Lisätty todellisuus ja sen käyttö opetuksessa kiinnostavat kovasti tällä hetkellä. AR:n mahdollisuudet havainnollistamisessa ja opetuksen pelillistämisessä ovat lupaavia. Erilaisia alustoja käyttöön on runsaasti, mutta miten lisätyn todellisuuden käyttö toimii opetuksessa? Mari Hakanen ja Janne Heiskanen Itä-Suomen yliopiston Rantakylän normaalikoulusta kirjoittavat opetuskokeilusta, jossa käytettiin Tarina-sovellusta.
Read moreAvainsana: #vierailijakynä
Vierailijakynä: Yritysyhteistyön avulla koko kaupunki koodaa
Vuoden 2023 ensimmäisessä blogikirjoituksessa Loimaan kaupungin pedagogisina tvt-koordinaattoreina toimivat DigiErko-alumnit Anna-Reetta Aalto ja Janne Rautiainen esittelevät yhtenä Suomen parhaina innovaatioina palkittua ideaansa Loimaan Robotiikkalainaamosta.
Robotiikkalainaamon idea syntyi vuonna 2017, kun Loimaan kaupungin tieto- ja viestintäteknologian koordinaattorit Anna-Reetta Aalto ja Janne Rautiainen suunnittelivat ohjelmoinnin ja robotiikan käyttöä opetuksessa opetussuunnitelman mukaisesti. Syntyi idea, jonka myötä oli mahdollisuus tarjota eri tasoisia ohjelmoitavia robotteja seudun kaikkien peruskoulujen käyttöön. Tällainen idea koko seudun kouluja palvelevasta lainaamosta olikin täysin ainutlaatuinen. ”Opetussuunnitelma velvoittaa opettajia opettamaan koodausta, mutta ilman tarkoituksenmukaisia välineitä se on todella haastavaa. Loimaalla opettajilla on erittäin kattava mahdollisuus integroida koodaus osaksi opetusta robotiikkalainaamon avulla”, Janne Rautiainen kertoo ideasta.
Robotiikkalainaamon lähtökohtana on yhtenäinen koodauspolku läpi perusopetuksen. Robottivalinnat on tehty tämän perusteella. Tällä hetkellä Robotiikkalainaamossa on BeeBot, Lego WeDo 2.0, Lego Spike ja Lego EV3 -robotteja. Anna-Reetta Aalto lisää: ”Ennen tätä lainaamon perustamista kouluilla oli se tilanne, että heillä oli käytössä ehkä vain yksi robotti, joka opetuksessa tarkoitti sitä, että yksi koodaa ja loput seuraavat sivusta. Nyt kun teimme koko kaupungin kattavan lainaamon, saimme tarpeeksi robotteja ja näin jokainen pääsee kädestä pitäen itse koodaamaan aina sieltä ykkösluokasta peruskoulun loppuun saakka.” ”Kun yksi luokka tai koulu saa homman haltuun, niin robotit siirtyvät toiseen paikkaan, ja muutkin pääsevät sitten tehokkaasti opettelemaan”, Rautiainen jatkaa.
Haasteeksi idealle muodostui robotiikkahankintojen korkea hinta, johon seudun elinkeinoelämä tarjoutui ratkaisijaksi. Loimaan Robotiikkalainaamo on siitä ainutlaatuinen Suomessa ja koko maailmassa, että se on toteutettu paikallisten yritysten kanssa yhteistyössä. Robotiikkalainaamon ovat mahdollistaneet Loimaan kaupunki, Loimaan kauppakamariosasto, Pemamek sekä Novida. Tätä yhteistyötä jatketaan edelleen ja Lainaamoa päivitetään.
Loimaan Robotiikkalainaamo palkittiin yhtenä Suomen parhaista innovaatioista
Loimaan Robotiikkalainaamo voitti Suomen Nuorkauppakamareiden järjestämän Tuottava Idea -kilpailun vuoden 2020 yhteiskuntasarjan päävoiton. Kilpailun voittajat saivat mm. onnittelutekstin New Yorkin Time Squaren valotauluun. Tuottava Idea on Suomen Nuorkauppakamarit ry:n järjestämä kilpailu, jonka tavoitteena on edistää innovointia, nostaa esille uusia liikeideoita ja korostaa niiden merkitystä yhteiskunnallisen kehityksen avaintekijöinä.
Kilpailun tuomariston jäsen Jarkko Kurvinen Palveluna Oy:sta kuvaili kilpailun voittajaideoissa olevan runsaasti potentiaalia Suomen rajojen ulkopuolella saakka ja hänen mukaansa Loimaan Robotiikkalainaamo toimii erinomaisena innovaationa ja esimerkkinä siitä, miten nuorten kyvykkyyksiä voidaan lisätä ja osaamista kehittää jo pienestä pitäen robotiikan ja koneälyn saralla. Vain harvalla yksittäisellä koululla olisi varaa hankkia näin laaja ja moderni robotiikkalaitteisto itselleen, ja lainaamon perusajatus palvelee koko seudun lapsia ja nuoria – siksi idea nähtiin valtakunnallisesti merkittävänä, kestävän kehityksen mukaisena ja yhteiskunnallisesti palkittavana innovaationa Tuottava Idea -kilpailussa. Robotiikkalainaamon ideaa voisi hyvin monistaa Suomen ja maailman mittakaavassa muillekin paikkakunnille ja kouluille.
Lue lisää: https://www.robotiikkalainaamo.fi/
– Anna-Reetta Aalto ja Janne Rautiainen
Kirjoittajat ovat luokanopettajia (KM), Loimaan kaupungin pedagogisia tvt-koordinaattoreita sekä DigiErko-alumneja. Aalto toimii lisäksi Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella yliopisto-opettajana Uudet digipedataidot 0-100! -koulutuksessa.
Vierailijakynä: Hyvinvoivaa ja motivoivaa lukiokoulutusta rakentamassa
Lukiokoulutus on ollut suurten murrosten ja muutosten kourissa jo viimeiset kymmenen vuotta, ja muutosten tahti tuntuu kiihtyvän vuosi vuodelta. Samalla raportoidaan opettajien lisääntyneestä kiireestä ja uupumuksesta. Muuttuneet tavoitteet lukiolaissa ja opetussuunnitelmassa ovat kieltämättä hienot; opiskelijoiden yksilöllisyyttä, jatkuvaa arviointia ja itsearviointia korostetaan nykyisissä pykälissä täysin uudella tavalla. Mutta sitten tulee se mutta. Miten vastata näihin muuttuneisiin tavoitteisiin toimivilla pedagogisilla tavoilla ja erityisesti siten, että opiskelijat ja opettajat pystyisi voimaan hyvin kaiken kehittämisen keskellä?
Vierailijakynä: Ryhmänohjaaja lukiolaisen hyvinvointia edistämässä
“Yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeänä yhteisenä tavoitteena on klassisten sivistysihanteiden toteuttaminen eli pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen” (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019, johdanto). Lukion ryhmänohjaaja on avainasemassa tukemassa lukiolaisen kasvua ja kehittymistä näitä ihanteita kohti. Hyvinvoiva lukiolainen kasvaa hyvässä ja osaavassa ohjauksessa sekä arvostavassa ja innostavassa opiskeluilmapiirissä aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Siihen hän tarvitsee oppilaitoksen aikuisten tukea ja hyvin toimivaa opiskeluryhmäänsä. Yhä useammat lukiolaiset eivät kuitenkaan voi hyvin, mikä on huolestuttava kehityssuunta.
Näin kirjoittavat Itä-Suomen yliopiston DigiErko-opinnoista syyskuussa valmistuvat Jutta Mäkisalo ja Heli Piironen, jotka ovat kehittämistehtävässään rakentaneet lukion ryhmänohjaajille materiaalipaketin ja ryhmänohjaajan käsikirjan opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen. Materiaalipaketti tulee kaikille avoimeen käyttöön.
Read moreMiten teknologia muokkaa työtä ja opettamista lähitulevaisuudessa?
Voidaksemme toimia tehokkaasti nopeasti muuttuvassa maailmassa meidän on jatkuvasti katsottava tulevaisuuteen ja koetettava ymmärtää mitä seuraavaksi tapahtuu – ja mitä on jo tapahtumassa. Yksi keskeisiä koulutusjärjestelmän haasteita on ymmärtää millaista työnteko on tulevaisuudessa, sillä järjestelmän keskeisimpiin tehtäviin kuuluu tulevaisuuden työvoiman kouluttaminen. Samalla myös opettajan työ ja työympäristö altistuvat muutokselle, kirjoittaa Samuli Laato Tampereen yliopistosta. Hän on tutkija ja opetusteknologiakehittäjä, joka työskentelee tällä hetkellä Gamification Group:ssa.
Read moreVierailijakynä: Ohjelmoinnin opiskelu koulussa on muutakin kuin vain itse ohjelmointia
Tutkija, Innokas-verkoston Keski-Suomen aluekoordinaattori ja kasvatustieteen tohtori Janne Fagerlund haastaa blogikirjoituksessaan vallitsevia ohjelmoinnin ja ohjelmoinnillisen ajattelun opetuksen tapoja.
Haluan, että mietit omat vastauksesi kahteen kenties hieman hankalaan kysymykseen: Miksi opetamme koululaisille ohjelmointia ja ohjelmoinnillista ajattelua koulussa? Mitä oppilaat oppivat, kun opetamme heille näistä aiheista? Pysähdy miettimään vastauksiasi hetki, ja pidä ne sen jälkeen mielessäsi. Saatan nimittäin haastaa ajatuksiasi tässä kirjoituksessa väittämällä seuraavaa. Ensinnäkin, ohjelmoinnillisen ajattelun opetuksessa on ollut pahoja väärinkäsityksiä. Toiseksi, se, että oppilaat oppivat itse ohjelmoimaan koulussa, ei ole välttämättä kovin olennaista. Kolmanneksi, kouluissa on opetettu vanhanaikaista ja jokseenkin tarpeetonta ohjelmointiosaamista. Näistä huolimatta ohjelmoinnin opiskelu koulussa on kriittisen tärkeää ja todella hyödyllistä. Miksi?
Read moreDigiopiskelu, tie tulevaisuuden maailmaan
”En kuitenkaan osannut ennakolta aavistaa, miten digiopinnot paitsi tarjoavat minulle välineitä tulevaisuustaitojen opettamiseen muille, myös valmentavat minua itseäni näissä taidoissa, joista keskeisiä ovat kyky kriittiseen ajatteluun, viestintä- ja yhteistyötaidot sekä luovuus” kirjoittaa luokanopettajaopiskelija Säde Susanna Reunanen Turun yliopistosta. Reunasen opintoihin kuuluu Digitaalinen oppiminen ja opettaminen -sivuaine, jossa on samoja sisältöjä kuin Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksessa (DigiErko). Sivuaine on syntynyt DigiErko:sta ja niitä kehitetään yhdessä. Oleellista on vuorovaikutus erikoistumiskoulutuksen osallistujien ja sivuaineen opiskelijoiden välillä. Säde Susanna Reunanen summaa bloggauksessaan digipeda-koulutuksen parhaita puolia ja suuntaa ajatuksen tulevaisuuteen. Lue lisää alta!
Read moreVierailijakynä: Digiloikka edellyttää uudenlaista pedagogiikkaa
Helsingin yliopiston DigiErko-opiskelija, historian ja yhteiskuntaopin opettaja, FT Päivi Lipponen pohtii Kanava-lehdessä 6/2021 sekä Suomen Kuvalehden verkkolehdessä 9/2021 julkaistun artikkelinsa pohjalta kirjoittamassaan blogitekstissä, mikä on koulun tehtävä digitalisoituvassa yhteiskunnassa.
Read moreVierailijakynä: Kuulumisia kentältä
Niittykummun koulussa opettajana toimiva Maria Björkenheim hakeutui Helsingin yliopiston DigiErko-koulutukseen kollegansa innoittamana. Juhannusviikon Vierailijakynässä Björkenheim kirjoittaa jo hyvässä vauhdissa olevasta kehittämisprojektistaan.
Read moreVierailijakynä: DigiErko-koulutus on välttämätön veturi koulun digitaalisessa muutoksessa
Vierailijakynään on tällä kertaa tarttunut Helsingin yliopiston DigiErko-koulutuksessa parhaillaan opiskeleva, Saimaan ammattikorkeakoulussa lehtorina työskentelevä Minna Markkanen. Markkanen kokee erikoistumiskoulutuksen vastaavan koulujen sekä yksittäisten opettajien muutos- ja osaamistarpeisiin.
Read more
Valtakunnallinen DigiErko-verkosto 