja kaikki se kertoo jotain oppimisesta: Wilman poissaolomerkinnätkin ovat periaatteessa oppimisanalytiikkaa.

Työkaluja ja teknisiä valmiuksia analysoida kertynyttä dataa kyllä on. Kyse enemmänkin siitä, miten dataa ja työkaluja osataan (tai halutaan) hyödyntää ja käyttää.

11:00 Minkälaista oppimisanalytiikkaosaamista opettajilta vaaditaan?

Oppimisanalytiikkaosaaminen on osa isompaa digipedagogisten taitojen pakettia, eikä opettajan tarvitse olla data-analytiikkamestari. Tärkeintä analytiikkaa hyödyntäessä on, että opettaja ymmärtää, mistä ja miten dataa kertyy, minkälaisia rajoitteita siihen liittyy, mitä voidaan datan pohjalta sanoa jne. Oleellista ennen kaikkea kyky tulkita kerättyä tietoa!

Oppimisanalytiikan parissa opettajat tarvitsevat ja joutuvat hyödyntämään enemmänkin pedagogista osaamistaan kuin teknologiataitojaan. Oppimisanalytiikkaan liittyvä (opettajilta vaadittava) tekninen osaaminen liittyy enemmänkin siihen, että osaa toimia digitaalisissa oppimisympäristöissä sekä tietää ja tuntee sovellusten/alustojen/ympäristöjen toimintaperiaatteet.

Oppimisanalytiikka ei tee asioita opettajan puolesta, vaan se on opettajan tukityökalu! Opettaja ei saa mennä datan tai oppimisanalytiikan taakse piiloon: opettajan tulee olla laivan (tai pikemminkin luokan) kapteeni.

Oppimisanalytiikan hyödyntäminen edellyttää kuitenkin digipedagogista osaamista ja Suomen opettajien digipedagogisten taitojen tasossa on parantamista. Lisää koulutusta tällä saralla tarvitaan.

16:45 Miltä oppimisanalytiikka näyttää ideaalitilanteessa 30 vuoden päästä?

Toivottavasti tulevaisuudessa osattaisiin hyödyntää sitä valtavaa saatavilla olevaa datamäärää ja asioita, joita meillä on jo tänään paljon paremmin ja laajemmin.

Toive siitä, että kun sanan ”oppimisanalytiikka” mainitsee opettajien keskuudessa, opettajat ymmärtäisivät, mitä tuo sana tarkoittaa (eikä se herättäisi hämmennystä). Toivottavasti se olisi jo vakiintunut ja normaali työkalu muiden joukossa.

Analytiikkatyökalut kehittyvät entisestään ja toivottavasti kynnys niiden käyttöön madaltuu. Toivon mukaan opettajat alkaisivat nähdä niitä hyötyjä, joita analytiikka voi työhön tarjota. Opettajille tulee kuitenkin tarjota lisää koulutusta oppimisanalytiikasta.

Toivottavasti tulevaisuudessa analytiikkajärjestelmät keskustelisivat paremmin keskenään ja niiden rajapinnat olisivat avoimia, jotta dataa voitaisiin helposti kerryttää yhteen tai kahteen paikkaan. Näin datan koostaminen yksinkertaistuisi ja analyysityön tekeminen helpottuisi.

Jo nyt on olemassa jonkin verran ennustavia ja mallintavia oppimisanalytiikkajärjestelmiä. Tulevaisuudessa trendi varmaan (ja toivottavasti) yleistyy ja voidaan ”nähdä tulevaisuuteen”. Olisi hienoa, jos tulevaisuudessa järjestelmät pystyisivät itse jopa ehdottamaan toimenpiteitä analysoidun datan pohjalta.

23:50 Kuinka oppimisanalytiikkaa voidaan hyödyntää arvioinnissa?

Parhaimmillaan oppimisanalytiikka on työkalu, jonka avulla saadaan nopeaasti informaatiota oppilaan osaamisen tasosta sekä oppimisen solmukohdista. Sen avulla voidaan tarkastella ja ymmärtää oppimista laajemmassa mittakaavassa (esim. menneen havainnointi) ja se tarjoaa syvällisemmän näkymän siitä, mitä ja miten on opittu. Tämä rikastaa opettajan näkökulmaa esim. arviointia ajatellen.

Oppimisanalytiikka antaa kaikupohjaa arvioinnille, mutta ei korvaa muita arviointityökaluja.

Oppimisanalytiikan avulla myös oppilas voi palata taaksepäin omassa suorituksessaan sekä harjoitella itsearviointia ja itsereflektointia.

Sähköiset työkalut voivat lisätä opettajan resursseja, kun esim. yksinkertaisia mekaanisia tehtäviä ja niiden arviointia voidaan siirtää opettajan käsistä pois. Näin opettajalta vapautuu aikaa toisenlaisten tehtävien arviointiin ja muuhun opetustyöhön.

Parhaimmillaan oppimisanalytiikka tekee arvioinnista tasapuolisempaa. Opettaja on kuitenkin aina subjektiivinen arvioija (opekin on ihminen), mutta sähköinen työkalu on objektiivinen arvioija.

31:48 Mitä kaikkea ViLLE tarjoaa opettajille? Ja mikä se ylipäätään on?

ViLLE on järjestelmä, joka tarjoaa opettajalle (ja oppilaalle) tietoa oppimisesta. ViLLEn avulla opettajat voivat itse luoda tehtäviä tai hyödyntää muiden opettajien tekemiä tehtäviä. Tehtävät ovat pääsääntöisesti automaattisesti arvioituja ja tarjoavat opiskelijalle välittömän palautteen. Tämä vapauttaa opettajalle enemmän aikaa opetukseen ja tuen tarjoamiseen. ViLLEä pystytään hyödyntämään erilaisissa oppilaitoiksissa hyvin monipuolisesti.

ViLLEstä opettaja esim. näkee, mitä tehtäviä on tehty, kuinka paljon niitä on tehty ja kuinka paljon työskentelyyn on mennyt aikaa. Tulosten perusteella voidaan tehdä syvällisempää analyysia oppilaan oppimisesta: miten hyvin oppilas on esim. pärjännyt muuhun luokkaan verrattuna.

Järjestelmässä hyödynnetään mukavasti myös pelillisyyttä. Oppilas voi saada edistymisestään esim. pokaaleja. ViLLE on tasaisesti käytössä eri-ikäisten keskuudessa, mutta suurin käyttöaste ehkä perusasteella ja lukiossa.

LINKKIVINKKI:

Lue lisää ViLLEstä: https://oppimisanalytiikka.fi/ville

39:45 Minkälaisissa tilanteissa oppimisanalytiikasta on apua ja mitä tulee ottaa huomioon?

Oppimisanalytiikka soveltuu kaikille oppijoille, jotka kykenevät työskentelemään niissä digitaalisissa ympäristöissä, joista dataa kertyy.

Opettajilla tulee olla ymmärrystä datan käytöstä – pitää esim. miettiä tarkkaan, mitä tietoa oppilaalle voidaan näyttää. Vaikka joitain asioita pystytään sanomaan datan avulla, opettajan pitää huomioida tarkasti oppilaan kyky käsitellä ja suodattaa analytiikkatietoa ja palautetta. Opettajan pitää harkita myös, mitä näytetään huoltajille. Datan ymmärtäminen ja tulkitseminen vaativat pedagogista näkemystä ja väärintulkinnan mahdollisuudet ovat suuret.

Opettajan tulee ymmärtää, miksi ja miten oppimisanalytiikkaa käytetään. Sitä tulee käyttää vain silloin, kun sen käyttö on perusteltua ja se tuntuu tuovan lisäarvoa työhön ja tekemiseen.

Oppimisanalytiikkaa voidaan käyttää hyvin eri tavalla eri konteksteissa. Varhaiskasvatuksen puolella käyttö esim. todella erinäköistä kuin perusopetuksessa. Käyttötapojen skaala on todella laaja.

45:15 Miten opettajat voivat hyödyntää oppimisanalytiikkaa ja mistä lähteä liikkeelle?

Jokainen opettaja hyödyntää oppimisanalytiikkaa jo nyt (tietämättään). Se vaan tapahtuu manuaalisesti opettajan päässä esim. erilaisissa luokkahuonetilanteissa (tästä ei vain tallennu digitaalisiin järjestelmiin tietoa). Kaikilla opettajilla on ymmärrystä, mitä oppimisanalytiikka on, kunhan sille osataan vain löytää konteksti myös digitaalisessa maailmassa.

Opettajien kannattaisi järkeistää toimintaa muutamiin tiettyihin alustoihin, joista halutaan kerätä talteen oppimisdataa. Jokaisella alustalla on oma käyttötarkoituksensa. Lähtökohta on, että käytetään niitä analytiikkatyökaluja, joita kulloinkin tarvitaan.

Oppimisanalytiikkaa voi lähteä opettelemaan ihan vaikka sähköisillä arviointityökaluilla. Yksinkertaista arviointia voi tehdä esim. isompien yritysten koetyökaluilla. Kun saatuun dataan ajetaan pientä visualisointia, niin päästään nopeasti kärryille, mistä oppimisanalytiikassa on kyse.

Ei kannata yrittää ratkaista kaikkia maailman ongelmia samalla kertaa ja lähteä kertarysäyksellä keräämään kaikista tilanteista kaikkea mahdollista dataa. Kannattaa valita vaikka ainekohtaisesti jokin työkalu, jolla kerätään dataa tietyn ajanjakson ajalta.

Pienin askelin liikkeelle, jotta opitaan ymmärtämään, missä tilanteissa oppimisanalytiikasta voisi olla hyötyä sekä minkälaisia alustoja kannattaisi käyttää.

51:20 Viesti opettajille Aleksi Lahdelta:

Kannustus kaikille: tutustukaa tähän tematiikkaan (oppimisanalytiikkaan), koska sillä on mahdollista helpottaa jokaisen suomalaisen opettajan työtä (esim. näin etätyöaikana) – jos vain jaksetaan vähän perehtyä ja syventää osaamista tässä teemassa. Uusilla teknologioilla on mahdollista auttaa opettajia esim. korona-arjesta selviytymisessä. Tällainen etätyöaikakin voi olla vähemmän kuluttavaa ja epävarmuutta aiheuttavaa, kun on mahdollista saada tietoa esim. oppilaiden edistymisestä ja mahdollisista pudokkaista jne. digityökalujen avulla. Muutos on mahdollisuus!

Lisäksi: mahtavaa työtä olette tehneet ja uskomantonta venymiskykyä löytynyt kaikkien viimeaikaisten haasteiden edessä!