Mikä ihmeen Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma?

DigiErkon kuudennessa iltakoulussa käsiteltiin Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmaa yhdessä OKM:n kehittämispäällikkö Tero Huttusen kanssa. Kehittämisohjelman tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten medialukutaitoja, tieto- ja viestintäteknologisia taitoja sekä ohjelmoinnin osaamista ja se on osa opetus- ja kulttuuriministeriön laajempaa Oikeus oppia kehittämisohjelmaa (2020–2022).

Mistä tarve Uudet lukutaidot -ohjelmalle syntyi, miksi sitä tarvitaan ja miten kehittämisohjelma tulee näkymään konkreettisesti kentällä? Kuuntele podcast-jakso, niin tiedät: https://digierko.fi/podcast/. Jakson sisällöt löydät lyhyesti referoituna ja tekstimuotoon tiivistettynä alta aikamerkkien kera.

Tutustu tarkemmin Uudet lukutaidot -ohjelmaan: https://minedu.fi/uudet-lukutaidot

Digitaidot on tänä päivänä tärkeitä kansalaistaitoja.

2:25 Mikä Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma oikein on?

Kehittämisohjelma on osa Oikeus oppia -ohjelmaa. Uudet lukutaidot -ohjelman keskeisenä tavoitteena on lasten ja nuorten digitaitojen kehittäminen.

Osa-alueina: TVT-taidot, medialukutaidot ja ohjelmointi.

Ohjelmalla pyritään kohdentamaan toimenpiteitä nimenomaan luokkahuonetilanteisiin ja edistää näiden ”uusien lukutaitojen” sisällyttämistä osaksi opetusta mahdollisimman yhdenvertaisesti koko maassa.

4:30 Miksi tämä on tärkeää? Miksi näitä taitoja tarvitaan?

On havaittu, että niin opettajien kuin oppilaidenkin digitaidoissa kehitettävää (ainakin joiltain osin). Viime aikoina muutenkin ollut havaittavissa digitaitojen eriytymistä. Näihin asioihin haluttiin kohdistaa toimenpiteitä.

Selvityksistä on paljastunut, että niin opetuskäytäntöjen kuin varsinaisen osaamisen tasot ovat erilaisia. Osaamisen tasot saattavat vaihdella jopa kunnan sisällä tai kouluissa eri luokkien välillä. Oppimisen mahdollisuuksien tulisi olla yhdenvertaiset kaikille.

Palauteen perusteella ei tunnu olevan aina selvää, kenen vastuulla tällaisten taitojen opettaminen on.

Joissakin kunnissa tehty esimerkiksi todella pitkälle meneviä digioppimisen polkuja. Toisaalta on taas paikkoja, joissa asioita ei olla niin vahvasti pystytty kaiken muun tekemisen ohella vielä implementoimaan osaksi käytännön opetusta.

Haluttiin kehittää nimenomaan digitaalisille lukutaidoille kokonaan oma kehittämisohjelma. Tämä täydentää omalta osaltaan muita kehittämisohjelmia.

Nykynuoret ovat tekemisissä monenlaisten mediasisältöjen kanssa.

10:00 Minkälaisia toimenpiteitä käytännön tasolla on jo tehty ja minkälaisia tehdään?

Kehittämisohjelman käytännöntoimijoina OPH ja KAVI: ovat vastanneet osaamiskokonaisuuksien koordinoinnista.

Projektiryhmät ovat valmistelleet osaamisen kuvauksia tvt-taidoille, medialukutaidoille ja ohjelmoinnille (varhaiskasvatuksessa ikätasokohtaiset kuvaukset ja perusopetuksessa vuosiluokkakohtaiset). Kuvaukset julkaistaan helmikuussa.

Ministeriössä valmistellaan nyt valtion avustusten jakamista: helmikuussa 2021 haettaviksi tulevat varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen valtion avustukset, joilla näitä kuvauksia pystytään viemään opetukseen. Tarkoituksena mahdollistaa luokkahuoneissa näiden taitojen opettamiseen liittyvää kokeilua jne. (erilaisia hankkeita ja/tai pilottihankkeita).

OPH ja KAVI tukevat myös opetuksen järjestäjiä esim. sparraamalla hankkeissa ja tuottamalla oppimateriaalia.

Tarkoitus, että sisältöjenmukaisia opetusmateriaaleja tuotetaan AOE.fi-palveluun ilmaisiksi oppimateriaaleiksi.

Hallituskauden lopulla on tarkoitus selvittää ohjelman vaikuttavuutta.

Kuvaukset ovat kahdentasoisia. On ns. perustason kuvaukset (opetussuunnitelman mukaiset) ja jatkotason kuvaukset.

Nämä toimivat opettajille ja opetuksen järjestäjille tukimateriaalina, eivät normatiivisina ohjeina – ei siis tarkoitus, että näin pitää tehdä. Pikemminkin tarkoitus, että kuvauksia hyödynnetään parhaaksi katsotulla tavalla.

Tällä hetkellä OPH:lla haettavissa täydennyskoulutushankkeisiin liittyvät rahoitukset. Hakukuulutuksissa mainittu Uudet lukutaidot ja ohjelman käytäntöön jalkauttaminen. Voidaan siis odottaa, että ensi kesänä ja syksynä käynnistyy koulutushankkeita, joissa tarjotaan välineitä näiden osaamisen kuvausten jalkautustyön tueksi.

16:45 Minkälainen on ohjelman aikataulu tämän kevään osalta?

Helmikuussa tarkoitus julkaista osaamisen kuvaukset sellaisina kuin ne nyt ovat. Kommentointikierrokset pidetty jo ja kuvauksia muokattu kommenttien perusteella eteenpäin.

Tulee kuitenkin muista, että tässä ajassa – varsinkin kun puhutaan digitaidoista – asiat muuttuvat nopeasti: ei voida puhua, että tämä olisi staattinen dokumentti. Päivityksiä täytyy tehdä.

Ajatuksena, että kuvauksia tarkastellaan uudestaan avustuksia saaneiden hankkeiden ja niistä saatujen kokemusten pohjalta.

Lyhyesti: ohjelma enemmänkin jatkuva ja kehittyvä prosessi kuin ”kertaluontoinen” rutistus.

TVT-taitoihin kuuluu monenlaista osaamista.

18:18 Millaisia toiveita tulevaisuudelle? Millä tavalla Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma näkyy toivottavasti kentällä? Mitä halutaan saada aikaan?

Toive lähitulevaisuuteen: että näihin taitoihin liittyvät opetustilanteet/tuokiot/kokonaisuudet lisääntyisivät.

5/10/15 vuoden tähtäimellä: oppilaiden taidot muuttuisivat yhdenvertaisimmiksi. Kuilut taitotasojen välillä kapenisivat. Hyvää osaamista laajemmin enemmän kaikilla vuosiluokilla.

HUOM! Palautetta kentältä otetaan mielellään vastaan ohjelman aikana. Toive: spontaania ja mahdollisimman matalankynnyksen dialogia kentällä toimivien kanssa. Avoin keskustelu yleensä onnistumisten kannalta olennaista!

21:30 Ketjukysymys: Lapset ja nuoret jättävät jälkeensä tänä päivänä paljon erilaista dataa. Miten kouluissa tulisi tämä huomioida?

Asiaa voi lähestyä monesta näkökulmasta. Aika monessa kunnassa tällä hetkellä käyty keskustelua, minkälaista tietoa opetuksen järjestämisen perusteella oppilaasta voidaan kerätä ja mikä on hyvä peruste datan keräämiselle.

Hyvä pohtia, mikä on luotettavaa dataa. Data itsessään kun ei tee mitään. Dataa kerätessä tulee miettiä, mitä sen perusteella voidaan sanoa.

Osaaminen, mitä oppilaitoksissa tarvitaan: täytyy pystyä arvioimaan erilaisten digitaalisten oppimistuotteiden laatua ja luotettavuutta. Usein digitaaliset oppimistuotteet ovat kuitenkin kaupallisia. Opetuksen järjestäjille jonkinlaista harkinta- ja arviointiosaamista, minkälaisia tuotteita hankitaan/käytetään.

Opettajat tarvitsevat myös uudenlaista arviointiosaamista: mitä datan pohjalta voidaan sanoa ja päätellä?

Eli: paljon erilaista uutta osaamista tarvitaan oppilaitoksissa!

28:10 Terveiset Suomen opettajille?

Jokaisen opettajan olisi hyvä tutustua Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman kuvauksiin, sitten kun sopiva hetki siihen tulee.

Mikä on onnistuneen etätapahtuman resepti?

DigiErkon neljännessä iltakoulussa pohdittiin onnistuneen etätapahtuman reseptiikkaa yhdessä Innokas-verkoston projektisuunnittelija Laura Salon kanssa. Etätapahtumiin liittyistä hyvistä käytänteistä ja huomioon otettavista asioista saat tietää lisää, kun pistät jakson kuulumaan vaikka Spotifysta. Podcastin löydät myös täältä: https://digierko.fi/podcast/

Voit kuitenkin halutessasi myös perehtyä jakson sisältöantiin lukemalla. Alle olemme tiivistäneet tekstiksi ko. jakson sisällön aikamerkkien kera, jotta voit halutessasi vaivattomasti kuunnella vain tietyn kohdan podcastista. Tekstin lopusta löydät myös aiheeseen liittyvän infograafin.

Vuonna 2020 erilaiset etäpalaverit ja -kokoukset tulivat taatusti tutuksi lähes jokaiselle työssäkäyvälle suomalaiselle.

4:40 Milloin voidaan puhua etäpalaverista, etäopetuksesta ja milloin taas etätapahtumasta? Missä menee raja?

 Kannattaa miettiä, minkälainen tapahtuma olisi, jos se pidettäisiin ”oikeissa” olosuhteissa.

Voisiko ”live-tilanteesta” saada joitain elementtejä mukaan etätoteutukseen? Esim. kuinka opettaja saapuu luokkahuoneeseen (etäopetustilanteessa).

6:15 Hyviä kokemuksia etätapahtumista?

Lauralla kokemus opetus- ja tutkimusalan edustajille järjestetystä teemaseminaarista, joka onnistuttiin toteuttamaan hyvin. Onnistumisen taustalla muutamia olennaisia tekijöitä:

  • Juontaminen tapahtui seminaarisalista käsin, mikä sitoi tapahtuman tiettyyn aikaan ja tilaan.
  • Ohjelmassa oli sopivasti vuorottelua: esim. parinkymmenen minuutin puheenvuoroja, joiden välissä videoinserttejä. Välillä yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä.
  • Ohjelman rytmitys olennaista.

Tapahtumissa tärkeää: kuulijakunnan huomioiminen sekä yleisölle annettu mahdollisuus aitoon vuorovaikutukseen tapahtuman aikana.

9:50 Kuinka huomioida kuulijakunta? Esim. kuinka toteuttaa tapahtuma, jonka yleisönä lapset?

Lasten kohdalla erityisesti vanhemmilla/opettajilla oma roolinsa.

Tärkeää saada tekniikka matalalla kynnyksellä toimimaan.

Tilaisuuden aluksi hyvä esim. kerrata, miten tapahtuma tullaan tekemään. Käytettäänkö omaa mikrofonia, videokamerat päällä vai pois, ohjelman kulku jne. HUOM! Tämä toki hyvä käytäntö erilaisissa tapahtumissa/tapaamisissa kaikenikäisten osallistujien kohdalla.

Lapsien kanssa erityishuomio tapahtuman/esityksen visuaalisuuteen ja selkeyteen.

Etätapahtumia voidaan toteuttaa monin eri tavoin ja alustoin. Tärkeää on miettiä tapahtuman yleisöä ja tapahtuman tarkoitusta.

12:13 Millä keinoin ihmisiä voitaisiin osallistaa/aktivoida etätapahtumien aikana?

Osallistamisessa kolme pääelementtiä:

  • Ääni (esim. antamalla puheenvuoro osallistujalle)
  • Teksti (esim. chat-toiminnot, kommenttikentät jne.)
  • Kuva (esim. videoyhteyden pitäminen päällä)

Osallistamalla eri elementein luodaan tunnetta, että kaikki tässä läsnä ja osallistujilla mahdollisuus vuorovaikutukseen.

Videoyhteyden pitäminen päällä esim. kokouksissa tai tapahtumissa puhututtaa. Ihmisillä usein kynnys laittaa kamera päälle, mutta sillä on tietty merkitys. Kameraa kannattaa pitää palavereissakin (ainakin välillä) päällä – sillä on vaikutusta ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja tilaisuuden/tapahtuman tunnelmaan ja luonteeseen.

Jos kameroiden pitäminen päällä koko palaverin ajan kuormittaa yhteyttä liikaa, voidaan työpaikalla esim. sopia, että palaverien alussa kaikki pitävät kameroitaan päällä ja tervehtivät toisiaan. Tämän jälkeen kamerat voivat olla suljettuina.

Hyödyntäkää myös muita jaettuja sovelluksia/alustoja, esim viestien vaihdossa (esim. Padlet).

Yleisöä/osallistujia voidaan aktivoida myös erilaisilla toiminnoilla (esim. gallupit).

LINKKIVINKKI:

Matleena Laakso: Vuorovaikutuksen aktivointi digivälineillä

Kuvalla saadaan luotoa syvempi yhteys muihin. Videokuva myös raottaa verhoa ihmisten elämään työn ulkopuolella – kiva kurkistus esim. kollegoiden koteihin.

Etäyhteys myös inhimillistää ihmisiä: hassuja sattumuksia voi tapahtua kesken palaverin, eikä niihin voi aina itse vaikuttaa (koira haukahtaa, työmaakoneen äänet kuuluvat pihalla jne.).

Etäpalaverien ja -työn myötä lapsilla mahdollisuus nähdä ja havainnoida läheltä, mitä se oman vanhemman työ oikeastaan on.

Teknologian laatu korostuu tänä aikana! Pikselimössön katsominen on raskasta ja pätkivän äänen kuunteleminen ärsyttävää. Hyvät laitteet takaavat miellyttävän kokemuksen, joka on lähellä jo live-kohtaamista. Panosta siis teknologiaan!

Eri alustojen kehitys mennyt vauhdilla eteenpäin: paljon tullut lisää uusia mahdollisuuksia ja toimintoja.

Myös esiintymisosaamisella on merkitystä ja esiintyjien tulee myös pysyä kehityksessä mukana (kuinka esim. tehdä esityksestä tarpeeksi monipuolinen ja kiinnostava, kuinka vangita kuulijakunnan huomio jne.).

Kalvosulkeiset onnistuvat livenä – mutta myös etänä – tämä ei kuitenkaan ”toivottavaa”. Älä siis mene kalvojen taakse piiloon, vaan korosta myös omaa rooliasi esiintyjänä/puhujana. Ota selvää esim. alustojen/esiintymistyökalujen mahdollisuuksista ja mieti, kuinka voisit yhdistellä fiksusti esim. oman kamerasi kuvaa ja diashow’si dioja esityksen aikana.

Kokeile tarjota yleisöllesi elämyksiä myös etänä! Pienilläkin tavoilla voi rikastuttaa katsoja- ja kuulijakokemusta.

Muista myös ns. breakout -roomsit (Zoomissa) ja ryhmätyöskentelyn etämahdollisuudet!

Etätapahtumissa etuina se, että siirtymiin ei mene aikaa. Ihmisiä voi jakaa pieniin ryhmiin keskustelemaan lyhyellä viiveellä. Keskustelujen annin koonti ja käsittely myös kätevää lyhyellä aikataululla (esim. Padletia tai muita jaettuja alustoja hyödyntämällä). Napin painallus tarjoaa paljon mahdollisuuksia!

Osallistujien aktivointiin etäluennoilla, palavereissa ja seminaareissa löytyy monia eri keinoja!

23:10 Entä kuinka aktivoida isoja osallistujamääriä etätapahtumissa?

Tässäkin vaihtoehtona esim. käyttää muita alustoja (Padlet, Googlen Jamboard jne.), joihin esim. kerätä yleisön ajatuksia ja ideoita.

Moderointi kuitenkin haastavaa suurten ihmismassojen kanssa: usein niin paljon kommentteja ja sisältöä, että sisältöjen kokoaminen ja yhteenvedon tekeminen voi viedä kohtuuttomasti aikaa tapahtuman ylläpitäjiltä.

Isojen ihmismassojen osallistaminen/aktivointi kuitenkin haastavaa – myös yleisötapahtumissa, joissa ihmiset ovat aidosti paikan päällä!

Ikuisuus kysymys: kuinka rohkaista ihmisiä osallistumaan (tämä haasteena sekä paikan päällä tapahtuvissa tilaisuuksissa että etäyhteyksin toteutetuissa).

Aktiviteeteissa/osallistamisessa hyvä aina miettiä tarkoituksenmukaisuutta! Ei kannata yrittää väkisin.

Ihmisten osallistumista/aktiivisuutta saattaa helpottaa, jos annetaan aktiviteettille hieman struktuuria (esim. sano yksi kommentti, kerro yksi asia, lähetä yksi kysymys jne.).

Hyvä esiintyjä aktivoi yleisöä jo itse esityksellään – mikä taas on yleisön aktivointia parhaillaan! Hyvä puheenvuoro vangitsee kuulijat/katsojat ja saa yleisön lopettamaan puhelimen selailun ja keskittymään itse esitykseen.

LINKKIVINKKI:

Suomen Puheopisto: Webinaariesiintyjän selviytymispaketti

29:45 Vuonna 2020 on nähty paljon erilaisia ”etätapahtumia” aina konserteista joogatunteihin ja virtuaalikierroksista messuihin. Onko kokemuksia hyvistä etätapahtumista?

Laura osallistunut joihinkin konsertteihin. Mielenkiintoista hänestä olisi nähdä, kuinka immerssiivisiä esimerkiksi erilaiset virtuaalikierrokset osaavat olla. Niissä haastena esim. se, kuinka osallistujan huomio saadaan pidettyä itse tapahtumassa/elämyksessä kotiympäristössä. Entä haluavatko ihmiset vapaa-ajallaankin etäelämyksiä, jos työ on yhtä ”etäilyä”. Alkaako etäily jo tulla korvista ulos?

Jukka osallistunut My Data Global -tapahtumaan, joka oli teknisesti toteutettu niin, että ensin iso yleinen chat-huone, josta oli mahdollisuus hypätä pienempiin chat-huoneisiin (Zoom-yhteydellä), jossa esitykset itsessään tapahtuivat.

Etätapahtumissa jo nyt monia mielnkiintoisia teknisiä toteutuksia ja ratkaisuja – mielenkiintoista nähdä, mitä tulevaisuudessa!

33:45 Lauran terveiset Suomen opeille:

Kannustusta ja tukea Suomen opettajille sekä lepoa ja jaksamista! Toivottavasti löytyy innostusta ja uusia ratkaisuja tästä kaikesta, mitä korona on tuonut etäopetukseen.

LINKKIVINKKI:

Yle Oppiminen: Digitreenit: Eri työkalut sopivat eri tarkoituksiin

Onnistuneen etätapahtuman resepti -infograafi.

Mediakasvatus, tubettaminen ja videoiden käyttö opetuksessa

DigiErkon kolmannessa iltakoulussa keskusteltiin mediakasvatuksesta, tubekulttuurista ja videoiden käytöstä opetuksen tukena yhdessä KAVIn erityisasiantuntija Lauri Palsan ja ”tubeope” Mervi Maatelan kanssa. Jaksossa käsiteltiin mm. mediakasvatuksen nykytilaa Suomessa, tulevaisuuden toimenpiteitä kotimaamme mediakasvatuskentällä sekä YouTuben kiehtovaa maailmaa ja sen monipuolisia sisältöjä. Jaksossa Lauri ja Mervi jakoivat myös konkreettisia vinkkejä kentällä toimiville mediakasvattajille. Podcastin löydät täältä: https://digierko.fi/podcast/

Alta löydät tiivistetysti jakson sisällöt aikamerkkeineen. Tekstin lopusta löydät myös posterimuotoon koostetun kiteytyksen Laurin ja Mervin videovinkeistä!

4:40 Kaikki Suomen opettajat ovat taatusti kuulleet termin mediakasvatus, mutta mitä se käytännössä on?

Mediakasvatus on ollut 70-luvulta lähtien opetussuunnitelmissa, mutta mitä sillä tarkoitetaan, riippuu paljon ajanhengestä. Esim. 70-luvulla puhuttiin joukkotiedotuskasvatuksesta. Nyt mediakasvatuksessa korostuvat esim. monilukutaidot.

Ei mikään muusta opetuksesta ”erillinen” asia, vaan olennainen osa ihan kaikkea peruskasvatusta.

Olennaista tiedostaa, minkälainen rooli ja merkitys medialla tänä päivänä on niin yksilöiden elämässä, yhteiskunnassa kuin kulttuurissakin.

Perusmääritelmä lyhyesti: pedagogista toimintaa, jonka tavoitteena edistää medialukutaitoa.

Mediakasvatus voi tarkoittaa erilaisia asioita riippuen esim. siitä, missä kontekstissa asiasta puhutaan. Suomessa aika laaja-alaista: tapahtuu niin kirjastoissa, varhaiskasvatuksessa, kulttuurialalla, perusopetuksessa, nuorisotyössä jne.

Summa summarum: käsite on monimuotoinen eikä yksiselitteinen – riippuu paljon ajasta, paikasta ja kontekstista!

LINKKIVINKKEJÄ:

Mediakasvatusseura: https://mediakasvatus.fi/
KAVI: Monimuotoinen mediakasvatus -julkaisu (2016): https://www.mediataitokoulu.fi/monimuotoinen_mediakasvatus.pdf

Mediakasvatus kuuluu kakenikäisille.

8:10 Miten mediakasvatusta tällä hetkellä kehitetään Suomessa ja mitkä asiat siinä erityisesti korostuvat?

Tärkeää tiedostaa mediakasvatuksen moninaisuus: erilaiset mediat, näkökulmat jne. Tärkeää myös ymmärtää, mitä käsitteellä medialukutaito tarkoitetaan: ei pelkkää lukemista ja sisältöjen tulkintaa, vaan yhtä lailla myös taitoa tuottaa sisältöjä.

Suomessa erittäin hyvä tilanne mediakasvatuksen kannalta. Keskeisiä rakenteita vahvistettu ja uudistettu: esim. OKM julkaisi vuonna 2019 Kansalliset mediakasvatuksen linjaukset (linkki alla). Asiakirja luo yhteistä visiota ja kuvaa poikkihallinnollisesti ja poikkisektoriallisesti.

Kansallisissa linjauksissa korostuu kolme päätavoitetta Suomessa tulevaisuudessa tehtävälle mediakasvatustyölle: systemaattisuus, kattavuus ja laadukkuus.

Yksin ei mediakasvatuksen kanssa tarvitse jäädä. Apua ja tukea löytyy – Suomessa on vahva ja avoin mediakasvattajien yhteistyökulttuuri.

LINKKIVINKKI:

Medialukutaito Suomessa ; Kansalliset mediakasvatuslinjaukset (2019): https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161951

10:55 Mitkä asiat (mediakasvatuksen kannalta) Suomessa ovat hyvin ja mihin asioihin kannattaisi kiinnittää huomiota?

Suomessa mediakasvatus on ollut jo pitkään osa opetussuunnitelmia ja se on keskeinen vahvuus.

Haasteena kuitenkin se, että mediakasvatus ei oikein ole ”kenenkään vastuulla”. On epäselvää, mihin kaikkiin oppiaineisiin mediakasvatus kuuluu. Ei siis kyse erillisestä ”mediakasvatustunnista” – mediakasvatusta voi kuulua kaikkiin oppiaineisiin.

OKM aloittanut Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman, jonka tavoitteena löytää keinoja medialukutaidon tiivistämiseen ja ydinosaamisen kuvaamiseen läpi opetussuunnitelman aina varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Kehittämisohjelmaan liittyy myös TVT-taidot ja ohjelmointiosaaminen.

Kehittämisohjelman tavoitteena hahmottaa:

  • mitä medialukutaidoilla oikeastaan tarkoitetaan
  • mitä se tarkoittaa eri ikäryhmissä
  • minkälaisia näkökulmia siihen liittyy.

LINKKIVINKKI:

OKM: Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma: https://minedu.fi/uudet-lukutaidot

16:40 Kuinka lähteä tutustumaan tähän lasten ja nuorten mediamaailmaan? Vinkkejä?

Kysy oppilailta! Pitäkää koulussa vaikka ”tubepäivä”! Lapset/nuoret esittelevät mielellään lempi tubettajiaan ja YouTube-kanaviaan. Näin opettaja saa ilmaiseksi oppitunnin oppilailta!

Oppilaitten motivaatio esitelmän pitoon korkea, kun asia on sellainen, josta itse ovat hyvin kiinnostuneita (esim. lempi tubettaja).

Tubepäivänä voidaan keskustella yhdessä myös vaaroista, joita lapset/nuoret kohdanneet esim. YouTubessa.

Kasvattajien on tärkeä ymmärtää lasten ja nuorten maailmaa ja sosiaalisen median käyttötapoja.

13:38 Mitä opettajien tulisi tietää tubekulttuurista ja onko sen ymmärtäminen tärkeää?

Kasvattajien tulee tietää tubekulttuurista yhtä lailla kuin muistakin lasten harrastuksista ja mielenkiinnon kohteista. Tulee ymmärtää, minkälaisessa maailmassa lapset ja nuoret tänä päivänä elävät.

YouTube on keskeinen osa lasten/nuorten arkea: tubettaminen voi olla monelle tärkeä harrastus ja maailma, jossa lapsi/nuori kokee olevansa osa jotain tiettyä yhteisöä/ryhmää. Tubettaminen voi sitoa lapsia/nuoria yhteen siinä missä muukin harrastustoiminta.

Tubettajat isoja vaikuttajia (influencereita). Tubettajat tulevat lapsille/nuorille kovin läheisiksi: elämää seurataan, heistä otetaan vaikutteita jne.

Monet suositut tubettajat esim. Mmiisas ja Roni Back tiedostavat (onneksi) oman vaikuttajan roolinsa ja puhuvat hyvien asioiden puolesta (esim. kestävä kehitys, ilmastonmuutos, terveelliset elämäntavat jne.). Osa tubettajista julkaissut kirjojakin ja tämä on saattanut innostaa joitakin lapsia/nuoria esimerkiksi lukemaan.

VINK! YouTubesta myös opettajat voivat saada paljon ideoita omaan opettamiseensa. Mervi esim. saanut paljon inspiraatiota omiin videoihinsa YouTubesta.

Median avulla voi löytää ”oman yhteisön” sekä olemisen/toimimisen tapoja, joita ei muuten omasta ympäristöstä voi löytää.  

YouTube = äärimmäisen iso tiedon lähde ja vertaisoppimisen kanava, joka haastaa myös kriittistä ajattelua.

Jotkut lapset/nuoret tietävät ajankohtaisista uutisista tubettajien ansiosta –> ovat heille helposti omaksuttava uutismedia (esim. Roni Backin uutiset).

VIDEO: Roni Back – Puhutaan Amazonin sademetsän tulipaloista (YouTube).

LINKKIVINKKI:

Aikakausmedia: Tubekulttuurin perusteet -verkkokurssi (maksuton): https://www.aikakausmedia.fi/mediakasvatus/oppimateriaalit/tubekulttuurin-perusteet-verkkokurssi/

Mediakasvatusseura: Tubetus ja vloggaus – perusteet haltuun -materiaalikooste: https://mediakasvatus.fi/materiaali/tubetus-ja-vloggaus/

27:45  Kannattaisiko opettajien hyödyntää tätä lasten/nuorten innostusta tubekulttuuria kohtaan tai käyttää videoita/YouTubea opetuksen tukena?

Tämä vuosi on osoittanut, että videoista saa paljon hyötyä varsinkin etäopetukseen. Monet opettajat innostuivat hyödyntämään videoita (tai jopa tekemään niitä itse) kuluneen vuoden aikana.

YouTubesta löytyy paljon tutoriaaleja ja DIY-videoita (Do It Yourself ).

VIDEO: SuuriKasityo – Kiinteä silmukka | Virkkauksen perussilmukat (YouTube).

Videoiden tekemistä voi hyödyntää portfoliotyylisesti monissa oppiaineissa, kun oppilas taltio työskentelynsä vaiheita (esim. käsityö).

Videot monipuolistavat opetuksen muotoja. On myös opetussuunnitelman tavoitteiden mukainen: laaja-alaisuus, monilukutaidot jne. Eli: helposti liitettävissä opetussuunnitelman tavoitteisiin!

Video yhdistää monia viestinnän keinoja ja symbolijärjestelmiä -> yhdistelmä erilaisia viestinnänmuotoja.

Videoitten hyödyntäminen opetuksessa ei tarkoita aina, että katsotaan videota passiivisesti. Myös videoiden tekemisen kautta voi oppia – vieläpä laaja-alaisesti! Esim. kirjoitetaan tarina, mietitään musiikki, harjoitellaan kameran käyttöä jne.

Videoiden tekeminen kehittää ja harjoittaa monia erilaisia taitoja: itsenä johtaminen, ryhmätyöskentely, vertaisoppiminen, tiedon hakeminen ja arviointi, esiintymistaidot, TVT-taidot jne.

34:30 Mihin tube- ja videokulttuuri on menossa? Mitä tulevaisuudessa?

Videot paljon lyhentyneet. Esim. TikTok osoittaa, että lyhyet sisällöt kiinnostavat.

Videoformaatti elää ja trendit muuttuvat – ehkä pidemmät videot tulevat taas jossain vaiheessa takaisin ”muotiin”.

Sisällöt monipuolistuvat entisestään. Kun puhutaan tubekulttuurista, matalakynnys julkaisuun/tekemiseen tärkeä asia myös tulevaisuudessa -> rikastuttanut paljon mediakulttuuria ja mediasisältöjä (ei vaadi ammattikalustoa, sisällöt ei vain tiettyjen toimijoiden kuratoimia jne.).

Esittäminen ja kiiltokuvamaisuus saattaa enemmänkin ahdistaa ja ärsyttää. Aitous, rosoisuus ja vilpittömyys kiinnostavat ja purevat!

Opettajat: aitous saa näkyä! Omana itsenä oleminen on voimavara! Rohkeasti vain tekemään!

Ei tarvitse olla upeasti tehtyä ja tuotettua, jotta video voi lyödä läpi – joskus kivat sisällöt nousevat viraaleiksi jopa vahingossa. Jopa hyvinkin simppelit (mutta aidot) sisällöt voivat menestyä. Esim. Lotta ja Pappa (alla).

VIDEO: Lotta ja Pappa: Vastaamme kysymyksiinne | Lotan ja Papan lauantaikahvit (YouTube).

Minni Kauppinen: Opetusvideo: Katolinen kirkko keskiajalla:

VIDEO: Minni Kauppinen – Opetusvideo: Katolinen kirkko keskiajalla (YouTube).

43:30 Viesti Suomen opettajille Laurilta:

Tänä poikkeusvuonna ei voi tarpeeksi tunnustusta antaa suomalaisille opettajille, miten hienosti tänä vuonna on kasvatettu, opetettu ja ”pidetty Suomea pystyssä”. Kehittämisnäkökulma kaikkien haasteiden keskellä on myös näkynyt – ja se on hienoa. Kiitoksen ja tunnustuksen haluaisin välittää kaikille Suomen opettajille!

Viesti Suomen opettajille Merviltä:

Opettajat – teette maailman tärkeintä työtä. Tämän eristysajan kohdalla korostunut, kuinka paljon ja mitä kaikkea open maailmaan ja päivään kuuluu – huomaa, että opettajakin on melkoinen ”vaikuttaja”. Opella (ja open asenteella) iso vaikutus lapsiin ja nuoriin (innostus, kannustus, tukeminen jne.) joka päivä.

Lyhyesti: teet maailman tärkeintä työtä!

46:00 Kuinka opettaja voisi mahd. vähällä työllä tehdä nopeasti, laadukkaasti ja kaikki saavutettavuusdirektiivit huomioon ottaen laadukasta videomuotoista opetusmateriaalia?

Heti aluksi huomio: videoiden tekoon ei tarvita tyyristä kalustoa – pienemmälläkin panostuksella pääsee alkuun!

Voit aloittaa vaikka näin:

  1. Hanki iPad/tablet-tietokone.
  2. Hanki kuvausjalka (paremman puutteessa nuottitelinekin käy).
  3. Lataa YouTube-sovellus ja kirjaudu sisään.
  4. Lataa iMovie (iPad) tai KineMaster (Android) ja animaatio-ohjelmaksi Stop Motion Studio.
  5. Sitten vain tekemään!

Muistettavaa:

  • Huolehdi että perusasiat näkyvät selkeästi.
  • Laita videoon tekstitykset (voi laittaa YouTubessa).
  • YouTubessa voit kirjoittaa videon kuvaustekstiin, missä kohtaa videota tapahtuu mitäkin (esim. tutoriaalit).
  • Keskity pointtiin! Tee mieluummin monta lyhyttä videota kuin yksi pitkä.

VINK! Käytä YouTuben tutoriaaleja! Ihan kaikesta löytyy opetusvideoita (myös Mervin videovinkit -kanavalta löytyy apua)!

VINK, VINK! Kysy oppilailta apua! Lapset/nuoret osaavat paljon ja tietävät uusimmat jutut jne. -> hyödynnä oppilaiden osaamista ja intoa. Itse ei tarvitse kaikkea osata – ota apu vastaan! Psst! Oppilaat ovat muuten myös hyviä opettamaan toisiaan!

HUOM! Laadukas ei tarkoita aina, että video on teknisesti priimaa. Myös sisältö on laatutekijä (liittyykö esim. opetussuunnitelman tavoitteisiin).

Lataa posteri PDF:nä koneellesi: