Vierailijakynä: DigiErko-koulutus on välttämätön veturi koulun digitaalisessa muutoksessa

Vierailijakynään on tällä kertaa tarttunut Helsingin yliopiston DigiErko-koulutuksessa parhaillaan opiskeleva, Saimaan ammattikorkeakoulussa lehtorina työskentelevä Minna Markkanen. Markkanen kokee erikoistumiskoulutuksen vastaavan koulujen sekä yksittäisten opettajien muutos- ja osaamistarpeisiin.

Read more

Vierailijakynä: Löytöretket flipattuna

Jussi Hietava valmistui juuri Itä-Suomen yliopiston Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksesta. Hän työskentelee luonkanopettajana Kontionlahdella. Jussi kirjoittaa vierailijakynässään historian löytöretki-jakson flippaamisesta eli käänteisestä oppimisesta. Flippaamisen suunnittelu oli yksi erikoistumiskoulutukseen kuulunut tehtävä. Read more

Vierailijakynä: Takaisinheitto Kohtioon

Itä-Suomen yliopiston DigiErkon tutkimusavustajat Esa Kejonen ja Riikka Kilpeläinen vierailivat Kohtio-konferenssissa. Esa kirjoittaa vierailijakynässä heidän huomioistaan pian valmistuvien luokanopettajien näkökulmasta.

Saimme työkaverini Riikan kanssa hieman erikoisemman tehtävän, kun pääsimme tutustumaan digitaalisuuden konferenssi- ja messumaailmaan Hämeenlinnassa järjestettävässä Kohtio-konferenssissa. Read more

Vierailijakynä: Suomen keskiaika Minecraft-pelissä

Tässä vierailijakynässä Sanna Nenonen kirjoittaa Minecraft-kokeilusta, jonka toteutti oppilaiden kanssa. Sanna kehottaa rohkeasti kokeilemaa peliä oppimisen välineenä, vaikka häntäkin hirvitti ensin. Sanna on kokenut luokanopettaja, joka työskentelee Kuopiossa ja valmistuu Itä-Suomen yliopiston Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksesta huhtikuussa 2019.

O365-palvelun mukana saimme mahdollisuuden pelata Minecraft Education Editionia. Pelimaailma on minulle täysin tuntematon, eikä palaaminen ole mukavuusalueellani. Kävin kuitenkin ILONA IT:n järjestämän muutaman tunnin koulutuksen ja päätin yrittää.

Valitsin aiheeksi kuudennenluokan historian keskiaikajakson. Päätin korvata kokeen Minecraft-maailman rakentamisella. Jaoin oppilaat neljän ryhmiin. Jokaisessa ryhmässä oli yksi Minecraft-taituri. Työskentelyohje oli summittainen: Rakenna keskiaikainen linna, kirkko, kylä tai maaseutu. Lisää tietotekstiä liitutauluihin. Aikaa 3x 90 min.

Loin yhteisen Minecraft-maailman, josta poistin hirviöt ja tuhoavat aseet. Korostin, ettei toisten rakennelmia saa rikkoa, ja siitä se sitten lähti. Sellaista tekemisen meininkiä harvoin näkee; suunnittelua, keskustelua, sopimista, kannustusta, yhteistyötä ja intoa. Ei puhettakaan välitunnille menemisestä vaan mieluummin lisää rakennusaikaa.

Tuotokset olivat loistavia. Yksikään ryhmistä ei tyytynyt rakentamaan vain yhtä rakennusta, vaan kyliä ja pikkukaupunkeja syntyi kuin sieniä sateella. Lisäksi tuli joki ja merenrantaa. Liitutauluihin ilmestyi selittävää tekstiä. Portfolio täyttyi kuvilla ja selfiellä. Kun lopuksi tutustuimme kyliin, kertasimme keskiaikaan liittyviä asioita. Miksi taloihin ei ole rakennettu piippua? Mitä ovat kirkossa olevat kirjat? Oliko kaikilla oma sänky? Ja niin edelleen.

Arvioimme prosessia ja tuotosta. Jokainen arvioi sekä itsensä että oman ryhmänsä toiminnan.

Omat taitoni pelaajana ovat kovin vajaavaiset, mutta mahdollistin oppilaille pelaamisen ja tästä tuli upea projekti. Kannustan muitakin kokeilemaan.

Opastusta ja ohjeita löytyy: https://education.minecraft.net/ ja FB:n Minecraft Education Edition opetuksessa -ryhmästä.

Sanna Nenonen

 

Vierailijakynä: Tvt-hörhöstä DigiErko-opiskelijaksi ja lopulta aluetutoriksi

Helsingin yliopiston DigiErko-koulutuksesta valmistunut Minttu Myllynen kirjoittaa tämänkertaisessa Vierailijakynä-julkaisussa, minkälaisia välineitä DigiErko-koulutus tarjoaa koulun kokonaisvaltaiseen kehittämiseen sekä aluetutorina toimimiseen.

Luulisin olevani ikuinen opiskelija, aina jokin täydennyskoulutus meneillään. Siksi innostuinkin aika lailla, kun reilut kaksi vuotta sitten huomasin ilmoituksen opettajille suunnatusta erikoistumiskoulutuksesta, jonka aiheena oli oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä. Koulutuksen kuvaus vaikutti todella mielenkiintoiselta kaltaiselleni sovellushörhölle.

Koko tähänastisen opettajaurani olen tehnyt Kirkkonummella ruotsinkielisessä yhtenäiskoulussa, Winellska skolanissa. Käytin tietokoneita ensimmäisen kerran oppilasryhmän kanssa muistaakseni vuonna 2007. Oppilaani tekivät digitaalisia matkaesitteitä Suomen eri kaupungeista. Muutamaa vuotta myöhemmin markkinoille tulivat tabletit ja kokeilinkin koulumme ensimmäisten joukossa jotain melko kökköä tablettia silloisten tokaluokkalaisteni kanssa dokumentointiin ja kuvamanipulaatioon. Tabletin laadusta huolimatta innostus, sekä oppilaiden että minun, oli huikeaa. Niihin aikoihin koulussamme oli kaksi tietokoneluokkaa, jotka olivat pääasiassa yläluokkien käytössä. Sain rehtorin ylipuhuttua: pian luokkaani tuli neljä pöytäkonetta, jotka olivat omassa sisäisessä verkossa. Näistä ratkaisuista ei kerrottu kunnan ATK-palveluille mitään… Uskoin jo silloin siihen, että tietokoneet voivat, järkevästi käytettyinä, parantaa oppimismotivaatiota ja sitä kautta myös oppimistuloksia.

Vuoden ovat kuluneet ja uusia laitteita ja sovelluksia ilmestyy markkinoille jatkuvalla syötöllä. Mitkä laitteet ja sovellukset ovat hyviä, mitkä huonoja? Milloin kynä ja paperi toimivat paremmin kuin läppäri tai tabletti? Milloin käyttää kirjaa, milloin konetta? Miten koulun digitalisaatiota tulee viedä eteenpäin? Miten saada opettajat innostumaan ja uskaltamaan? Näitä kysymyksiä pitkään pyöritelleenä uskoin, että DigiErko-koulutus antaisi runsaasti eväitä edellä mainittuihin kysymyksiin vastaamiseen.

Uskomukseni piti paikkansa. DigiErko-koulutuksen aikana saimme varsin kattavan kuvan siitä, mitä digitalisaatio koulumaailmalle merkitsee ja miten koulua kannattaa lähteä kehittämään. Kurssikirjallisuuden ja lähitapaamisissa käytyjen hienojen keskustelujen kautta ymmärrykseni laajeni sovelluksista ja laitteista siihen, että hahmotin koulun digitalisaation kokonaiskuvan paremmin. Saamani koulutuksen avulla olen myös pystynyt käymään hyviä, rakentavia keskusteluja digitalisaatiosta “vastarannankiiskien” kanssa.

Kehittämisprojektini tein yhdessä kollegani ja opiskelukaverini Heidi Påttin kanssa. Projektimme nimenä oli “Digistigen” ja sen tavoitteena oli luoda opettajille tavoitteellinen digitäydennyskoulutuspaketti. Projektiin kuului mm. osaamiskartoituksen teko, työpajoja, tvt-kahviloita ja ajanvarauksella toimivaa digitutorointia. Pyrimme selvittämään kollegoittemme tvt-osaamisen tason ja tarjoamaan sopivan haastavaa tvt-täydennyskoulutusta. Toiminta sai osakseen paljon kiitosta ja kokeilemistamme malleista koulun toimintaan ovat vakiintuneet työpajailtapäivät, digitutorointi ja osaamiskartoitusten teko. Ensi lukuvuonna työpajailtapäivien määrä nousee kahdesta kolmeen, sillä kollegamme pitävät työpajoja mielekkäänä täydennyskoulutusmuotona.

Tänä vuonna olen toiminut alueellisen tutorverkoston koordinaattorina sekä aluetutorin tehtävissä kaikissa Kirkkonummen ruotsinkielisissä peruskouluissa, joita on neljä kappaletta. Aluetutorius tarkoittaa sitä, että torstaisin olen aina jossain kuntamme kouluista toisten opettajien työparina. Tänä vuonna eri ryhmien kanssa on opeteltu esimerkiksi videoiden tekoa ja editointia, Googlen työkalujen tehokasta käyttöä, ohjelmointia, kuvamuokkausta ja paljon muuta. Parasta on, kun opettaja huomaa osaavansa ja uskaltavansa jatkaa uuden oppimista yhdessä oppilaittensa kanssa, myös ilman tutoropettajaa. Ensi lukuvuonna jatkan aluetutorin hommissa ja tavoitteenani on saada osaamiskartoituksia ja työpajailtapäiviä toteutettua myös muissa kuntamme ruotsinkielisissä kouluissa.

DigiErko-koulutus antoi juuri oikeat välineet aluetutorina toimimiseen, kiitos!

– Minttu Myllynen

Vierailijakynä: Mikä kehittämistehtäväni oli DigiErko-koulutuksessa? Mitä opettajalta edellytetään digitaalisuudessa? Miten hyödynnän digitaalisuutta opetuksessa?

Tässä Vierailijakynä-kirjoituksessa Helsingin yliopiston DigiErko-koulutuksesta  valmistunut Heli Oksanen kuvaa, miten EXAMin sähköinen tenttijärjestelmä otettiin käyttöön Lahden ammattikorkeakoulussa. Oksanen nostaa esille myös ajatuksia siitä, mitä keinoja hän on saanut DigiErko-koulutuksesta ja mitä edellytetään opettajalta, joka käyttää digipedagogiikkaa opetuksessa. Oksasen kehittämishanketta esittelevä posteri on julkaistu Vierailijakynä-sarjassa marraskuussa 2018.

Koulutuksen tulee vastata digitalisoituvan yhteiskunnan muuttuviin haasteisiin, joita on
nostettu esille esimerkiksi Sipilän hallitusohjelmassa (Valtioneuvosto, 2017). Digitalisaatio on tuonut korkeakoulujen arkipäivään uudenlaisia mahdollisuuksia, ja se myös mahdollistaa korkeakoulujen välisen yhteistyön kehittämisen. Lahden ammattikorkeakoulussa (LAMK) on tehty ja tehdään useita projekteja, joissa kehitetään digitaalisuutta eri tavoin. DigiErkokoulutuksen aikana minulle nousi vahvasti esille se, että haluan olla mukana kehittämässä uutta kampusta, jossa digitalisaatio ja pedagogiikka kulkevat käsi kädessä.

Yksi LAMKin projekteista liittyi sähköisen tenttijärjestelmän, EXAMin, käyttöönottoon. EXAMin tarkoituksena on mahdollistaa monipuolisemmat tenttimahdollisuudet (EXAM – sähköinen tenttijärjestelmä, 2019). Sähköisen tenttijärjestelmän suunnitteluprosessi alkoi jo syksyllä 2016, jolloin valittiin projektiin osallistuvat ohjaus- ja projektiryhmät, joilla oli omat vastuualueensa projektissa. Tutustuin yhdessä projektiryhmän kanssa EXAMin sähköiseen tenttijärjestelmään sekä tenttitilaan, joka rakennettiin Lahden ammattikorkeakoulun Niemen Kampukselle. Ohjeistukset käyttösäännöistä, tenttiin ilmoittautumisesta ja tentin tekemisestä tehtiin kirjallisesti ja videona yhteistyössä opiskelijaraadin kanssa, joka koostui eri alojen opiskelijoista.

Projektin toteutus päätettiin pilotoida, ja pilotointiin osallistui yksi sairaanhoitajaopiskelijaryhmä. Ennen varsinaista pilotointia yksi opiskelija teki ilmoittautumisen sekä harjoitustentin EXAMin tilassa. Tämän tilanteen videoin, ja video toimi myöhemmin ohjeistuksena toisille opiskelijoille. Lisäksi annoin opiskelijoille sekä suullisen että kirjallisen ohjeistuksen tenttiin ilmoittautumisesta ja tentin tekemisestä.

Opiskelijoille ohjeistus EXAMin käytöstä (Oksanen, 2017)
Opiskelijoille ohjeistus EXAMin käytöstä (Oksanen, 2017)

Koko projektin arviointiin osallistuivat sekä opettajat että opiskelijat. Projektiin sisältyi
alkukartoitus, jonka tein Webrobol-kyselynä opettajille projektin suunnittelun aikana. Kartoitin opettajien kokemuksia ja halukkuutta käyttää sähköistä tenttipalvelua. Suurin osa vastanneista opettajista aikoi käyttää EXAMin sähköistä tenttipalvelua. Uusi sähköinen tenttijärjestelmä antaa mielestäni opettajille myös monenlaisia uusia mahdollisuuksia kehittää omia digitaalisia taitoja. Pilottiin osallistuneet opiskelijat vastasivat omaan Webrobol-kyselyyn, jonka avulla halusin selvittää opiskelijoiden mielipiteitä tenttiin ilmoittautumisesta, tenttiin saapumisesta, sähköisen tentin haasteista ja kehittämiskohteista. Opiskelijat kokivat saaneensa riittävästi sekä tietoa tenttiin ilmoittautumisesta että tenttiin saapumisesta. He kokivat myös, että EXAMin sähköinen tenttipalvelu on hyvä. Uskon, että EXAMin sähköinen tenttijärjestelmä edistää opiskelijoiden arkea, koska opiskelija voi suorittaa sähköisen tentin itsenäisesti ja
joustavasti valitsemanaan ajankohtana.

Erityisesti oppiminen mobiili- että tablettilaitteilla on yleistymässä, mikä edellyttää opettajalta kykyä oppia pedagogisesti uusia menetelmiä sekä rohkeutta tarttua niihin. Olen aina ollut rohkea kokeilemaan uusia digitaalisia ratkaisuja, jotka vahvistavat pedagogista osaamistani. Lahden ammattikorkeakoulu onkin panostanut digitalisaation hyödyntämiseen, ja jokaisella on mahdollisuus olla mukana kehittämässä omia digitaalisia taitojaan  perusopetuksessa sekä erilaisissa hankkeissa.

Ajattelen, että olen digiorientoitunut opettaja, joka sai lisää motivaatiota DigiErko-koulutuksesta. Motivaation lisäksi sain koulutuksesta paljon tietoa digiteknologian
vaikutuksista oppimiseen ja valmiuksia sen käyttöön, esimerkiksi miten voin hyödyntää
digitaalista oppimisanalytiikkaa opetuksessa ja ohjaamisessa? Koulutuksen jälkeen olen saanut toimia erilaisissa hankkeissa, joissa digitaalisia ja pedagogisia taitoja tarvitaan. Yhteistyöhön teknologia on tuonut uusia ulottuvuuksia, joiden avulla voi tehostaa esimerkiksi liiketoiminnan suunnittelua.

Koen, että olen saanut tietoa ja taitoa vastata yhteiskunnan tuomiin haasteisiin ja
mahdollisuuksiin digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Minulla on ollut mahdollisuus soveltaa digitaalisia taitojani oppimisympäristöjen kehittämisessä, arvioinnissa, koulun toiminnan kokonaisvaltaisessa kehittämisessä sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyöverkostojen toiminnassa. Koen, että voin nyt toimia LAMK:ssa ns. muutosagenttina, konsulttina, joka on motivoitunut työyhteisön kehittämiseen muutosprosessin aikana.

Olenko sitten digiosaaja vai digioppija? En tiedä. Uskon, että molemmat käsitteet ovat läsnä myös tulevaisuudessa.

-Heli Oksanen

Lähteet

EXAM – sähköinen tenttijärjestelmä. 2019. [viitattu 23.3.2019]. Saatavissa: https://wiki.eduuni.fi/display/CSCEXAM/EXAM

Oksanen, H. 2017. Kuvakaappaus videostani.

Valtioneuvosto. 2017. Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite [viitattu 24.3.2019]. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/karkihankkeiden-toimintasuunnitelma

Vierailijakynä: Kuntarajat ylittävää yhdessä tekemistä

Vierailijakynä-sarjan viidennessä kirjoituksessa Turun erikoistumiskoulutuksesta valmistunut Keijo Einiö kertoo useamman kunnan hankeyhteistyöstä. Aiemmat kirjoitukset löytyvät #vierailijakynä-tagin takaa.

DigiErkon aikana Nousiaisissa käynnistettiin kaksi hanketta yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Toinen näistä hankkeista on ollut aktiivisesti työn alla ja toinen kehittyy taustalla hieman verkkaisemmin.  Molemmat hankkeet saivat alkusysäyksen erikoistumiskoulutuksessa. Työn alla olevasta hankkeesta lisää seuraavaksi.

Aloitimme Ruskon, Maskun ja Nousiaisten kuntien kanssa yhteistyössä Make Steaming Progress -hankkeen, jonka tavoitteena on luoda 3D-mallinnuksen ja -tulostamisen opintopolku esikoulusta yläkouluun sekä materiaalia STEAM-oppiaineiden opettamiseen. Rauman opettajankoulutuslaitoksella tehdään myös hankkeeseen liittyvää tutkimusta gradun muodossa.

Polun tuottamiseen olemme saaneet kiitettävästi mukaan opettajia kaikkien kolmen kunnan alueelta. Yhteensä parikymmentä innokasta luokan- ja aineenopettajaa lähti tuottamaan materiaalia. Jotta oppituntikokonaisuudet ja -materiaalit olisivat mahdollisimman sopivia kullekin luokkatasolle, pidimme tärkeänä, että saamme mukaan hankkeeseen opettajia alkuopetuksesta alkaen. Esikouluopettajia emme valitettavasti saaneet, mutta uskomme, että alkuopettajien ammattitaitoinen ryhmä pystyi ottamaan esiopetuksen tarpeet huomioon ohjeissaan. Materiaalin tuottamisen lisäksi tarvitsimme jokaisen koulun käyttöön 3D-tulostimet. Nämä asiat hoidettiin kuntoon hankkeen kautta.

On ollut hienoa huomata, kuinka innokkaasti opettajat lähtevät mukaan kehittämistyöhön. Työtä on tehty kolmessa tiimissä, ja tiimien työ mallinnuksen ja tulostamisen osalta alkaa olla valmis. Opintopolku tuntisuunnitelmineen ja ohjeineen on ilmestynyt kaikkien saatavaksi Opentunti -palveluun. Vaikka työ ei ole täysin valmis, materiaali on jo käytettävissä. Sieltä voi poimia omaa ja oppilaiden taitotasoa vastaavan paketin ja toteuttaa sen. Suunnitelmissa nivotaan yhteen laaja-alaisesti eri oppiaineiden osaamistavoitteita. Opentunnista löytyy ohjeet alkaen tulostimen käyttöönotosta. Tuntisuunnitelmia tulee myös muilta STEAM -oppiaineiden alueilta ja niistä pyritään saamaan laajoja kokonaisuuksia. Opettajat ovat testanneet suunnitelmia kohderyhmissä ja jatkokehittäneet niitä tarvittaessa.

Avoimuus on yksi hankkeemme kulmakivistä. Olemme alusta alkaen olleet sitä mieltä, että kaikki tuottamamme materiaali tulee olla avoimesti kaikkien käytettävissä. Toivottavasti materiaali otetaan käyttöön myös muissa kunnissa ja sitä parannetaan käyttökokemusten karttuessa.

-Keijo Einiö

Vierailijakynä: Joko saa arvioida?

Tässä Vierailijakynä-kirjoituksessa  Päivi Ruotsalainen esittelee Arviointimaata. Ruotsalainen on osallistunut Itä-Suomen yliopiston DigiErko-koulutukseen.

Opetussuunnitelman perusteet korostavat monipuolista, jatkuvaa ja oppimista tukevaa arviointia. Voisiko arviointi olla informatiivisen luonteen lisäksi myös hauskaa?

Opetussuunnitelman tuomien uusien tuulien myötä syntyi Joensuun normaalikoulussa Arviointimaa, joka mahdollistaa oppilaiden arviointitaidon harjoittelun sekä itsearviointien laatimisen mielikuvituksellisen kuvan keinoin. Ideana oli poistaa perinteinen arviointiin sisältyvä luokiteltavuus, innostaa uuden oppimiseen sekä tuoda esiin oppilaan vahvuuksia.

Arviointimaa on suunniteltu alkuopetusikäisille lapsille, mutta sitä voidaan käyttää eri ikäisten oppilaiden tai aikuisten kanssa. Itsearviointitaidon kehittyminen edellyttää vuorovaikutusta opettajan ja oppilaiden välillä. Ryhmässä käytyjen keskustelujen ja kuvaan tutustumisen jälkeen voivat oppilaat siirtyä tekemään omia arvioitejaan esimerkiksi digitaaliseen ympäristöön. Kuva houkuttaa sanoittamaan omaa osaamistaan.

Arviointimaan pedagogisesta käytöstä on tulossa julkaisu Arvot –hankeen loppuraportin yhteydessä. Asiasta innostuneet voivat hankkia kyseistä tuotetta kuvana tai digitaalisesti Itä-Suomen yliopiston Tulliportin harjoittelukoulun kautta. Lisätietoja voi kysellä sähköpostitse (paivi.ruotsalainen@uef.fi).

Arviointimaa

Kuva ©Eero Karvonen. Kaikki oikeudet pidätetään.

– Päivi Ruotsalainen

Katso myös posteri Arviointimaasta!