Digierko – tapahtumat – Valtakunnallinen DigiErko-verkosto

Tulossa: Kuntadigi webinaari

tammikuu 17, 2019helmikuu 11, 2019Satu P-H

Miten kunnissa ”digiloikataan”? Miten lähdetään liikkeelle, vältetään karikot ja saadaan tuloksia aikaiseksi? Mistä saa tukea kehittämiseen ja mistä tietää, mihin kannattaa keskittyä? Tule kuuntelemaan muutaman kunnan tarinaa ja samalla käymään keskustelua digiloikan mahdollisuuksista.

Webinaariin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, pääset mukaan täältä.

Jos Zoom on palveluna uusi, niin voit halutessasi tutustua siihen täällä.

Ennakkotiedoista poiketen Riihimäkeä edustaa sivistysjohtaja Esa Santakallio.

Mikä on digiloikaksi kutsutun reformin oikea nimi?

syyskuu 24, 2018Satu P-H

Valtakunnallisen DigiERKO -verkoston syystapahtuma Turussa syyskuun alussa alkoi paneelikeskustelulla, johon osallistuivat Teemu Lehtonen Vaasan kaupungin sivistystoimesta, Anne-Maria Korhonen Hämeen ammattikorkeakoulusta sekä Minna Lakkala ja Sami Paavola Helsingin yliopistosta. Keskustelussa puhetta johti Aleksi Lahti.

Torstaina digierkot kokoontuivat seuraamaan paneelikeskustelua digiloikasta ja kansallisesta loikkatilanteesta Turun yliopistolle.

Keskustelussa nousi esiin monta kärkästä väitettä ja kysymystä, jotka summaavat digiloikan nykytilannetta. Käsitteenä digiloikka ei kelvannut kellekään ja paneeli pohti parempaa nimeä käynnissä olevalle reformille.

Seuraavassa muutamia nostoja keskustelusta:

Opetuksen digitalisoitumisessa on käytetty yllättävän vähän järkeä. Kunnat sekoilevat asian kanssa tyhjiössä ja samalla eriarvoisuus perusopetukseen eri puolilla Suomea osallistuvien lasten välillä kasvaa. Keskittyminen puuttuu.

Millaiseen maailmaan perusopetukseen osallistuvia lapsia ja nuoria kasvatetaan? Voiko edes määritellä enää sellaisia perustaitoja, joiden opettamiseen tarvitaan peruskoulua? Oleellisinta lienee epävarmoissa ja tuntemattomissa tilanteissa pärjääminen sekä sinnikkyys. Työelämä on täynnä digiä, ei siis voi valita olla digitön, vaan jokaisen on hallittava digitaalisia välineitä jossain määrin. Nämä välineet kehittävät myös toimintakulttuuria esimerkiksi kouluissa yhteisöllisempään suuntaan.

Hankerahoitus on ongelmallista siinä mielessä, että kehittämisresurssi menee innovatiivisten hakemusten perusteella sinne, missä jo toimitaan ja tehdään opetuksen ja oppimisen sekä digitalisaation kanssa töitä. Opettajien osaamista ei seurata järjestelmällisesti. Paneelissa kaivattiin jopa koulutarkastajia valvomaan digipedagogiikan laatua, mutta tämä ei saanut kaikilta kannatusta.

Opetuksen kehittämiseen kaivataan kehittämisyksikköä tai -toimijaa. Jonkun elimen pitäisi johtaa ja seurata digipedagogista kehittämistyötä valtakunnallisesti. Opettamista pitäisi ajatella enemmän kehittämistyönä, niin että koulujen arjessa olisi enemmän kehittämistä jo nykyisellään, ilman että kehittämiseen haetaan erillistä lisäresurssia. Johtajuuden lisäksi paneelissa kaivattiin jakamista, niin että hyvät käytännöt olisivat kaikkien omaksuttavissa.

Millaisia ajatuksia paneelikeskustelun nostot herättävät? Mikä olisi digiloikkaa parempi nimi reformille?

Peda-forum-päivillä

elokuu 29, 2018elokuu 29, 2018Jenni Airola

Peda-forum-päivien tämän vuoden teemana oli tulevaisuuden opettajuus ja opettajan roolin muuttuminen erityisesti korkeakouluissa. Digitalisaatio on yksi iso muutosten liikkeelle saaja. Peda-forumin puheenjohtaja Johanna Naukkarinen totesi hyvin puheenvuorossaan, että se, mihin suuntaan digitalisaatio vie korkeakoulua riippuu ihmisistä. Itse digitalisaatio ei tee muutoksia vaan ihmiset päättävät, millaisia muutoksia tehdään. Tämä pätee kaikilla koulutusasteilla.

Naukkarinen nosti esille myös yhteistyön hyödyntämisen ja jakamisen tärkeyden. Nämä ovat keskeisiä ajatuksia myös Valtakunnallinen DigiErko-verkostohankkeessa. Tavoitteenamme onkin, että Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksen käyneet muodostaisivat toimivan verkoston, josta asiantuntijaopettajat löytävät apua ja tukea arjen työssä esille nousseisiin haasteisiin sekä yhteistyökumppaneita mahdollisesti suurempiinkin projekteihin. Naukkarinen korostikin, että olisi hyödyllistä jakaa myös onnistumisten epäonnistumisia muiden kanssa. Myös tämän toivoisimme toteutuvan verkostossamme. Epäonnistumisten ja mokien jakamisesta voi joskus olla jopa enemmän hyötyä kuin pelkkien onnistumisten jakamisessa, sillä sen jälkeen muut ehkä osaa jo kiertää kuopan, kun siitä on varoitettu.

Lisää tietoa Peda-forum-päivistä: https://pedaforum2018.fi/

DigiErko-verkostohanke mukana Karvin arviointityöpajassa

kesäkuu 30, 2018Satu P-H

Karvi eli Kansallinen koulutuksen arviointikeskus järjesti kesäkuun alussa Helsingissä arviointityöpajan, jonka otsikkona oli ”Miten opettajankoulutuksen kehittämishankkeet vaikuttavat?” Työpajaan osallistui yhteensä 30 kehittämishanketta, joista Valtakunnallinen DigiErko -verkostohanke on yksi. Työpajan ensimmäisessä osassa aamupäivällä arviointiryhmän jäsenet haastattelivat hankkeiden edustajia. Tavoitteena arviointiryhmän jäsenillä oli tutustua hankkeisiin sisällöllisesti paremmin. Haastettelukysymykset oli annettu etukäteen pohdittavaksi ja ne olivat seuraavat:

Mitä hanke tuottaa suomalaiselle opettajankoulutukselle ja opettajien/koulutusjohdon koko uranaikaisen osaamisen kehittämiselle?
Millaisia kehittämisen keinoja hankkeessa on valittu?
Millaisiin vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen hanke tähtää?

Iltapäivällä työpajassa noustiin hankkeista koko opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen tasolle, ja pohdittiin muun muassa opettajankoulutuksen uudistamishaasteita.

Etukäteispohdinnoissa haastattelukysymykset tuntuivat laajoilta ja haastavilta. ”Koko uranaikainen osaamisen kehittäminen” on valtava haaste. DigiErko-verkostohanke keskittyy digipedagogiikkaan ja verkostoimaan erikoistumiskoulutuksiin osallistuvat ja osallistuneet opettajat. Eli sisällöllisesti hankkeen aihealue on viehättävän kompakti. Myös hankkeen tuottama tutkimustieto opettajien digipedagogisesta kompetenssista ja sen kehittymisestä voi olla arvokasta opettajankoulutuksen kehittämisessä sekä tutkinto- että täydennyskoulutustasolla.

Valtakunnallinen DigiErko -verkostohanke on onnistunut, jos sen päätyttyä toimimaan jää digipedagoginen verkosto. Verkostoon kuuluvat Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksen käyneet opettajat eri koulutusasteilta. Verkostoon myös liittyy uusia koulutusvuosikursseja. Ihanne on, että jokainen verkostoon kuuluva opettaja voi saada tukea arjen digipedagogisiin ratkaisuihin. Hyvät käytännöt ja opetusinnovaatiot leviävät verkostossa. Verkosto tarjoaa yhteisön, jossa omia tekemisiään voi reflektoida. Verkosto on jaetun asiantuntemuksen ympäristö.

Miten tämä sitten saavutetaan? Ensinnäkin pitämällä yhteyttä koulutettaviin ja alumneihin. On mahdollistettava verkostoituminen niiden digierkojen välillä, jotka ovat kiinnostuneet samoista asioista, on se sitten oppimisanalytiikka, maker-pedagogiikka tai organisaatiotason strategiatyö digipedagogiikkaan liittyen. On tiedotettava ja markkinoitava. Toisekseen on omaksuttava jatkuvan kehittämisen malli. On kuunneltava, kerättävä aineistoa, selvitettävä, kokeiltava ja tutkittava. Koulutukseen ovat hakeutuneet henkilöt, jotka ovat nähneet kehittämistarpeen omassa työssään tai omassa organisaatiossaan. Kolmanneksi on siis vastattava näihin tarpeisiin niin, että koulutuksen käyneet opettajat eri koulutusasteilla tuntevat verkoston omakseen ja pitävät sen elävänä.

Opettajankoulutusfoorumin alueellinen seminaari Turussa

maaliskuu 1, 2018Tou 15, 2018Jenni Airola

Valtakunnallinen DigiErko-verkosto esittäytyi tiistaina 27.2. Turun yliopistolla järjestetyssä opettajankoulutusfoorumin alueellisessa seminaarissa. Opettajankoulutusfoorumi on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama foorumi, jonka tavoitteena on uudistaa opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutusta. Opettajankoulutusfoorumi on esimerkiksi laatinut Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman, jossa linjataan, miten suomalainen opettajankoulutus saadaan säilymään vahvana ja arvostettuna. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat opettajankoulutuksen kehittämishankkeet, meidän hankkeemme mukaan lukien, ovat mukana opettajankoulutusfoorumin toiminnassa. Turun alueelliseen opettajankoulutusfoorumin seminaariin oli kutsuttu myös alueella toimivia opetuksen ja kasvatuksen ammattilaisia, kuten rehtoreita, opettajia, sivistystoimea ja päiväkotien edustajia.

Seminaaripäivä alkoi opettajankoulutusfoorumin puheenjohtajan, professori Jari Lavosen, esityksellä, jossa hän kertoi opettajakoulutusfoorumin toiminnasta, vertaili suomalaisen koulun haasteista kansainvälisen tason haasteisiin ja pohti opettajien asiantuntijuutta ja sen kehittämistä. Lavosen avauksen jälkeen Turun yliopiston varadekaani Jukka Husu ja tiedekuntapäällikkö Anu Warinowski esittelivät opettajankoulutuksen kehitysnäkymiä Turun yliopiston näkökulmasta. Turussa erityistä on, että yliopistolla toteutetaan luokan-, aineen- ja erityisopettajien peruskoulutuksen lisäksi myös paljon erilaisia opettajien täydennyskoulutuksia ja erikoistumiskoulutuksia sekä viedään suomalaista opettajankoulutusta maailmalle.

OKFTurku4 — Valtakunnallisen DigiErko-verkoston ja Opendigin piste hanketorilla

Seminaaripäivä jatkui hanketorilla, jossa Turun yliopiston koordinoimat ja partnerihankkeet esittäytyivät. Valtakunnallinen DigiErko-verkosto jakoi toripisteensä Opendigi-hankkeen kanssa. Opendigi-hanke on meille luonnollinen yhteistyökumppani, sillä molemmat hankkeet pyörivät opetuksen ja oppimisen digitalisaation ympärillä ja hankkeissa muodostuvilla verkostoilla on etua toisistaan. Toripisteellämme kävi koko kahden tunnin ajan mukava kuhina, ja vierailijoiden joukosta löytyikin mahdollisia yhteistyötahoja ja tulevia digierko-koulutettavia.

OKFTurku2 — Torilla kävi mukavasti väkeä

Hanketorin jälkeen oli vuorossa paneeli- ja yleisökeskustelu opettajankoulutuksen kehittämishankkeista. Panelisteina oli opetusneuvos Armi Mikkola opetus- ja kulttuuriministeriöstä, puheenjohtaja Johanna Laurila Turun luokanopettajaopiskelijoiden Opex ry:stä sekä rehtorit Johanna Levola-Lyytinen Luostarivuoren lukiosta ja Marjut Kleemola Turun normaalikoulun lukiosta. Keskustelun aikana mietittiin muun muassa, miten hanketorilla esillä olleissa hankkeet tukevat opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen jatkumoa ja miten hankkeiden tuloksia jaetaan. Lisäksi keskustelua käytiin siitä, millaisia hakijoita opettajankoulutukseen valitaan ja millaiseen opettajan rooliin opettajankoulutuslaitoksessa ja täydennyskoulutuksia opettajia kasvatetaan.

Kaiken kaikkiaan seminaaripäivä oli erittäin onnistunut ja antoisa, kiitos järjestäjille! Seuraavan kerran Valtakunnallisen DigiErko-verkoston porukkaa löytää Jyväskylän alueellisesta opettajankoulutusfoorumin seminaarista 5.4.!

Koko Turun opettajankoulutusfoorumin seminaarin taltioinnin hanketoria lukuun ottamatta löytää täältä:
http://minedu.fi/tapahtumat/2018-02-27/opettajankoulutusfoorumin-alueellinen-seminaari-turku

Lisätietoa opettajankoulutusfoorumista ja opettajankoulutuksen kehittämishankkeista:
http://minedu.fi/opettajankoulutusfoorumi
http://minedu.fi/avustukset/avustus/-/asset_publisher/korkeakoulujen-opettajankoulutuksen-kehittamishankkeet

Valtakunnallinen DigiErko-Kickoff! 8.2.-9.2.

helmikuu 21, 2018helmikuu 8, 2019Ilmari Hannula

Torstaina 8.2. käynnistyi valtakunnallinen DigiErko kickoff -tapahtuma Helsingissä. DigiErko on opettajien erikoistumiskoulutus, joka keskittyy oppimiseen ja opettamiseen digitaalisissa ympäristöissä. Tapahtuma järjestettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan Minerva-torilla. Paikalla oli digitaalisen oppimisen ja opettamisen koulutusohjelman opiskelijoita, opettajia ja ohjelmasta jo valmistuneita opettajia. DigiErko-koulutusohjelma toimii Itä-Suomen, Helsingin sekä Turun yliopistoissa. DigiErko-verkoston toiminta pohjautuu näiden yliopistojen DigiErko-koulutuksiin ja niissä toimivien asiantuntijaopettajien verkostoitumiseen. Valtakunnallista verkostoa koordinoidaan Itä-Suomen yliopistosta.

Torstai-iltapäivänä esittäydyttiin ja keskusteltiin yleisesti kickoff-tapahtumasta sekä DigiErkosta. Verkostoitumista vietiin pintaa syvemmälle vaahtokarkkihaasteen kautta. Intensiivinen 18 minuutin suunnittelu- ja rakenteluprosessi tuotti tulosta ja voittajajoukkuekin löytyi.

Toinen päivä aloitettiin paneelikeskustelulla, jota moderoi Aleksi Lahti. Paneelikeskustelun aiheena oli digitaalisen asiantuntijuuden kehittyminen, jakaminen ja verkostoituminen sen tukena. Panelistien asiantuntijuus oli laaja-alaista ja moniammatillista. Panelistit olivat yhtä mieltä teknologian roolista opetuksessa yhtenä osa-alueena ja pedagogisen näkökulman tärkeydestä. Keskustelussa nousi toisaalta esille myös kokeilun merkitys, jota ei voi aliarvioida opetustyön kehittämisessä ja uusien tapojen löytämisessä.

Opettajan osaamisen kehittymisen seuranta herätti keskustelua ja niin kannatusta kuin vastustustakin. Seurannan tavoitteeksi pohdittiin opettajalähtöistä näkökulmaa ja sitä, että hyötyjen tulisi olla näkyviä opettajille.

Asiantuntijuuden jakamisessa tärkeänä nähtiin oma työyhteisö ja kollegat, mutta myös esimerkiksi omat työn ulkopuoliset moniammatilliset verkostot. Henkilökohtaisen kehityksen kannalta tärkeänä pidettiin oman työyhteisön ulkopuolisten laajat verkostot. Huomattiin myös, että intuitiiviset teknologiat tarjoavat asiantuntijuuden jakautumista toimijoiden oman innostuksen ja työskentelyn tuloksena.Panelistit järjestyksessä vasemmalta alkaen: Juho Laitinen, Marianna Jokila, Christian Lupander, Joni Kääriäinen, Heli Oksanen ja Janne Korsimo

Ajatuksia herättävän paneelikeskustelun jälkeen Ruskon kunnan koulutoimen ICT-koordinaattori Janne Korsimo esitteli Opentunti-sivustoa (www.opentunti.fi), joka mahdollistaa opettajien opetuksen suunnittelun, käytäntöjen ja muiden omaan työhön liittyvien tietojen jakamisen oman koulun tai kunnan sisäisesti tai vaikka valtakunnallisesti. Korsimo itse kuvaili sivustoa reseptipankiksi. Materiaalipankki kyseessä siis ei ole. Sivusto on ehdottomasti tutustumisen arvoinen ja vastaa tarpeeseen.

Arto Kortelainen Liedon kunnasta kertoi laaja-alaisen osaamisen taitojen yhdistämisestä digipassiin. Hän on mukana myös ViLLE:n (https://ville.utu.fi/) kouluttajana. Tampereelta kaupungin edustaja Tanja Jurvanen kertoi kokemuksistaan OPS-työn kehittämisen parissa.

Jukka Rauvola Turun Yli-Maariasta kertoi Ypsilon monitoimitalon kehittämisestä oppimisympäristönä. Kehitystyössä on ollut mukana suuri ryhmä asiantuntijoita ja suunnitelmien toteutuessa opetus olisi mahdollista toteuttaa erittäin pitkälti paperittomasti.

Iltapäivällä keskityttiin ryhmittäin DigiErko-verkoston toiminnan suunnitteluun. Keskustelun tarkoituksena oli hakea toimivia käytännön näkökulmia tulevaisuutta ajatellen niin, että verkosto tulisi olemaan elävä ja pitkäikäinen. Yhdessä kerätyt ajatukset koostettiin vielä yhdessä ja samalla muodostettiin DigiErkon verkostotoiminnan perusperiaatteet.

Suuri kiitos kaikille osallistujille! Erityiskiitos panelisteille, puhujille sekä tapahtumaa organisoineille Innokas-verkostolaisille.

DigiErko #digierko #uusiperuskoulu #opettajankoulutusfoorumi @EduSciHelsinki