Virtaa verkostoitumisesta digipedagogiikan parissa

Valtakunnallinen DigiErko-verkosto on järjestänyt alueellisia verkostotapahtumia. Maaliskuussa pidettiin Turussa Oppimisen osaajat -työpajapäivän yhteydessä alueellinen tapahtuma, ja huhtikuussa verkosto kokoontui alueellisesti Joensuussa.

Joensuussa tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Itä-Suomen alueellisen tutoropettajapäivän kanssa. Read more

Tulossa: Digitaalinen murros ja tietotyön automaatio -webinaari

Valtakunnallinen DigiErko-verkosto järjestää webinaarin, jossa digitaalisesta murroksesta ja tietotyön automaatiosta alustaa ja keskustelee Itä-Suomen yliopiston professori Matti Tedre. Hän on tietojenkäsittelytieteen professori, jonka erityisalaa on tkt:n filosofia ja opetusteknologia.

Webinaari järjestetään 21. toukokuuta klo 16.00-17.30.

Webinaari järjestetään Zoom-ympäristössä.

TERVETULOA!

 

#ITK2019 – kuvaraportti

ITK2019 oli juuri niin ITK kuin olla ja osaa. Ohessa kuvaraportti päiviltä. Sisältöraportti on myös tulossa.

IMG_0487
Innokas-verkoston messupisteellä kävi kuhina. Mukana oli myös DigiErko-verkosto.
IMG_0493
Yeti-tabletin kehitystyön taustalla on vanhempien tarve kehittää autismikirjon lapsilleen välineitä, joilla voi pitää yhteyttä maailmaan.
IMG_0496
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston osastolla pääsi tutustumaan sekä 3D-tulostuksen hienouksiin että VR-opetukseen.
IMG_0497
Onhan nämä harvinaisen hienoja!
IMG_0498
Tulostumassa nivel-etana, edustalla robottikäsi (pähee!).
IMG_0501
Vincit ja sali täynnä väkeä. Puheenvuoroa pitämässä Johanna Pystynen.
IMG_0504
Headain meininki edustaa osaamisen kehittämisen tulevaisuutta. Siinä meitä auttaa AI. (esiintyjä Harri Ketamo)
IMG_0507
Kun koulutus pilkotaan viiden minuutin mikrokoulutuksiksi, siihen ehtii pomotkin. Äänessä Mobien Petri Lounaskorpi.
IMG_0510
Sinikka Räty-Záborszky kertoo tutkimuksesta, jossa tabletit ja chromebookit otettiin alkuopetukseen välineiksi heti ensimmäisestä koulupäivästä alkaen. Ja mitä sitten tapahtui?
IMG_0513
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuksessa rakennetaan tulevien opettajien TVT-taitojen osaamispolkua (Johanna Kainulainen ja Marika Peltonen).
IMG_0516 (2)
eEemeli-gaalassa palkittiin vuoden opetussovellukset. Oppilaitossarjan finaalissa oli mukana Arviointimaa. Arviointimaata esittelemässä Päivi Ruotsalainen, joka kouluttautuu DigiErkossa Itä-Suomen yliopistossa, ja Kirsi Karhunen.
IMG_0520
eEemelin oppilaitossarjan finalistit lavalla eli ViLLE, TIM ja Arviointimaa.

Tulossa: Kuntadigi webinaari

Miten kunnissa ”digiloikataan”? Miten lähdetään liikkeelle, vältetään karikot ja saadaan tuloksia aikaiseksi? Mistä saa tukea kehittämiseen ja mistä tietää, mihin kannattaa keskittyä? Tule kuuntelemaan muutaman kunnan tarinaa ja samalla käymään keskustelua digiloikan mahdollisuuksista.

Webinaariin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, pääset mukaan täältä.

Jos Zoom on palveluna uusi, niin voit halutessasi tutustua siihen täällä.

Ennakkotiedoista poiketen Riihimäkeä edustaa sivistysjohtaja Esa Santakallio.

Read more

Mikä on digiloikaksi kutsutun reformin oikea nimi?

Valtakunnallisen DigiERKO -verkoston syystapahtuma Turussa syyskuun alussa alkoi paneelikeskustelulla, johon osallistuivat Teemu Lehtonen Vaasan kaupungin sivistystoimesta, Anne-Maria Korhonen Hämeen ammattikorkeakoulusta sekä Minna Lakkala ja Sami Paavola Helsingin yliopistosta. Keskustelussa puhetta johti Aleksi Lahti.

DSC_1526
Torstaina digierkot kokoontuivat seuraamaan paneelikeskustelua digiloikasta ja kansallisesta loikkatilanteesta Turun yliopistolle.

Keskustelussa nousi esiin monta kärkästä väitettä ja kysymystä, jotka summaavat digiloikan nykytilannetta. Käsitteenä digiloikka ei kelvannut kellekään ja paneeli pohti parempaa nimeä käynnissä olevalle reformille.

Seuraavassa muutamia nostoja keskustelusta:

Opetuksen digitalisoitumisessa on käytetty yllättävän vähän järkeä. Kunnat sekoilevat asian kanssa tyhjiössä ja samalla eriarvoisuus perusopetukseen eri puolilla Suomea osallistuvien lasten välillä kasvaa. Keskittyminen puuttuu.

Millaiseen maailmaan perusopetukseen osallistuvia lapsia ja nuoria kasvatetaan? Voiko edes määritellä enää sellaisia perustaitoja, joiden opettamiseen tarvitaan peruskoulua? Oleellisinta lienee epävarmoissa ja tuntemattomissa tilanteissa pärjääminen sekä sinnikkyys. Työelämä on täynnä digiä, ei siis voi valita olla digitön, vaan jokaisen on hallittava digitaalisia välineitä jossain määrin. Nämä välineet kehittävät myös toimintakulttuuria esimerkiksi kouluissa yhteisöllisempään suuntaan.

Hankerahoitus on ongelmallista siinä mielessä, että kehittämisresurssi menee innovatiivisten hakemusten perusteella sinne, missä jo toimitaan ja tehdään opetuksen ja oppimisen sekä digitalisaation kanssa töitä. Opettajien osaamista ei seurata järjestelmällisesti. Paneelissa kaivattiin jopa koulutarkastajia valvomaan digipedagogiikan laatua, mutta tämä ei saanut kaikilta kannatusta.

Opetuksen kehittämiseen kaivataan kehittämisyksikköä tai -toimijaa. Jonkun elimen pitäisi johtaa ja seurata digipedagogista kehittämistyötä valtakunnallisesti. Opettamista pitäisi ajatella enemmän kehittämistyönä, niin että koulujen arjessa olisi enemmän kehittämistä jo nykyisellään, ilman että kehittämiseen haetaan erillistä lisäresurssia. Johtajuuden lisäksi paneelissa kaivattiin jakamista, niin että hyvät käytännöt olisivat kaikkien omaksuttavissa.

Millaisia ajatuksia paneelikeskustelun nostot herättävät? Mikä olisi digiloikkaa parempi nimi reformille?

Peda-forum-päivillä

Peda-forum-päivien tämän vuoden teemana oli tulevaisuuden opettajuus ja opettajan roolin muuttuminen erityisesti korkeakouluissa. Digitalisaatio on yksi iso muutosten liikkeelle saaja.  Peda-forumin puheenjohtaja Johanna Naukkarinen totesi hyvin puheenvuorossaan, että se, mihin suuntaan digitalisaatio vie korkeakoulua riippuu ihmisistä. Itse digitalisaatio ei tee muutoksia vaan ihmiset päättävät, millaisia muutoksia tehdään. Tämä pätee kaikilla koulutusasteilla.

Naukkarinen nosti esille myös yhteistyön hyödyntämisen ja jakamisen tärkeyden. Nämä ovat keskeisiä ajatuksia myös Valtakunnallinen DigiErko-verkostohankkeessa. Tavoitteenamme onkin, että Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksen käyneet muodostaisivat toimivan verkoston, josta asiantuntijaopettajat löytävät apua ja tukea arjen työssä esille nousseisiin haasteisiin sekä yhteistyökumppaneita mahdollisesti suurempiinkin projekteihin. Naukkarinen korostikin, että olisi hyödyllistä jakaa myös onnistumisten epäonnistumisia muiden kanssa. Myös tämän toivoisimme toteutuvan verkostossamme. Epäonnistumisten ja mokien jakamisesta voi joskus olla jopa enemmän hyötyä kuin pelkkien onnistumisten jakamisessa, sillä sen jälkeen muut ehkä osaa jo kiertää kuopan, kun siitä on varoitettu.

Lisää tietoa Peda-forum-päivistä:  https://pedaforum2018.fi/