Oppimisanalytiikka ja arviointi

DigiErkon toisessa iltakoulussa sukellettiin oppimisanalytiikan ja arvioinnin kiehtovaan maailmaan Turun yliopiston opettajien Jussi-Pekka Järvisen ja Aleksi Lahden kanssa. Mukaan juttutuokioomme saimme myös ViLLE-oppimisympäristön kehitystyössä mukana olleen Einari Kurvisen Eduten Oy:stä. Jakso on tiivis tietopaketti oppimisanalytiikasta ja hyödyllistä kuunneltavaa siis kaikille, jotka haluavat ymmärtää, mitä oppimisanalytiikka oikein on. Podcastin löydät täältä: https://digierko.fi/podcast/

Alta löydät tiivistetysti jakson sisällöt aikamerkkeineen. Tekstin loppuun olemme koostaneet myös pienen infograafin, johon olemme nostaneet muutamia olennaisia pointteja liittyen oppimisanalytiikkaan.

4:00 Mitä on oppimisanalytiikka?

Lyhyesti: oppimisanalytiikkaa on tietoa/dataa (tässä tapauksessa digitaalista), jota kertyy esimerkiksi oppilaiden työskennellessä digitaalisessa ympäristössä oppimateriaalien parissa. Ydinajatuksena on se, että kertyneen datan avulla saadaan tietoa oppimisesta.

Kertynyttä tietoa tarkastellaan ja analysoidaan aina tarpeen ja tarkoituksen mukaan. Analytiikan avulla pyritään löytämään esim. jonkinlaisia yhteyksiä ja syyseuraussuhteita. Ei jäädä siis vain siihen, että tarkastellaan tämän hetkistä tilannetta ja todetaan asioita. Asioihin reagoidaan ja tehdään muutoksia/toimenpiteitä.

Oppimisanalytiikka on läsnä tavallisessa kouluarjessa periaatteessa koko ajan (esim. poissaolojen merkintä), mutta moni ei tule asiaa tältä kannalta miettineeksi. Nykyteknologian avulla voidaan käytännössä tehdä asioita, joita on ennenkin tehty, mutta toiminnasta saadaan jätettyä paremmin jälkiä, joita pystytään hyödyntämään myöhemmin esim. jatkoanalyysien tekemisessä. Tänä päivänä opettajien käytössä olevat keinot ovat siten tehokkaampia ja syväluotaavampia.

LINKKIVINKKI:

Lue lisää oppimisanalytiikasta Turun yliopiston oppimisanalytiikan keskuksen sivuilta: https://oppimisanalytiikka.fi/oppimisanalytiikka

7:30 Voiko tällä hetkellä puhua oppimisen analytiikasta vai vain tehtävistä suoriutumisesta?

Voidaan puhua oppimisen analytiikasta, vaikka erilaisten oppimisprosessien tai vivahteiden kuvaamiseen ei (vielä) tällä hetkellä pystytä. Jo muutaman datapisteen avulla pystytään kuitenkin kartoittamaan oppimisen analytiikkaa.

Dataa kertyy paljon eri lähteistä, ja kaikki se kertoo jotain oppimisesta: Wilman poissaolomerkinnätkin ovat periaatteessa oppimisanalytiikkaa.

Työkaluja ja teknisiä valmiuksia analysoida kertynyttä dataa kyllä on. Kyse enemmänkin siitä, miten dataa ja työkaluja osataan (tai halutaan) hyödyntää ja käyttää.

11:00 Minkälaista oppimisanalytiikkaosaamista opettajilta vaaditaan?

Oppimisanalytiikkaosaaminen on osa isompaa digipedagogisten taitojen pakettia, eikä opettajan tarvitse olla data-analytiikkamestari. Tärkeintä analytiikkaa hyödyntäessä on, että opettaja ymmärtää, mistä ja miten dataa kertyy, minkälaisia rajoitteita siihen liittyy, mitä voidaan datan pohjalta sanoa jne. Oleellista ennen kaikkea kyky tulkita kerättyä tietoa!

Oppimisanalytiikan parissa opettajat tarvitsevat ja joutuvat hyödyntämään enemmänkin pedagogista osaamistaan kuin teknologiataitojaan. Oppimisanalytiikkaan liittyvä (opettajilta vaadittava) tekninen osaaminen liittyy enemmänkin siihen, että osaa toimia digitaalisissa oppimisympäristöissä sekä tietää ja tuntee sovellusten/alustojen/ympäristöjen toimintaperiaatteet.

Oppimisanalytiikka ei tee asioita opettajan puolesta, vaan se on opettajan tukityökalu! Opettaja ei saa mennä datan tai oppimisanalytiikan taakse piiloon: opettajan tulee olla laivan (tai pikemminkin luokan) kapteeni.

Oppimisanalytiikan hyödyntäminen edellyttää kuitenkin digipedagogista osaamista ja Suomen opettajien digipedagogisten taitojen tasossa on parantamista. Lisää koulutusta tällä saralla tarvitaan.

16:45 Miltä oppimisanalytiikka näyttää ideaalitilanteessa 30 vuoden päästä?

Toivottavasti tulevaisuudessa osattaisiin hyödyntää sitä valtavaa saatavilla olevaa datamäärää ja asioita, joita meillä on jo tänään paljon paremmin ja laajemmin.

Toive siitä, että kun sanan ”oppimisanalytiikka” mainitsee opettajien keskuudessa, opettajat ymmärtäisivät, mitä tuo sana tarkoittaa (eikä se herättäisi hämmennystä). Toivottavasti se olisi jo vakiintunut ja normaali työkalu muiden joukossa.

Analytiikkatyökalut kehittyvät entisestään ja toivottavasti kynnys niiden käyttöön madaltuu. Toivon mukaan opettajat alkaisivat nähdä niitä hyötyjä, joita analytiikka voi työhön tarjota. Opettajille tulee kuitenkin tarjota lisää koulutusta oppimisanalytiikasta.

Toivottavasti tulevaisuudessa analytiikkajärjestelmät keskustelisivat paremmin keskenään ja niiden rajapinnat olisivat avoimia, jotta dataa voitaisiin helposti kerryttää yhteen tai kahteen paikkaan. Näin datan koostaminen yksinkertaistuisi ja analyysityön tekeminen helpottuisi.

Jo nyt on olemassa jonkin verran ennustavia ja mallintavia oppimisanalytiikkajärjestelmiä. Tulevaisuudessa trendi varmaan (ja toivottavasti) yleistyy ja voidaan ”nähdä tulevaisuuteen”. Olisi hienoa, jos tulevaisuudessa järjestelmät pystyisivät itse jopa ehdottamaan toimenpiteitä analysoidun datan pohjalta.

23:50 Kuinka oppimisanalytiikkaa voidaan hyödyntää arvioinnissa?

Parhaimmillaan oppimisanalytiikka on työkalu, jonka avulla saadaan nopeaasti informaatiota oppilaan osaamisen tasosta sekä oppimisen solmukohdista. Sen avulla voidaan tarkastella ja ymmärtää oppimista laajemmassa mittakaavassa (esim. menneen havainnointi) ja se tarjoaa syvällisemmän näkymän siitä, mitä ja miten on opittu. Tämä rikastaa opettajan näkökulmaa esim. arviointia ajatellen.

Oppimisanalytiikka antaa kaikupohjaa arvioinnille, mutta ei korvaa muita arviointityökaluja.

Oppimisanalytiikan avulla myös oppilas voi palata taaksepäin omassa suorituksessaan sekä harjoitella itsearviointia ja itsereflektointia.

Sähköiset työkalut voivat lisätä opettajan resursseja, kun esim. yksinkertaisia mekaanisia tehtäviä ja niiden arviointia voidaan siirtää opettajan käsistä pois. Näin opettajalta vapautuu aikaa toisenlaisten tehtävien arviointiin ja muuhun opetustyöhön.

Parhaimmillaan oppimisanalytiikka tekee arvioinnista tasapuolisempaa. Opettaja on kuitenkin aina subjektiivinen arvioija (opekin on ihminen), mutta sähköinen työkalu on objektiivinen arvioija.

31:48 Mitä kaikkea ViLLE tarjoaa opettajille? Ja mikä se ylipäätään on?

ViLLE on järjestelmä, joka tarjoaa opettajalle (ja oppilaalle) tietoa oppimisesta. ViLLEn avulla opettajat voivat itse luoda tehtäviä tai hyödyntää muiden opettajien tekemiä tehtäviä. Tehtävät ovat pääsääntöisesti automaattisesti arvioituja ja tarjoavat opiskelijalle välittömän palautteen. Tämä vapauttaa opettajalle enemmän aikaa opetukseen ja tuen tarjoamiseen. ViLLEä pystytään hyödyntämään erilaisissa oppilaitoiksissa hyvin monipuolisesti.

ViLLEstä opettaja esim. näkee, mitä tehtäviä on tehty, kuinka paljon niitä on tehty ja kuinka paljon työskentelyyn on mennyt aikaa. Tulosten perusteella voidaan tehdä syvällisempää analyysia oppilaan oppimisesta: miten hyvin oppilas on esim. pärjännyt muuhun luokkaan verrattuna.

Järjestelmässä hyödynnetään mukavasti myös pelillisyyttä. Oppilas voi saada edistymisestään esim. pokaaleja. ViLLE on tasaisesti käytössä eri-ikäisten keskuudessa, mutta suurin käyttöaste ehkä perusasteella ja lukiossa.

LINKKIVINKKI:

Lue lisää ViLLEstä: https://oppimisanalytiikka.fi/ville

39:45 Minkälaisissa tilanteissa oppimisanalytiikasta on apua ja mitä tulee ottaa huomioon?

Oppimisanalytiikka soveltuu kaikille oppijoille, jotka kykenevät työskentelemään niissä digitaalisissa ympäristöissä, joista dataa kertyy.

Opettajilla tulee olla ymmärrystä datan käytöstä – pitää esim. miettiä tarkkaan, mitä tietoa oppilaalle voidaan näyttää. Vaikka joitain asioita pystytään sanomaan datan avulla, opettajan pitää huomioida tarkasti oppilaan kyky käsitellä ja suodattaa analytiikkatietoa ja palautetta. Opettajan pitää harkita myös, mitä näytetään huoltajille. Datan ymmärtäminen ja tulkitseminen vaativat pedagogista näkemystä ja väärintulkinnan mahdollisuudet ovat suuret.

Opettajan tulee ymmärtää, miksi ja miten oppimisanalytiikkaa käytetään. Sitä tulee käyttää vain silloin, kun sen käyttö on perusteltua ja se tuntuu tuovan lisäarvoa työhön ja tekemiseen.

Oppimisanalytiikkaa voidaan käyttää hyvin eri tavalla eri konteksteissa. Varhaiskasvatuksen puolella käyttö esim. todella erinäköistä kuin perusopetuksessa. Käyttötapojen skaala on todella laaja.

45:15 Miten opettajat voivat hyödyntää oppimisanalytiikkaa ja mistä lähteä liikkeelle?

Jokainen opettaja hyödyntää oppimisanalytiikkaa jo nyt (tietämättään). Se vaan tapahtuu manuaalisesti opettajan päässä esim. erilaisissa luokkahuonetilanteissa (tästä ei vain tallennu digitaalisiin järjestelmiin tietoa). Kaikilla opettajilla on ymmärrystä, mitä oppimisanalytiikka on, kunhan sille osataan vain löytää konteksti myös digitaalisessa maailmassa.

Opettajien kannattaisi järkeistää toimintaa muutamiin tiettyihin alustoihin, joista halutaan kerätä talteen oppimisdataa. Jokaisella alustalla on oma käyttötarkoituksensa. Lähtökohta on, että käytetään niitä analytiikkatyökaluja, joita kulloinkin tarvitaan.

Oppimisanalytiikkaa voi lähteä opettelemaan ihan vaikka sähköisillä arviointityökaluilla. Yksinkertaista arviointia voi tehdä esim. isompien yritysten koetyökaluilla. Kun saatuun dataan ajetaan pientä visualisointia, niin päästään nopeasti kärryille, mistä oppimisanalytiikassa on kyse.

Ei kannata yrittää ratkaista kaikkia maailman ongelmia samalla kertaa ja lähteä kertarysäyksellä keräämään kaikista tilanteista kaikkea mahdollista dataa. Kannattaa valita vaikka ainekohtaisesti jokin työkalu, jolla kerätään dataa tietyn ajanjakson ajalta.

Pienin askelin liikkeelle, jotta opitaan ymmärtämään, missä tilanteissa oppimisanalytiikasta voisi olla hyötyä sekä minkälaisia alustoja kannattaisi käyttää.

51:20 Viesti opettajille Aleksi Lahdelta:

Kannustus kaikille: tutustukaa tähän tematiikkaan (oppimisanalytiikkaan), koska sillä on mahdollista helpottaa jokaisen suomalaisen opettajan työtä (esim. näin etätyöaikana) – jos vain jaksetaan vähän perehtyä ja syventää osaamista tässä teemassa. Uusilla teknologioilla on mahdollista auttaa opettajia esim. korona-arjesta selviytymisessä. Tällainen etätyöaikakin voi olla vähemmän kuluttavaa ja epävarmuutta aiheuttavaa, kun on mahdollista saada tietoa esim. oppilaiden edistymisestä ja mahdollisista pudokkaista jne. digityökalujen avulla. Muutos on mahdollisuus!

Lisäksi: mahtavaa työtä olette tehneet ja uskomantonta venymiskykyä löytynyt kaikkien viimeaikaisten haasteiden edessä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s