Oppimisanalytiikka ja arviointi

DigiErkon toisessa iltakoulussa sukellettiin oppimisanalytiikan ja arvioinnin kiehtovaan maailmaan Turun yliopiston opettajien Jussi-Pekka Järvisen ja Aleksi Lahden kanssa. Mukaan juttutuokioomme saimme myös ViLLE-oppimisympäristön kehitystyössä mukana olleen Einari Kurvisen Eduten Oy:stä. Jakso on tiivis tietopaketti oppimisanalytiikasta ja hyödyllistä kuunneltavaa siis kaikille, jotka haluavat ymmärtää, mitä oppimisanalytiikka oikein on. Podcastin löydät täältä: https://digierko.fi/podcast/

Alta löydät tiivistetysti jakson sisällöt aikamerkkeineen. Tekstin loppuun olemme koostaneet myös pienen infograafin, johon olemme nostaneet muutamia olennaisia pointteja liittyen oppimisanalytiikkaan.

4:00 Mitä on oppimisanalytiikka?

Lyhyesti: oppimisanalytiikkaa on tietoa/dataa (tässä tapauksessa digitaalista), jota kertyy esimerkiksi oppilaiden työskennellessä digitaalisessa ympäristössä oppimateriaalien parissa. Ydinajatuksena on se, että kertyneen datan avulla saadaan tietoa oppimisesta.

Kertynyttä tietoa tarkastellaan ja analysoidaan aina tarpeen ja tarkoituksen mukaan. Analytiikan avulla pyritään löytämään esim. jonkinlaisia yhteyksiä ja syyseuraussuhteita. Ei jäädä siis vain siihen, että tarkastellaan tämän hetkistä tilannetta ja todetaan asioita. Asioihin reagoidaan ja tehdään muutoksia/toimenpiteitä.

Oppimisanalytiikka on läsnä tavallisessa kouluarjessa periaatteessa koko ajan (esim. poissaolojen merkintä), mutta moni ei tule asiaa tältä kannalta miettineeksi. Nykyteknologian avulla voidaan käytännössä tehdä asioita, joita on ennenkin tehty, mutta toiminnasta saadaan jätettyä paremmin jälkiä, joita pystytään hyödyntämään myöhemmin esim. jatkoanalyysien tekemisessä. Tänä päivänä opettajien käytössä olevat keinot ovat siten tehokkaampia ja syväluotaavampia.

LINKKIVINKKI:

Lue lisää oppimisanalytiikasta Turun yliopiston oppimisanalytiikan keskuksen sivuilta: https://oppimisanalytiikka.fi/oppimisanalytiikka

7:30 Voiko tällä hetkellä puhua oppimisen analytiikasta vai vain tehtävistä suoriutumisesta?

Voidaan puhua oppimisen analytiikasta, vaikka erilaisten oppimisprosessien tai vivahteiden kuvaamiseen ei (vielä) tällä hetkellä pystytä. Jo muutaman datapisteen avulla pystytään kuitenkin kartoittamaan oppimisen analytiikkaa.

Dataa kertyy paljon eri lähteistä, ja kaikki se kertoo jotain oppimisesta: Wilman poissaolomerkinnätkin ovat periaatteessa oppimisanalytiikkaa.

Työkaluja ja teknisiä valmiuksia analysoida kertynyttä dataa kyllä on. Kyse enemmänkin siitä, miten dataa ja työkaluja osataan (tai halutaan) hyödyntää ja käyttää.

11:00 Minkälaista oppimisanalytiikkaosaamista opettajilta vaaditaan?

Oppimisanalytiikkaosaaminen on osa isompaa digipedagogisten taitojen pakettia, eikä opettajan tarvitse olla data-analytiikkamestari. Tärkeintä analytiikkaa hyödyntäessä on, että opettaja ymmärtää, mistä ja miten dataa kertyy, minkälaisia rajoitteita siihen liittyy, mitä voidaan datan pohjalta sanoa jne. Oleellista ennen kaikkea kyky tulkita kerättyä tietoa!

Oppimisanalytiikan parissa opettajat tarvitsevat ja joutuvat hyödyntämään enemmänkin pedagogista osaamistaan kuin teknologiataitojaan. Oppimisanalytiikkaan liittyvä (opettajilta vaadittava) tekninen osaaminen liittyy enemmänkin siihen, että osaa toimia digitaalisissa oppimisympäristöissä sekä tietää ja tuntee sovellusten/alustojen/ympäristöjen toimintaperiaatteet.

Oppimisanalytiikka ei tee asioita opettajan puolesta, vaan se on opettajan tukityökalu! Opettaja ei saa mennä datan tai oppimisanalytiikan taakse piiloon: opettajan tulee olla laivan (tai pikemminkin luokan) kapteeni.

Oppimisanalytiikan hyödyntäminen edellyttää kuitenkin digipedagogista osaamista ja Suomen opettajien digipedagogisten taitojen tasossa on parantamista. Lisää koulutusta tällä saralla tarvitaan.

16:45 Miltä oppimisanalytiikka näyttää ideaalitilanteessa 30 vuoden päästä?

Toivottavasti tulevaisuudessa osattaisiin hyödyntää sitä valtavaa saatavilla olevaa datamäärää ja asioita, joita meillä on jo tänään paljon paremmin ja laajemmin.

Toive siitä, että kun sanan ”oppimisanalytiikka” mainitsee opettajien keskuudessa, opettajat ymmärtäisivät, mitä tuo sana tarkoittaa (eikä se herättäisi hämmennystä). Toivottavasti se olisi jo vakiintunut ja normaali työkalu muiden joukossa.

Analytiikkatyökalut kehittyvät entisestään ja toivottavasti kynnys niiden käyttöön madaltuu. Toivon mukaan opettajat alkaisivat nähdä niitä hyötyjä, joita analytiikka voi työhön tarjota. Opettajille tulee kuitenkin tarjota lisää koulutusta oppimisanalytiikasta.

Toivottavasti tulevaisuudessa analytiikkajärjestelmät keskustelisivat paremmin keskenään ja niiden rajapinnat olisivat avoimia, jotta dataa voitaisiin helposti kerryttää yhteen tai kahteen paikkaan. Näin datan koostaminen yksinkertaistuisi ja analyysityön tekeminen helpottuisi.

Jo nyt on olemassa jonkin verran ennustavia ja mallintavia oppimisanalytiikkajärjestelmiä. Tulevaisuudessa trendi varmaan (ja toivottavasti) yleistyy ja voidaan ”nähdä tulevaisuuteen”. Olisi hienoa, jos tulevaisuudessa järjestelmät pystyisivät itse jopa ehdottamaan toimenpiteitä analysoidun datan pohjalta.

23:50 Kuinka oppimisanalytiikkaa voidaan hyödyntää arvioinnissa?

Parhaimmillaan oppimisanalytiikka on työkalu, jonka avulla saadaan nopeaasti informaatiota oppilaan osaamisen tasosta sekä oppimisen solmukohdista. Sen avulla voidaan tarkastella ja ymmärtää oppimista laajemmassa mittakaavassa (esim. menneen havainnointi) ja se tarjoaa syvällisemmän näkymän siitä, mitä ja miten on opittu. Tämä rikastaa opettajan näkökulmaa esim. arviointia ajatellen.

Oppimisanalytiikka antaa kaikupohjaa arvioinnille, mutta ei korvaa muita arviointityökaluja.

Oppimisanalytiikan avulla myös oppilas voi palata taaksepäin omassa suorituksessaan sekä harjoitella itsearviointia ja itsereflektointia.

Sähköiset työkalut voivat lisätä opettajan resursseja, kun esim. yksinkertaisia mekaanisia tehtäviä ja niiden arviointia voidaan siirtää opettajan käsistä pois. Näin opettajalta vapautuu aikaa toisenlaisten tehtävien arviointiin ja muuhun opetustyöhön.

Parhaimmillaan oppimisanalytiikka tekee arvioinnista tasapuolisempaa. Opettaja on kuitenkin aina subjektiivinen arvioija (opekin on ihminen), mutta sähköinen työkalu on objektiivinen arvioija.

31:48 Mitä kaikkea ViLLE tarjoaa opettajille? Ja mikä se ylipäätään on?

ViLLE on järjestelmä, joka tarjoaa opettajalle (ja oppilaalle) tietoa oppimisesta. ViLLEn avulla opettajat voivat itse luoda tehtäviä tai hyödyntää muiden opettajien tekemiä tehtäviä. Tehtävät ovat pääsääntöisesti automaattisesti arvioituja ja tarjoavat opiskelijalle välittömän palautteen. Tämä vapauttaa opettajalle enemmän aikaa opetukseen ja tuen tarjoamiseen. ViLLEä pystytään hyödyntämään erilaisissa oppilaitoiksissa hyvin monipuolisesti.

ViLLEstä opettaja esim. näkee, mitä tehtäviä on tehty, kuinka paljon niitä on tehty ja kuinka paljon työskentelyyn on mennyt aikaa. Tulosten perusteella voidaan tehdä syvällisempää analyysia oppilaan oppimisesta: miten hyvin oppilas on esim. pärjännyt muuhun luokkaan verrattuna.

Järjestelmässä hyödynnetään mukavasti myös pelillisyyttä. Oppilas voi saada edistymisestään esim. pokaaleja. ViLLE on tasaisesti käytössä eri-ikäisten keskuudessa, mutta suurin käyttöaste ehkä perusasteella ja lukiossa.

LINKKIVINKKI:

Lue lisää ViLLEstä: https://oppimisanalytiikka.fi/ville

39:45 Minkälaisissa tilanteissa oppimisanalytiikasta on apua ja mitä tulee ottaa huomioon?

Oppimisanalytiikka soveltuu kaikille oppijoille, jotka kykenevät työskentelemään niissä digitaalisissa ympäristöissä, joista dataa kertyy.

Opettajilla tulee olla ymmärrystä datan käytöstä – pitää esim. miettiä tarkkaan, mitä tietoa oppilaalle voidaan näyttää. Vaikka joitain asioita pystytään sanomaan datan avulla, opettajan pitää huomioida tarkasti oppilaan kyky käsitellä ja suodattaa analytiikkatietoa ja palautetta. Opettajan pitää harkita myös, mitä näytetään huoltajille. Datan ymmärtäminen ja tulkitseminen vaativat pedagogista näkemystä ja väärintulkinnan mahdollisuudet ovat suuret.

Opettajan tulee ymmärtää, miksi ja miten oppimisanalytiikkaa käytetään. Sitä tulee käyttää vain silloin, kun sen käyttö on perusteltua ja se tuntuu tuovan lisäarvoa työhön ja tekemiseen.

Oppimisanalytiikkaa voidaan käyttää hyvin eri tavalla eri konteksteissa. Varhaiskasvatuksen puolella käyttö esim. todella erinäköistä kuin perusopetuksessa. Käyttötapojen skaala on todella laaja.

45:15 Miten opettajat voivat hyödyntää oppimisanalytiikkaa ja mistä lähteä liikkeelle?

Jokainen opettaja hyödyntää oppimisanalytiikkaa jo nyt (tietämättään). Se vaan tapahtuu manuaalisesti opettajan päässä esim. erilaisissa luokkahuonetilanteissa (tästä ei vain tallennu digitaalisiin järjestelmiin tietoa). Kaikilla opettajilla on ymmärrystä, mitä oppimisanalytiikka on, kunhan sille osataan vain löytää konteksti myös digitaalisessa maailmassa.

Opettajien kannattaisi järkeistää toimintaa muutamiin tiettyihin alustoihin, joista halutaan kerätä talteen oppimisdataa. Jokaisella alustalla on oma käyttötarkoituksensa. Lähtökohta on, että käytetään niitä analytiikkatyökaluja, joita kulloinkin tarvitaan.

Oppimisanalytiikkaa voi lähteä opettelemaan ihan vaikka sähköisillä arviointityökaluilla. Yksinkertaista arviointia voi tehdä esim. isompien yritysten koetyökaluilla. Kun saatuun dataan ajetaan pientä visualisointia, niin päästään nopeasti kärryille, mistä oppimisanalytiikassa on kyse.

Ei kannata yrittää ratkaista kaikkia maailman ongelmia samalla kertaa ja lähteä kertarysäyksellä keräämään kaikista tilanteista kaikkea mahdollista dataa. Kannattaa valita vaikka ainekohtaisesti jokin työkalu, jolla kerätään dataa tietyn ajanjakson ajalta.

Pienin askelin liikkeelle, jotta opitaan ymmärtämään, missä tilanteissa oppimisanalytiikasta voisi olla hyötyä sekä minkälaisia alustoja kannattaisi käyttää.

51:20 Viesti opettajille Aleksi Lahdelta:

Kannustus kaikille: tutustukaa tähän tematiikkaan (oppimisanalytiikkaan), koska sillä on mahdollista helpottaa jokaisen suomalaisen opettajan työtä (esim. näin etätyöaikana) – jos vain jaksetaan vähän perehtyä ja syventää osaamista tässä teemassa. Uusilla teknologioilla on mahdollista auttaa opettajia esim. korona-arjesta selviytymisessä. Tällainen etätyöaikakin voi olla vähemmän kuluttavaa ja epävarmuutta aiheuttavaa, kun on mahdollista saada tietoa esim. oppilaiden edistymisestä ja mahdollisista pudokkaista jne. digityökalujen avulla. Muutos on mahdollisuus!

Lisäksi: mahtavaa työtä olette tehneet ja uskomantonta venymiskykyä löytynyt kaikkien viimeaikaisten haasteiden edessä!

Visualisointi ja digitalisointi oppimisen ja arvioinnin tukena

DigiErkon ensimmäisessä iltakoulussa keskusteltiin arvioinnin visualisoinnista ja digitalisoinnista yhdessä arvioinnin ja oppimisen visualisointiin erikoistuneen Qridi Oy:n Markus Packalenin ja Henri Karjalaisen kanssa. Podcastin löydät täältä: https://digierko.fi/podcast/

Alta löydät tiivistetysti jakson sisällöt aikamerkkeineen. Tekstin loppuun olemme koostaneet myös pienen iltakoulun ”lunttilapun”, johon olemme kiteyttäneet koko jakson ytimen muutamaan pääkohtaan ajatuksella: ”jos et muuta muista – muista edes nämä!”

#1 Arvioinnin visualisointi ja digitalisointi

2:35 Miten arviointia toteutetaan käytännössä ja minkälaisia työvälineitä kentällä käytetään?

Arviointimenetelmät hyvinkin opettajakohtaisia asioita, joihin vaikuttavat esim. opettajien omat intressit ja pedagogiset näkemykset.

Arvioinnin yhdenmukaistaminen tuo mukanaan monia etuja, joista voivat hyötyä sekä oppilaat että opettajat. Oppilaan näkökulmasta esim. olisi hyvä, että arvioinnin punainen lanka säilyisi, jos vaihdetaan vaikka luokkaa tai koulua.

Arvioinnin yhdenmukaistaminen ja arvioinnin kehittäminen eivät niinkään työvälinekysymyksiä – pikemminkin arviointikulttuuriin liittyviä kysymyksiä. Arvioinnin kehittäminen edellyttää kuitenkin sekä arviointikulttuurin että arviointiin sopivien työvälineiden uudelleen tarkastelua ja puntarointia.

On muitakin tapoja arvioida ja osoittaa osaamista kuin ns. ”perinteiset menetelmät”, mikä tarkoittaa usein esim. sitä, että oppilas tekee kokeen ja opettaja saa tästä dataa summatiivisen arvioinnin tueksi. Tämä traditio edelleen elää vahvana kouluissa ja se toki soveltuu joihinkin tavoitteisiin/oppiaineisiin vallan hyvin, mutta ei välttämättä kaikkiin.

OPS-uudistuksen mukaisesti arviointia tulisi kouluissa yhdenmukaistaa, ja oppilaille tulisi tarjota useita mahdollisuuksia osoittaa eri tavoin oppimistaan ja osaamistaan tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisin keinoin.

Jo nyt opettajille tulee monista eri lähteistä tietoa opiskelijoiden osaamisesta, josta voi joskus olla haastavaa luoda kokonaiskuvaa. Tämän haasteen selättämisessä esim.erilaiset digitaaliset työkalut, joiden avulla dataa voidaan kerryttää ja kerätä, voivat helpottaa arviointiurakkaa.

LINKKIVINKKI:
Lisää perusopetuksen ja lukiokoulutuksen arvointikäytänteistä, opettajien oppijoiden ja rehtoreiden arviointiosaamisesta ja koulujen arviointikulttuurista:

8:50 Kuinka arviointia voidaan (esim. yhden koulun sisällä) käytännössä yhdenmukaistaa?

Voidaan sopia esim. vuosiluokittain tai aineryhmittäin yhteisistä toimintatavoista/pelisäännöistä. Esim. mitä tavoitteita pyritään opettamaan tietyn asian kautta ja miten asiaa arvioidaan.

Yhteistyö kollegoiden kanssa (tässäkin asiassa) kannattaa!

Opettajien arviointiosaamisen kehittäminen (esim. koulutuksilla) myös tärkeää.

11:40 Mitä arvioinnin ja oppimisen visualisointi käytännössä on ja onko se tärkeää?

Visualisoinnilla voidaan esimerkiksi havainnollistaa lapselle tai nuorelle ymmärrettävällä tavalla, esim. kuvien keinoin päivän/oppitunnin/lukukauden oppimistavoite(et). On tärkeää, että oppilas itse ymmärtää toimintansa tavoitteet, ja joskus esimerkiksi visualisointi voi helpottaa tavoitteiden ymmärtämistä ja sisäistämistä.

Oppimisen visualisointi jättää jälkiä koko oppimisprosessista – ei pelkästä lopputuloksesta. Näin voidaan tarkastella esim. jälkeenpäin, kuinka on edistytty, mitkä asiat ovat tuottaneet haasteita ja missä taas on onnistuttu. Lopulta voidaan arvioida, kuinka tavoitteet on saavutettu.

Oppimisen visualisointi auttaa oppilasta havainnoimaan omaa edistymistään, mutta visualisointi hyödyttää myös opettajaa: kun saadaan monipuolista tietoa koko oppimisprosessista, voi ope puuttua oppimisen haastekohtiin ja tarjota apua ajoissa. Lisäksi opettaja voi havainnoida oppilaan osaamista/oppimista entistä monipuolisemmin ja saada kattavammin tietoa arvioinnin tueksi.

Pohdittavaksi: ”Kuinka opettamasi oppiaineen tavoitteita voitaisiin pitää esillä oppilaille koko kurssin/lukuvuoden ajan?”

Voisiko osaamisesta kertoa muutenkin kuin numeroilla? Alkuopetuksessa esim. edistymistä ja oppimista visualisoidaan usein mukavasti tarroja antamalla tai rasteja ruudukkoon piirämällä jne. Arviointi voi siis olla muutakin kuin vain numerorivejä paperilla!

Oppimisen visualisointi kuvaa etenemistä ja voi siten myös motivoida opiskelijaa oppimaan (pelillisyyden ja leikin kiehtovuuden hyödyntäminen).

Oppimisen visualisoinnin pääpointit:

  • Asetetaan tavoitteet näkyville selkeästi ja ymmärrettävästi.
  • Havainnoidaan, missä milloinkin mennään.
  • Tarkastellaan välillä mennyttä.
  • Tarkastellaan solmukohtia, mutta myös vahvuuksia ja onnistumisia.
  • Reflektoidaan, kuinka tavoitteisiin päästään/on päästy.
  • Käytetään kertynyttä informaatiota arvioinnin ja oppimisen tukena.

19:00 Alkuopetuksessa on monenlaisia keinoja havainnollistaa oppilaalle missä mennään tavoitteisiin nähden, mutta entä isompien opiskelijoiden kanssa – voidaanko oppimisen ja arvioinnin visualisointia hyödyntää esim. lukioissa?

Tavoitteiden esillä pitäminen on usein haasteellista ja tähän tulisi löytää jokin toimiva ratkaisu, sillä tavoitteiden esillä pitämisestä hyötyvät kaikenikäiset oppijat. Tärkeää on kuitenkin ennen kaikkea kuvata aina ymmärrettävästi oppijoille (heidän ikäänsä sopivalla tavalla) tunti-, kurssi- tai lukukausikohtaiset tavoitteet (vaikeat ja hankalat OPS-lauseet tulee selittää auki).

Tavoitteet on hyvä pilkkoa esimerkiksi pienempiin osiin (tavoitteet voidaan asettaa vaikka oppituntitasolla).

Oppimista voidaan visualisoida esim. diagrammilla, kunhan tavoitteet on ensiksi asetettu ja esitetty selkeästi. Toiminnan tavoite tulee aina ymmärtää – ja tavoitteita tulee myös pitää esillä!

23:30 Minkälaisia ratkaisuja Qridi tarjoaa esimerkiksi itse- ja vertaisarvioinnin tueksi?

Qridi tarjoaa monipuolisia ratkaisuja ja työkaluja opettajille, tutustu: https://qridi.fi/#qridi.

Toiminnan tavoitteet voivat olla pitkäkestoisia (pitkällä aikavälillä kehittyviä asioita, joita arvioidaan useampaan otteeseen esim. lukuvuoden aikana) tai lyhyempiä.

ESIMERKKI: Tavoitteita ja edistymistä voidaan visualisoida esim. vuorena – korkeammalle kiipeäminen osoittaa opiskeluissa etenemisen (pitkän aikavälin tavoite).

ESIMERKKI: Pienempiä oppitunnin tai viikon ajalle asetettuja aktiviteetteja/tehtäviä. Toiminnan tavoite voi olla ymmärtää esim. pythagoraan lause. Opiskelija voi kuitata tehtävän tehdyksi ja reflektoida oppimistaan ja osaamistaan (lyhyen aikavälin tavoite).

ESIMERKKI: Päiväkirja/portfolio, jonka ajatuksena on, että oppilas dokumentoi mielekkäällä tavalla prosesseja ja prosessien vaiheita esim. työssä, jota hän tekee pidemmän aikaa. Näin oppilas pystyy näkemään prosessin ja edistymisensä kokonaisuutena: missä puutteita, missä onnistuttu, missä kehitettävää jne. Dokumentointi voi sisältää esim. videoita, valokuvia jne. Arviointiin voidaan näin ottaa mukaan muitakin osa-alueita kuin pelkkä lopputulos, joka on vain pieni osa koko prosessia.

LINKKIVINKKI:

Qridin hyödyt: data kertyy samaan paikkaan ja kulkee oppilaan mukana luokka-asteelta toiselle.

Digitaaliset työkalut helpottavat opettajien arviointitaakkaa: kun otetaan kaikki kertynyt data esiin lukuvuoden päätteeksi, on perusteet arvioinneille ja numeroarvosanoille helpompi antaa. Hyötyä tästä on kaikille osapuolille: niin ope, vanhemmat kuin itse oppilaskin tietävät, mistä arviointi koostuu ja miksi arvosana X on annettu/saatu.

Qridin käyttöliittymä tehty oppilaiden tarpeet edellä ajatuksella, että oppilas tykkää sitä käyttää.

Vaikka Qridi on digitaalinen työkalu, ei ole tarkoituskaan, että koulussa kaiken toiminnan tulisi olla digitaalista. Itse tekeminen voi tapahtua digitaalisten ympäristöjen ulkopuolella (esim. ryhmätyö, printtikirjan tehtävät jne.), mutta tekemistä/oppimista voidaan tallentaa digitaaliseen muotoon. Tekeminen saa (ja pitää) olla monipuolista ja tapahtua myös muualla kuin digiympäristöissä.

LINKKIVINKKI:

33:20 Näyttää siltä, että oppimista arvioidaan entistä monipuolisemmin ja moniulotteisemmin: ollaanko menossa tähän suuntaan?

Oppiaineet ja tavoitteet ovat erilaisia, joten myös arviontimenetelmien tulee olla erilaisia: ”Kuumetta ei voi mitata vatupassilla.”

Joissain tilanteissa on järkevää mitata osaamista/oppimista vaikka perinteisellä kokeella. Mutta esim. käyttäytymisen tai laaja-alaisen osaamisen osoittaminen voi olla ”perinteisin” keinoin hankalaa.

Opettajat keksineet erittäin hienoja ratkaisuja ja toteutuksia oppimisen arviointiin ja osaavat käyttää Qridin toimintoja hyvinkin kekseliäästi eri tarkoituksiin. Katso esimerkkejä: https://qridi.fi/?page_id=715

38:00 Terveiset Suomen opettajille Qridin Henri Karjalaiselta:

”Että tietää, missä on menossa!”

Tunteet, vuorovaikutus ja etäopetus

Tuttu opettaja linkkasi etäopetusjakson lopuksi Fingerpori-stripin. Saatteeksi hän kirjoitti ”Kirjaukset etäopetuksen aikana”. Ensin nauratti ja sitten alkoi pohdituttaa. Etäopetus nosti varmasti monenlaisia tunteita pintaan. Olisikohan nyt aika kirjata kokemuksia ja myös tunteita ylös?

Etäopetukseen siirtymisestä on puhuttu pitkään. Paradigmaattisena muutoksena sitä on pidetty vähintään 20 vuotta (Harasim 2000). Tärkeää etäopetuksessa on vuorovaikutus ja parhaimmillaan etäopetus tuntuu lähes lähiopetukselta (Nummenmaa, M. 2012), jos näitä nyt tarvitsee arvojärjestykseen laittaa. Vuorovaikutus, sen muodot ja mahdollistaminen ovat luonnollisesti saaneet paljon huomiota etäopetuksen kehittämisessä. Esimerkiksi Ferri, D’Andrea, Grifoni & Guzzo (2018) tekevät yhteenvetoa etäopettamisen eri muodoista ja kehittymisen mahdollistaneista teknologisista uutuuksista (e-learning, m-learning, u-learning sekä b-learning). Tulevaisuuden osalta he korostavat artikkelissaan sitä, että etäopetus vaatii tuekseen multimodaalisesti vuorovaikutuksen välineitä ja kanavia. Multimodaalisuus mahdollistaa vuorovaikutteisen tiedon luomisen ja rakentelun. Oppijan näkökulmasta kyse on siitä, miten mahdollistavia teknologioita käytetään parhaalla mahdollisella tavalla ja niin, että stimuloidaan oppimisprosesseja ja tehdään etäoppien sellaisia tehtäviä, jotka vievät oppimista eteenpäin.

Covid-19 -pandemia pakotti siirtymään etäopetukseen globaalisti ja pikaisella aikataululla. Suomessa opetus järjestetään kuntatasolla, joten kunnat olivat vastuussa myös etäopetuksen siirtymisessä. Toteuksia on ollut monenlaisia. DigiErko-verkostossa on luonnollisesti seurattu etäopetusjaksoa ja siihen liittyviä ratkaisuja. Ja on myös yritetty olla käytännön avuksi. Verkostoon on tullut viestiä hyvin kevyistä ratkaisuista, joissa pienikin oppilas on ollut Wilman kautta kerran viikossa lähetettävien ja itsenäisten tehtävien varassa, aina lähiopetuksen lukujärjestystä tarkalleen seuraavista ratkaisuista. Toivottavasti tutkimus seuraa pian perässä ja saamme myös tieteellistä yhteenvetoa etäopetusjakson kokemuksista.

Alle on koottu ohjeita ja linkkejä etäopetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen sekä arviointiin. Lisää tiivismateriaalia aiheesta löytyy FItechin Verkko-oppimisen muotoilukirjasta, jossa sivutaan myös emootioiden ja turvallisen ilmapiirin merkitystä, sekä Etäkoulu Kulkurin verkkosivuilta. (Näitä on hyödynnetty myös oheisen listan laatimisessa.)

1. Tiivistä opittava asia. Etäopetuksessa tarkkaavaisuus on koetuksella. Etsi opettavan asian ydinaines ja karsi ylimääräinen sisältö. Hattien mukaan ihminen jaksaa keskittyä 15-20 minuuttia kerrallaan yhteen mediaan, mutta käytännössä verkkovideossa 5-6 min on jo rajoilla. Jaksotettu harjoittelu on tehokkaampaa kuin pänttäys. (Hattie & Yates 2014) Tukea tiivistämiseen ja ydinaineksen määrittelyyn Itä-Suomen yliopiston Flippaus-käsikirjasta:  Ydinainesanalyysi ja Osaamistavoitteiden asettaminen 

2. Järjestä sisältö moduuleiksi. Muista, että ajatteleminen ja tiedon prosessointi vaatii aikaa ja kirjoittaminen on hitaampaa kuin puhuminen.  Karvi: Verkko-opetuksen mitoitus -julkaisu on hieman vanhempi, mutta mitoitushankkeessa laadittu mitoituskehikko antaa edelleen osviittaa opetukseen varattavasta ajasta ja materiaalista. Leikki kesken-blogin Verkko-oppimisprosessin rakentaminen-artikkelissa kuvataan tutkivan oppimisen oppimisprosessia ja sen rakentamista, mukana on myös lista verkkoympäristön vähimmäisvaatimuksista. Tarvitaan aina yksi alusta tai ympäristö, josta voi lähteä liikkeelle.

3. Aktivoi oppijat. Käytä erilaisia työtapoja. Etäopiskeluun sopii lähes kaikki samat työskentelytavat kuin lähiopetukseen. Esimerkiksi voit käyttää oppilaan itsenäistä työskentelyä niin verkossa kuin kirjan tai paperin äärellä, parityöskentelyä, yhteisöllistä tiedonjakamista pilvipalvelussa, reaaliaikaisia opetustuokioita (ryhmäpuhelu, Skype tms.). Esimerkkejä aktiviteeteista on pienet visailut, kirjoitustehtävät, keskustelut. Muistaminen on tiedon aktiivista rakentelua, ja ilman aktiviteetteja sitä ei tapahdu (Salmon 2002). 

Käytä yhteiseen vuorovaikukseen esimerkiksi: Answergarden (sanapilvi), Menti (mielipide), Tridicer (äänestys, mielipiteiden kerääminen), Slack (sovellus pikaviestintään), Padlet (verkkoseinä), Popplet (miellekartta), Kahoot! (pelit ja visat), Quizlet (pelit kielenopetukseen), Wordwall (pelejä, tehtäviä). Applella on omat etäopetustyökalut, jotka soveltuvat etäopetukseen. Muista kuitenkin, että yksi hyvä on riittävästi (älä kuormita oppijaa liian moneen kanavaan jaetulla vuorovaikutuksella/toiminnalla). Linkitä käytetyt kanavat johdonmukaisesti. Ja muista yhteinen jaettu alusta tai etäkotipesä. 

Anna monipuolisia ja vaihtoehtoisia tehtäviä. Ei ole tarkoitus, että oppijat istuvat koko päivän tietokoneella. Tehtäviä voi tehdä esimerkiksi lukemalla, tutkimalla kotia ja lähiympäristöä, kirjoittamalla käsin, piirtämällä tai keskustelemalla vanhemman kanssa tai haastattelemalla. Verkosta löytyy vinkkejä melkein liikaakin. On tärkeä vetää henkeä ja muistaa olennainen. Tässä täsmälinkkejä: Matleena Laakso: Vinkkejä etäopetukseen (käytännössä lisää linkkejä!), Matleenan blogi on kaikenkaikkiaan suositeltavaa seurattavaa myös perinteisen lähiopetuksen aikana, ja Opentunti: Ohjeita etäopetukseen opettajille ja oppilaille. On tärkeää, että oppilaat saavat selkeitä ja oikea-aikaisia ohjeita.

4. Mahdollista vuorovaikutus. Vuorovaikutusta pidetään olennaisena kaiken oppimisen kannalta. Kehitä vuorovaikutusta luomalla luottamuksellinen ilmapiiri ja yhteiset keskustelun säännöt. Huolehdi siitä, että keskustelu on rakentavaa ja asiallista. Huomaa myös hiljaiset. Keskeisin lähtökohta on tuottaa onnistuneita oppimiskokemuksia, jotka auttavat oppilasta kehittämään ajatteluaan ja ottamaan oppimispotentiaalinsa käyttöön (Halinen, I. ym. 2016). Vuorovaikutuksen mahdollistamisesta ja välttämättömyydestä tämä blogi alkoikin.

5. Anna palautetta ja arvioi jatkuvasti. Arvioinnin keskeinen tehtävä on ohjata, tukea, kannustaa, motivoida, korjata virheitä sekä suunnata opiskelua ja opetusta antamalla palautetta. Etäopetuksessa noudatetaan samoja arviointiin ja sen pohjalta annettavaan palautteeseen liittyviä periaatteita kuin opetuksessa yleensä. 

Apua etäarviointiin:

Erinomaisia videoluentoja mm. opettajan arviointiosaamisesta professori Päivi Atjosen Youtube-kanavalla:

Opetusministeri Li Andersson sanoi etäopetusjakson alkupuolella (HS 28.3.2020): ”Tämä on nyt niin kuormittava tilanne, että on ihan ymmärrettävää, jos lasketaan hieman rimaa niin, ettei työkuorma kasva kohtuuttomaksi. Pitää olla armollinen itselleen, jos ei esimerkiksi kaikkia opetussuunnitelman tavoitteita pystytä nyt pilkulleen noudattamaan.” Tämä on armollinen viesti, joka kannattaa muistaa, kun reflektoi mennyttä etäopetusjaksoa ja sen herättämiä tunteita. Voi olla, että etäopetusjakso haastoi opettajuuden ja etenkin totutut työtavat. Vuorovaikutus oppilaiden ja kollegoiden kanssa on vain yksi osa tätä kokonaisuutta.

Bloggauksen koostivat ja kirjoittivat Sanna Nenonen ja Satu Piispa-Hakala Itä-Suomen yliopiston DigiErkosta. 

Lähteet: 

Ferri, F., D’Andrea A., Grifoni, P. & Guzzo T. (2018) Distant Learning: Open Challenges and Evolution. International Journal of Learning, Teaching and Educational Research Vol. 17, No. 8, pp. 78-88. (Vapaasti verkossa)

Fltech. Verkko-oppimisen muotoilukirja. Käytännön työkaluja laadukkaan verkko-oppimisen muotoiluun. 

Halinen, I., Hatulainen, H., Kauppinen, E., Nilivaara, P. & Vainikainen, M.-P. 2016. Ajattelun taidot ja oppiminen. PS-kustannus. 

Harasim, Linda (2000). Shift happens: online education as a new paradigm in learning. The Internet and Higher Education, 1/2000, Vol.3(1-2), pp. 41-61.

Hattie, John & Yates, Gregory C (2014). Visible Learning and the Science of how we Learn. London: Routledge. 

Helsingin sanomat. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006455644.html

Kulkurin vinkit etäopetuksen järjestämiseen  

Nummenmaa, M. 2012. Oppimisympäristöt tutkimus, Etäopetus Suomessa. Turun yliopisto. https://info.edu.turku.fi/etaopetus/images/files/oppimisympc3a4ristc3b6t-tutkimus-etc3a4opetus-suomessa.pdf vai http://www03.edu.fi/aineistot/oppimisymparistot/tutkittua_tietoa_oppimisymparistoista_VERKKO.pdf  

Salmon, G. (2002). E-activities: the key to teaching and learning online. Kogan Page.