DigiErkon neljännessä iltakoulussa pohdittiin onnistuneen etätapahtuman reseptiikkaa yhdessä Innokas-verkoston projektisuunnittelija Laura Salon kanssa. Etätapahtumiin liittyistä hyvistä käytänteistä ja huomioon otettavista asioista saat tietää lisää, kun pistät jakson kuulumaan vaikka Spotifysta. Podcastin löydät myös täältä: https://digierko.fi/podcast/
Voit kuitenkin halutessasi myös perehtyä jakson sisältöantiin lukemalla. Alle olemme tiivistäneet tekstiksi ko. jakson sisällön aikamerkkien kera, jotta voit halutessasi vaivattomasti kuunnella vain tietyn kohdan podcastista. Tekstin lopusta löydät myös aiheeseen liittyvän infograafin.
4:40 Milloin voidaan puhua etäpalaverista, etäopetuksesta ja milloin taas etätapahtumasta? Missä menee raja?
Kannattaa miettiä, minkälainen tapahtuma olisi, jos se pidettäisiin ”oikeissa” olosuhteissa.
Voisiko ”live-tilanteesta” saada joitain elementtejä mukaan etätoteutukseen? Esim. kuinka opettaja saapuu luokkahuoneeseen (etäopetustilanteessa).
6:15 Hyviä kokemuksia etätapahtumista?
Lauralla kokemus opetus- ja tutkimusalan edustajille järjestetystä teemaseminaarista, joka onnistuttiin toteuttamaan hyvin. Onnistumisen taustalla muutamia olennaisia tekijöitä:
- Juontaminen tapahtui seminaarisalista käsin, mikä sitoi tapahtuman tiettyyn aikaan ja tilaan.
- Ohjelmassa oli sopivasti vuorottelua: esim. parinkymmenen minuutin puheenvuoroja, joiden välissä videoinserttejä. Välillä yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä.
- Ohjelman rytmitys olennaista.
Tapahtumissa tärkeää: kuulijakunnan huomioiminen sekä yleisölle annettu mahdollisuus aitoon vuorovaikutukseen tapahtuman aikana.
9:50 Kuinka huomioida kuulijakunta? Esim. kuinka toteuttaa tapahtuma, jonka yleisönä lapset?
Lasten kohdalla erityisesti vanhemmilla/opettajilla oma roolinsa.
Tärkeää saada tekniikka matalalla kynnyksellä toimimaan.
Tilaisuuden aluksi hyvä esim. kerrata, miten tapahtuma tullaan tekemään. Käytettäänkö omaa mikrofonia, videokamerat päällä vai pois, ohjelman kulku jne. HUOM! Tämä toki hyvä käytäntö erilaisissa tapahtumissa/tapaamisissa kaikenikäisten osallistujien kohdalla.
Lapsien kanssa erityishuomio tapahtuman/esityksen visuaalisuuteen ja selkeyteen.
12:13 Millä keinoin ihmisiä voitaisiin osallistaa/aktivoida etätapahtumien aikana?
Osallistamisessa kolme pääelementtiä:
- Ääni (esim. antamalla puheenvuoro osallistujalle)
- Teksti (esim. chat-toiminnot, kommenttikentät jne.)
- Kuva (esim. videoyhteyden pitäminen päällä)
Osallistamalla eri elementein luodaan tunnetta, että kaikki tässä läsnä ja osallistujilla mahdollisuus vuorovaikutukseen.
Videoyhteyden pitäminen päällä esim. kokouksissa tai tapahtumissa puhututtaa. Ihmisillä usein kynnys laittaa kamera päälle, mutta sillä on tietty merkitys. Kameraa kannattaa pitää palavereissakin (ainakin välillä) päällä – sillä on vaikutusta ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja tilaisuuden/tapahtuman tunnelmaan ja luonteeseen.
Jos kameroiden pitäminen päällä koko palaverin ajan kuormittaa yhteyttä liikaa, voidaan työpaikalla esim. sopia, että palaverien alussa kaikki pitävät kameroitaan päällä ja tervehtivät toisiaan. Tämän jälkeen kamerat voivat olla suljettuina.
Hyödyntäkää myös muita jaettuja sovelluksia/alustoja, esim viestien vaihdossa (esim. Padlet).
Yleisöä/osallistujia voidaan aktivoida myös erilaisilla toiminnoilla (esim. gallupit).
LINKKIVINKKI:
Matleena Laakso: Vuorovaikutuksen aktivointi digivälineillä
Kuvalla saadaan luotoa syvempi yhteys muihin. Videokuva myös raottaa verhoa ihmisten elämään työn ulkopuolella – kiva kurkistus esim. kollegoiden koteihin.
Etäyhteys myös inhimillistää ihmisiä: hassuja sattumuksia voi tapahtua kesken palaverin, eikä niihin voi aina itse vaikuttaa (koira haukahtaa, työmaakoneen äänet kuuluvat pihalla jne.).
Etäpalaverien ja -työn myötä lapsilla mahdollisuus nähdä ja havainnoida läheltä, mitä se oman vanhemman työ oikeastaan on.
Teknologian laatu korostuu tänä aikana! Pikselimössön katsominen on raskasta ja pätkivän äänen kuunteleminen ärsyttävää. Hyvät laitteet takaavat miellyttävän kokemuksen, joka on lähellä jo live-kohtaamista. Panosta siis teknologiaan!
Eri alustojen kehitys mennyt vauhdilla eteenpäin: paljon tullut lisää uusia mahdollisuuksia ja toimintoja.
Myös esiintymisosaamisella on merkitystä ja esiintyjien tulee myös pysyä kehityksessä mukana (kuinka esim. tehdä esityksestä tarpeeksi monipuolinen ja kiinnostava, kuinka vangita kuulijakunnan huomio jne.).
Kalvosulkeiset onnistuvat livenä – mutta myös etänä – tämä ei kuitenkaan ”toivottavaa”. Älä siis mene kalvojen taakse piiloon, vaan korosta myös omaa rooliasi esiintyjänä/puhujana. Ota selvää esim. alustojen/esiintymistyökalujen mahdollisuuksista ja mieti, kuinka voisit yhdistellä fiksusti esim. oman kamerasi kuvaa ja diashow’si dioja esityksen aikana.
Kokeile tarjota yleisöllesi elämyksiä myös etänä! Pienilläkin tavoilla voi rikastuttaa katsoja- ja kuulijakokemusta.
Muista myös ns. breakout -roomsit (Zoomissa) ja ryhmätyöskentelyn etämahdollisuudet!
Etätapahtumissa etuina se, että siirtymiin ei mene aikaa. Ihmisiä voi jakaa pieniin ryhmiin keskustelemaan lyhyellä viiveellä. Keskustelujen annin koonti ja käsittely myös kätevää lyhyellä aikataululla (esim. Padletia tai muita jaettuja alustoja hyödyntämällä). Napin painallus tarjoaa paljon mahdollisuuksia!
23:10 Entä kuinka aktivoida isoja osallistujamääriä etätapahtumissa?
Tässäkin vaihtoehtona esim. käyttää muita alustoja (Padlet, Googlen Jamboard jne.), joihin esim. kerätä yleisön ajatuksia ja ideoita.
Moderointi kuitenkin haastavaa suurten ihmismassojen kanssa: usein niin paljon kommentteja ja sisältöä, että sisältöjen kokoaminen ja yhteenvedon tekeminen voi viedä kohtuuttomasti aikaa tapahtuman ylläpitäjiltä.
Isojen ihmismassojen osallistaminen/aktivointi kuitenkin haastavaa – myös yleisötapahtumissa, joissa ihmiset ovat aidosti paikan päällä!
Ikuisuus kysymys: kuinka rohkaista ihmisiä osallistumaan (tämä haasteena sekä paikan päällä tapahtuvissa tilaisuuksissa että etäyhteyksin toteutetuissa).
Aktiviteeteissa/osallistamisessa hyvä aina miettiä tarkoituksenmukaisuutta! Ei kannata yrittää väkisin.
Ihmisten osallistumista/aktiivisuutta saattaa helpottaa, jos annetaan aktiviteettille hieman struktuuria (esim. sano yksi kommentti, kerro yksi asia, lähetä yksi kysymys jne.).
Hyvä esiintyjä aktivoi yleisöä jo itse esityksellään – mikä taas on yleisön aktivointia parhaillaan! Hyvä puheenvuoro vangitsee kuulijat/katsojat ja saa yleisön lopettamaan puhelimen selailun ja keskittymään itse esitykseen.
LINKKIVINKKI:
Suomen Puheopisto: Webinaariesiintyjän selviytymispaketti
29:45 Vuonna 2020 on nähty paljon erilaisia ”etätapahtumia” aina konserteista joogatunteihin ja virtuaalikierroksista messuihin. Onko kokemuksia hyvistä etätapahtumista?
Laura osallistunut joihinkin konsertteihin. Mielenkiintoista hänestä olisi nähdä, kuinka immerssiivisiä esimerkiksi erilaiset virtuaalikierrokset osaavat olla. Niissä haastena esim. se, kuinka osallistujan huomio saadaan pidettyä itse tapahtumassa/elämyksessä kotiympäristössä. Entä haluavatko ihmiset vapaa-ajallaankin etäelämyksiä, jos työ on yhtä ”etäilyä”. Alkaako etäily jo tulla korvista ulos?
Jukka osallistunut My Data Global -tapahtumaan, joka oli teknisesti toteutettu niin, että ensin iso yleinen chat-huone, josta oli mahdollisuus hypätä pienempiin chat-huoneisiin (Zoom-yhteydellä), jossa esitykset itsessään tapahtuivat.
Etätapahtumissa jo nyt monia mielnkiintoisia teknisiä toteutuksia ja ratkaisuja – mielenkiintoista nähdä, mitä tulevaisuudessa!
33:45 Lauran terveiset Suomen opeille:
Kannustusta ja tukea Suomen opettajille sekä lepoa ja jaksamista! Toivottavasti löytyy innostusta ja uusia ratkaisuja tästä kaikesta, mitä korona on tuonut etäopetukseen.
LINKKIVINKKI:
Yle Oppiminen: Digitreenit: Eri työkalut sopivat eri tarkoituksiin
Valtakunnallinen DigiErko-verkosto 