Miten teknologia muokkaa työtä ja opettamista lähitulevaisuudessa?

Voidaksemme toimia tehokkaasti nopeasti muuttuvassa maailmassa meidän on jatkuvasti katsottava tulevaisuuteen ja koetettava ymmärtää mitä seuraavaksi tapahtuu – ja mitä on jo tapahtumassa. Yksi keskeisiä koulutusjärjestelmän haasteita on ymmärtää millaista työnteko on tulevaisuudessa, sillä järjestelmän keskeisimpiin tehtäviin kuuluu tulevaisuuden työvoiman kouluttaminen. Samalla myös opettajan työ ja työympäristö altistuvat muutokselle, kirjoittaa Samuli Laato Tampereen yliopistosta. Hän on tutkija ja opetusteknologiakehittäjä, joka työskentelee tällä hetkellä Gamification Group:ssa.

Työntekoon vaikuttavista tekijöistä keskeisimpiin kuuluvat digitaalisen teknologian luomat uuden mahdollisuudet, jotka mullistavat lähes kaikkia teollisuuden aloja ja arkielämän palveluita. Tälläkin hetkellä monilla aloilla on mahdollista automatisoida toimintaa tehokkaammaksi, tai luoda kokonaan uudentyyppistä liiketoimintaa. Teknologian kehittyessä näitä mahdollisuuksia tulee koko ajan lisää.

Yksi keinoista, joilla tutkijat voivat tarkastella uusien teknologioiden aiheuttamia muutoksia, on Ogburnin (1957) kulttuurisen viiveen teoria. Sen keskiössä on jako aineettomaan ja aineelliseen kulttuuriin. Aineeton kulttuuri koostuu opituista toimintatavoista, yhteisistä sopimuksista ja kollektiivisesti jaetuista käsitteistä. Aineellisen kulttuurin taas voidaan nähdä käsittävän rakennukset, kuvataiteen ja muut käsin kosketeltavat asiat – myös teknologian. Ogburnin mukaan aineeton kulttuuri muuttuu aineellista kulttuuria hitaammin (kulttuurinen viive). Tästä seuraa, että yritykset eivät osaa välittömästi hyödyntää olemassa olevaa teknologiaa, vaan se muovaa pikkuhiljaa toimintatapoja ja yrityksen aineetonta kulttuuria. Kun pohdimme millaista työnteko on lähitulevaisuudessa, meidän ei siis tarvitse ennustaa millaisia uusia teknologioita tullaan kehittämään. Riittää kun tarkastelemme jo olemassa olevia teknologioita ja pohdimme miten ne tulevat vaikuttamaan aineettomaan kulttuuriimme.

Muutokset opetussisältöihin

Yksi yliopistojen tehtävistä tiedon vaalimisen ohella on luoda uutta tietoa ja ymmärrystä. Tämä tapahtuu pitkälti tutkimuksen ja sen seuraamisen, mutta myös yritysyhteistyön kautta. Esimerkiksi tietotekniikan alalla yliopistot myös jatkuvasti muokkaavat opetussisältöään teollisuuden tarpeisiin. Tiiviin yritysyhteistyön kautta yliopistot saavat informaatiota mm. siitä mitä taitoja ja ohjelmointikieliä olisi hyvä sisällyttää maisteriohjelmiin. Tietotekniikka on kuitenkin jo nyt läsnä yhteiskunnassamme kokonaisvaltaisesti. Fyysisiä palveluja korvataan digitaalisilla vaihtoehdoilla, päätöksentekoa automatisoidaan ja kehitetään. Uudenlaisia vuorovaikutusmahdollisuuksia nousee esiin jatkuvasti, kun jo kehitettyjä teknologioita tuotteistetaan ja tarjotaan käyttöön moniin eri tarpeisiin.

Muutos on niin suuri ja kokonaisvaltainen, ettei siitä selvitä muutamaa tietotekniikan koulutusohjelman maisteritason kurssia viilaamalla. Tietotekniikan kasvava rooli on huomioitu vahvasti nyt jo myös perusopetustasolla. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat DigiErko-verkosto[1] sekä Maolin tuottama Ohjelmointi peruskoulun matematiikassa[2] materiaali. Muutokset varsinaisiin opetusohjelmiin ja opetussisältöihin ovat kuitenkin hitaita, kuten kulttuurisen viiveen teoria ennustaa. Poikkeus nähtiin keväällä 2020, kun COVID-19 pandemiasta johtuen koulutuslaitokset ympäri maailman siirtyivät kertarysäyksellä etäopetukseen.

Tänä päivänä ehkä keskeisimpiä tietotekniikan alalta nousevista muutoksentekijöistä ovat tekoälyteknologiat (joista tärkeimpänä koneoppiminen) ja niiden luomat uudet liiketoimintamahdollisuudet. Koneoppimisen avulla voidaan automatisoida asioita, joita ennen ei voitu automatisoida. Asiantuntijat ovat esittäneet lukuisia eri arvioita siitä montako työpaikkaa katoaa lähivuosina tekoälyteknologioiden myötä, mitkä työpaikat ovat suurimmassa vaarassa, jne. Nyrkkisääntönä pidetään, että jos työ voidaan kuvata selkeästi ja tarkasti, se voidaan myös automatisoida. Koneoppimisratkaisujen yleistyessä on keskeistä opettaa kansalaisille, miten esimerkiksi sisällönsuosittelujärjestelmät nykyään toimivat ja mihin dataan ne perustuvat. Tärkeää on ymmärtää yleisellä tasolla, mistä uusissa teknologioissa on kyse, sillä niistä on tullut osa elämäämme.

Kaikista ei pidä tulla ohjelmoijia, datatieteilijöitä eikä insinöörejä. Tietotekniikka on kuitenkin nyt jo läsnä lähes kaikkialla. Esimerkiksi puutarhureiden, kitaristien, palomiesten, sosiaalityöntekijöiden ja lääkärien on ymmärrettävä sitä teknologiaa, jonka kanssa he päivittäin työskentelevät. Tämä aiheuttaa suuria paineita koulutusjärjestelmälle, sillä ihmiset eivät voi oppia asioita loputtomiin. Uusien mittavien opetussisältöjen lisääminen tarkoittaa, että jotain pitää ottaa pois. Nämä eivät ole helppoja valintoja. Voidaan kuitenkin esittää, että koska tietotekniikan rooli yhteiskunnassa on jo nyt korvaamattoman merkittävä, ei sitä voi kuitata käden heilautuksella myöskään peruskouluissa. Päinvastoin, samoin kuin COVID-19 pandemia, se vaatii ripeitä, rajuja ja uskallusta vaativia muutoksia opetussisältöihin.

Opettajat eivät ole ohjelmoijia: Muutokset opetusmenetelmiin ja -järjestelyihin

Suomessa on maailmanlaajuisesti katsottuna poikkeuksellisen pätevä opettajakunta. Maamme on siis etulyöntiasemassa mitä tulee uusien opetussisältöjen lisäämiseen sekä uusien teknologioiden hyödyntämiseen opetuksessa. Vaikka on tärkeää, että opettajat hallitsevat sen sisällön mitä opettavat, ei heidän tarvitse ryhtyä ohjelmoijiksi. Esimerkiksi laadukasta ja ilmaista opetusmateriaalia on olemassa vaikka kuinka paljon, ja digitaitojen opetus on oiva tilaisuus hyödyntää tätä materiaalia. Voidaankin ajatella, että opettajat tuottavat jatkossa yhä vähemmän omaa opetusmateriaalia ja sen sijaan hyödyntävät enenevissä määrin valmista materiaalia. Oppimaan ohjaaminen ja kannustaminen on yhä tärkeämpää.

Olemassa olevan materiaalin hyödyntäminen ei kuitenkaan ole suoraviivaista. Internetissä on tarjolla lukematon määrä opetuspelejä, virtuaalisia oppimisympäristöjä ja opetusvideoita. Tarvitsemme opettajien välisiä yhteistyöverkostoja ja laadunvalvontajärjestelmiä, jotka helpottavat laadukkaan materiaalin käyttöönottoa. Oppilaitosten on myös arvioitava uudestaan mitä oppiminen ja opettaminen tarkoittaa digiaikana. Tehtyjen muutosten on kuitenkin oltava tarkoituksenmukaisia ja huolella mietittyjä.

Vaikka aineellisen kulttuurin mahdollisuuksia tehostaa opetusta on olemassa vaikka kuinka, niitä ei ole suoraviivaista hyödyntää. Aineeton kulttuuri seuraa hitaasti perässä. Yhteiskunnan muuttuessa myös koulutusjärjestelmän on muututtava. Esimerkiksi oppilailla on älypuhelimien kautta käytössään maailmanhistorian parhaat oppimateriaalit, mutta toisaalta myös kaikenlaista ärsykettä, joka voi viedä huomiota oppimiselta. Meidän on ymmärrettävä teknologian tuomat mahdollisuudet ja haasteet, jotta voimme uudistaa opetussisältöjä ja opettamista. Jos kykenemme aineellista kulttuuria tarkastelemalla näkemään mihin olemme menossa, voimme rohkeammin uudistaa koulutusjärjestelmäämme siten, että se on jatkossakin yksi maailman parhaista.

Samuli Laato, Tampereen yliopisto


[1]                               Digitaidoista kirjoittaa Janne Fagerlund DigiErkon blogissa 11. helmikuuta 2022.

[2]                               Maol-ohjelmointi materiaali

Kirjallisuus

Laato, S., Lindberg, R., Laine, T. H., Bui, P., Brezovszky, B., Koivunen, L., … & Lehtinen, E. (2020, June). Evaluation of the pedagogical quality of mobile math games in app marketplaces. In 2020 IEEE International Conference on Engineering, Technology and Innovation (ICE/ITMC) (pp. 1-8). IEEE.

Laato, S., Mäntymäki, M., Birkstedt, T., Islam, A.K.M.N., & Hyrynsalmi, S. (2021). Digital Transformation of Software Development: Implications for the Future of Work. In Conference on e-Business, e-Services and e-Society (pp. 609-621). Springer, Cham.

Ogburn, W. F. (1957). Cultural lag as theory. Sociology & Social Research.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s