Projektipäällikkö ja DigiErko-alumni Sami Heino Hämeenlinnasta kertoi webinaarissa 11. marraskuuta 2020, miten erikoistumiskoulutus on vaikuttanut hänen työnkuvaansa. Luokanopettajasta on tullut kaupunkienvälisen digikehittämishankkeen päällikkö, mutta mitä muuta on tapahtunut erikoistumiskoulutuksen aikana ja sen jälkeen? Katso ja kuuntele video.
Tilaisuudessa julkistettiin myös DigiErkon iltakoulu -podcast, jota verkoston jäsenet toivoivat syksyn aiemmassa webinaarikokoontumisessa. Jatkossa podcasteja tuotetaan ja julkaistaan noin kerran kuussa. Kannattaa siis seurata sivustoa ja muita tiedotuskanavia. Aihetoiveita saa myös esittää!
Tiistaina 22.9. professori ja tutkimusjohtaja Hannele Niemi Helsingin yliopistosta, piti DigiErkoille webinaarin otsikolla ”Tekoäly opetuksessa – Mikä muuttuu ja mikä jää?” Hannele on ystävällisesti antanut esityksen jakoon DigiErko-blogiin, joten olkaa hyvä ja tutustukaa!
Valtakunnallinen DigiErko-verkosto järjesti joulukuussa Riihimäen robotiikan opetussuunnitelmaa ja käytäntöjä käsittelevän webinaarin. Riihimäki on tehnyt strategisen valinnan olla robotiikan pääkaupunki Suomessa. Reetta-Liisa Viitanen ja Markus Parviainen kertovat, mitä kaikkea tämä tarkoittaa opetustoimen ja käytännön luokkatyöskentelyn näkökulmista.
DigiErko-verkosto järjestää ajankohtaiswebinaarin 1. lokakuuta otsikolla Virtuaaliluokka. Puheenvuoron ottavat yliopistotutkija, dosentti Liisa Ilomäki ja projektitutkija, dosentti Minna Lakkala.
Valtakunnallinen DigiErko-verkosto on järjestänyt alueellisia verkostotapahtumia. Maaliskuussa pidettiin Turussa Oppimisen osaajat -työpajapäivän yhteydessä alueellinen tapahtuma, ja huhtikuussa verkosto kokoontui alueellisesti Joensuussa.
Joensuussa tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Itä-Suomen alueellisen tutoropettajapäivän kanssa. Read more →
Valtakunnallinen DigiErko-verkosto järjestää webinaarin, jossa digitaalisesta murroksesta ja tietotyön automaatiosta alustaa ja keskustelee Itä-Suomen yliopiston professori Matti Tedre. Hän on tietojenkäsittelytieteen professori, jonka erityisalaa on tkt:n filosofia ja opetusteknologia.
Webinaari järjestetään 21. toukokuuta 2019 klo 16.00-17.30.
ITK2019 oli juuri niin ITK kuin olla ja osaa. Ohessa kuvaraportti päiviltä. Sisältöraportti on myös tulossa.
Innokas-verkoston messupisteellä kävi kuhina. Mukana oli myös DigiErko-verkosto.
Yeti-tabletin kehitystyön taustalla on vanhempien tarve kehittää autismikirjon lapsilleen välineitä, joilla voi pitää yhteyttä maailmaan.
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston osastolla pääsi tutustumaan sekä 3D-tulostuksen hienouksiin että VR-opetukseen.
Onhan nämä harvinaisen hienoja!
Tulostumassa nivel-etana, edustalla robottikäsi (pähee!).
Vincit ja sali täynnä väkeä. Puheenvuoroa pitämässä Johanna Pystynen.
Headain meininki edustaa osaamisen kehittämisen tulevaisuutta. Siinä meitä auttaa AI. (esiintyjä Harri Ketamo)
Kun koulutus pilkotaan viiden minuutin mikrokoulutuksiksi, siihen ehtii pomotkin. Äänessä Mobien Petri Lounaskorpi.
Sinikka Räty-Záborszky kertoo tutkimuksesta, jossa tabletit ja chromebookit otettiin alkuopetukseen välineiksi heti ensimmäisestä koulupäivästä alkaen. Ja mitä sitten tapahtui?
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuksessa rakennetaan tulevien opettajien TVT-taitojen osaamispolkua (Johanna Kainulainen ja Marika Peltonen).
eEemeli-gaalassa palkittiin vuoden opetussovellukset. Oppilaitossarjan finaalissa oli mukana Arviointimaa. Arviointimaata esittelemässä Päivi Ruotsalainen, joka kouluttautuu DigiErkossa Itä-Suomen yliopistossa, ja Kirsi Karhunen.
eEemelin oppilaitossarjan finalistit lavalla eli ViLLE, TIM ja Arviointimaa.
Miten kunnissa ”digiloikataan”? Miten lähdetään liikkeelle, vältetään karikot ja saadaan tuloksia aikaiseksi? Mistä saa tukea kehittämiseen ja mistä tietää, mihin kannattaa keskittyä? Tule kuuntelemaan muutaman kunnan tarinaa ja samalla käymään keskustelua digiloikan mahdollisuuksista.
Webinaariin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, pääset mukaan täältä.
Jos Zoom on palveluna uusi, niin voit halutessasi tutustua siihen täällä.
Ennakkotiedoista poiketen Riihimäkeä edustaa sivistysjohtaja Esa Santakallio.
Valtakunnallisen DigiERKO -verkoston syystapahtuma Turussa syyskuun alussa alkoi paneelikeskustelulla, johon osallistuivat Teemu Lehtonen Vaasan kaupungin sivistystoimesta, Anne-Maria Korhonen Hämeen ammattikorkeakoulusta sekä Minna Lakkala ja Sami Paavola Helsingin yliopistosta. Keskustelussa puhetta johti Aleksi Lahti.
Torstaina digierkot kokoontuivat seuraamaan paneelikeskustelua digiloikasta ja kansallisesta loikkatilanteesta Turun yliopistolle.
Keskustelussa nousi esiin monta kärkästä väitettä ja kysymystä, jotka summaavat digiloikan nykytilannetta. Käsitteenä digiloikka ei kelvannut kellekään ja paneeli pohti parempaa nimeä käynnissä olevalle reformille.
Seuraavassa muutamia nostoja keskustelusta:
Opetuksen digitalisoitumisessa on käytetty yllättävän vähän järkeä. Kunnat sekoilevat asian kanssa tyhjiössä ja samalla eriarvoisuus perusopetukseen eri puolilla Suomea osallistuvien lasten välillä kasvaa. Keskittyminen puuttuu.
Millaiseen maailmaan perusopetukseen osallistuvia lapsia ja nuoria kasvatetaan? Voiko edes määritellä enää sellaisia perustaitoja, joiden opettamiseen tarvitaan peruskoulua? Oleellisinta lienee epävarmoissa ja tuntemattomissa tilanteissa pärjääminen sekä sinnikkyys. Työelämä on täynnä digiä, ei siis voi valita olla digitön, vaan jokaisen on hallittava digitaalisia välineitä jossain määrin. Nämä välineet kehittävät myös toimintakulttuuria esimerkiksi kouluissa yhteisöllisempään suuntaan.
Hankerahoitus on ongelmallista siinä mielessä, että kehittämisresurssi menee innovatiivisten hakemusten perusteella sinne, missä jo toimitaan ja tehdään opetuksen ja oppimisen sekä digitalisaation kanssa töitä. Opettajien osaamista ei seurata järjestelmällisesti. Paneelissa kaivattiin jopa koulutarkastajia valvomaan digipedagogiikan laatua, mutta tämä ei saanut kaikilta kannatusta.
Opetuksen kehittämiseen kaivataan kehittämisyksikköä tai -toimijaa. Jonkun elimen pitäisi johtaa ja seurata digipedagogista kehittämistyötä valtakunnallisesti. Opettamista pitäisi ajatella enemmän kehittämistyönä, niin että koulujen arjessa olisi enemmän kehittämistä jo nykyisellään, ilman että kehittämiseen haetaan erillistä lisäresurssia. Johtajuuden lisäksi paneelissa kaivattiin jakamista, niin että hyvät käytännöt olisivat kaikkien omaksuttavissa.
Millaisia ajatuksia paneelikeskustelun nostot herättävät? Mikä olisi digiloikkaa parempi nimi reformille?
Peda-forum-päivien tämän vuoden teemana oli tulevaisuuden opettajuus ja opettajan roolin muuttuminen erityisesti korkeakouluissa. Digitalisaatio on yksi iso muutosten liikkeelle saaja. Peda-forumin puheenjohtaja Johanna Naukkarinen totesi hyvin puheenvuorossaan, että se, mihin suuntaan digitalisaatio vie korkeakoulua riippuu ihmisistä. Itse digitalisaatio ei tee muutoksia vaan ihmiset päättävät, millaisia muutoksia tehdään. Tämä pätee kaikilla koulutusasteilla.
Naukkarinen nosti esille myös yhteistyön hyödyntämisen ja jakamisen tärkeyden. Nämä ovat keskeisiä ajatuksia myös Valtakunnallinen DigiErko-verkostohankkeessa. Tavoitteenamme onkin, että Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksen käyneet muodostaisivat toimivan verkoston, josta asiantuntijaopettajat löytävät apua ja tukea arjen työssä esille nousseisiin haasteisiin sekä yhteistyökumppaneita mahdollisesti suurempiinkin projekteihin. Naukkarinen korostikin, että olisi hyödyllistä jakaa myös onnistumisten epäonnistumisia muiden kanssa. Myös tämän toivoisimme toteutuvan verkostossamme. Epäonnistumisten ja mokien jakamisesta voi joskus olla jopa enemmän hyötyä kuin pelkkien onnistumisten jakamisessa, sillä sen jälkeen muut ehkä osaa jo kiertää kuopan, kun siitä on varoitettu.
