Vieraskynä: Suomen keskiaika Minecraft-pelissä

Tässä vierailijakynässä Sanna Nenonen kirjoittaa Minecraft-kokeilusta, jonka toteutti oppilaiden kanssa. Sanna kehottaa rohkeasti kokeilemaa peliä oppimisen välineenä, vaikka häntäkin hirvitti ensin. Sanna on kokenut luokanopettaja, joka työskentelee Kuopiossa ja valmistuu Itä-Suomen yliopiston Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksesta huhtikuussa 2019.

O365-palvelun mukana saimme mahdollisuuden pelata Minecraft Education Editionia. Pelimaailma on minulle täysin tuntematon, eikä palaaminen ole mukavuusalueellani. Kävin kuitenkin ILONA IT:n järjestämän muutaman tunnin koulutuksen ja päätin yrittää.

Valitsin aiheeksi kuudennenluokan historian keskiaikajakson. Päätin korvata kokeen Minecraft-maailman rakentamisella. Jaoin oppilaat neljän ryhmiin. Jokaisessa ryhmässä oli yksi Minecraft-taituri. Työskentelyohje oli summittainen: Rakenna keskiaikainen linna, kirkko, kylä tai maaseutu. Lisää tietotekstiä liitutauluihin. Aikaa 3x 90 min.

Loin yhteisen Minecraft-maailman, josta poistin hirviöt ja tuhoavat aseet. Korostin, ettei toisten rakennelmia saa rikkoa, ja siitä se sitten lähti. Sellaista tekemisen meininkiä harvoin näkee; suunnittelua, keskustelua, sopimista, kannustusta, yhteistyötä ja intoa. Ei puhettakaan välitunnille menemisestä vaan mieluummin lisää rakennusaikaa.

Tuotokset olivat loistavia. Yksikään ryhmistä ei tyytynyt rakentamaan vain yhtä rakennusta, vaan kyliä ja pikkukaupunkeja syntyi kuin sieniä sateella. Lisäksi tuli joki ja merenrantaa. Liitutauluihin ilmestyi selittävää tekstiä. Portfolio täyttyi kuvilla ja selfiellä. Kun lopuksi tutustuimme kyliin, kertasimme keskiaikaan liittyviä asioita. Miksi taloihin ei ole rakennettu piippua? Mitä ovat kirkossa olevat kirjat? Oliko kaikilla oma sänky? Ja niin edelleen.

Arvioimme prosessia ja tuotosta. Jokainen arvioi sekä itsensä että oman ryhmänsä toiminnan.

Omat taitoni pelaajana ovat kovin vajaavaiset, mutta mahdollistin oppilaille pelaamisen ja tästä tuli upea projekti. Kannustan muitakin kokeilemaan.

Opastusta ja ohjeita löytyy: https://education.minecraft.net/ ja FB:n Minecraft Education Edition opetuksessa -ryhmästä.

Sanna Nenonen

 

Vierailijakynä: Mikä kehittämistehtäväni oli DigiErko-koulutuksessa? Mitä opettajalta edellytetään digitaalisuudessa? Miten hyödynnän digitaalisuutta opetuksessa?

Tässä Vierailijakynä-kirjoituksessa Helsingin yliopiston DigiErko-koulutuksesta  valmistunut Heli Oksanen kuvaa, miten EXAMin sähköinen tenttijärjestelmä otettiin käyttöön Lahden ammattikorkeakoulussa. Oksanen nostaa esille myös ajatuksia siitä, mitä keinoja hän on saanut DigiErko-koulutuksesta ja mitä edellytetään opettajalta, joka käyttää digipedagogiikkaa opetuksessa. Oksasen kehittämishanketta esittelevä posteri on julkaistu Vierailijakynä-sarjassa marraskuussa 2018.

Koulutuksen tulee vastata digitalisoituvan yhteiskunnan muuttuviin haasteisiin, joita on
nostettu esille esimerkiksi Sipilän hallitusohjelmassa (Valtioneuvosto, 2017). Digitalisaatio on tuonut korkeakoulujen arkipäivään uudenlaisia mahdollisuuksia, ja se myös mahdollistaa korkeakoulujen välisen yhteistyön kehittämisen. Lahden ammattikorkeakoulussa (LAMK) on tehty ja tehdään useita projekteja, joissa kehitetään digitaalisuutta eri tavoin. DigiErkokoulutuksen aikana minulle nousi vahvasti esille se, että haluan olla mukana kehittämässä uutta kampusta, jossa digitalisaatio ja pedagogiikka kulkevat käsi kädessä.

Yksi LAMKin projekteista liittyi sähköisen tenttijärjestelmän, EXAMin, käyttöönottoon. EXAMin tarkoituksena on mahdollistaa monipuolisemmat tenttimahdollisuudet (EXAM – sähköinen tenttijärjestelmä, 2019). Sähköisen tenttijärjestelmän suunnitteluprosessi alkoi jo syksyllä 2016, jolloin valittiin projektiin osallistuvat ohjaus- ja projektiryhmät, joilla oli omat vastuualueensa projektissa. Tutustuin yhdessä projektiryhmän kanssa EXAMin sähköiseen tenttijärjestelmään sekä tenttitilaan, joka rakennettiin Lahden ammattikorkeakoulun Niemen Kampukselle. Ohjeistukset käyttösäännöistä, tenttiin ilmoittautumisesta ja tentin tekemisestä tehtiin kirjallisesti ja videona yhteistyössä opiskelijaraadin kanssa, joka koostui eri alojen opiskelijoista.

Projektin toteutus päätettiin pilotoida, ja pilotointiin osallistui yksi sairaanhoitajaopiskelijaryhmä. Ennen varsinaista pilotointia yksi opiskelija teki ilmoittautumisen sekä harjoitustentin EXAMin tilassa. Tämän tilanteen videoin, ja video toimi myöhemmin ohjeistuksena toisille opiskelijoille. Lisäksi annoin opiskelijoille sekä suullisen että kirjallisen ohjeistuksen tenttiin ilmoittautumisesta ja tentin tekemisestä.

Opiskelijoille ohjeistus EXAMin käytöstä (Oksanen, 2017)
Opiskelijoille ohjeistus EXAMin käytöstä (Oksanen, 2017)

Koko projektin arviointiin osallistuivat sekä opettajat että opiskelijat. Projektiin sisältyi
alkukartoitus, jonka tein Webrobol-kyselynä opettajille projektin suunnittelun aikana. Kartoitin opettajien kokemuksia ja halukkuutta käyttää sähköistä tenttipalvelua. Suurin osa vastanneista opettajista aikoi käyttää EXAMin sähköistä tenttipalvelua. Uusi sähköinen tenttijärjestelmä antaa mielestäni opettajille myös monenlaisia uusia mahdollisuuksia kehittää omia digitaalisia taitoja. Pilottiin osallistuneet opiskelijat vastasivat omaan Webrobol-kyselyyn, jonka avulla halusin selvittää opiskelijoiden mielipiteitä tenttiin ilmoittautumisesta, tenttiin saapumisesta, sähköisen tentin haasteista ja kehittämiskohteista. Opiskelijat kokivat saaneensa riittävästi sekä tietoa tenttiin ilmoittautumisesta että tenttiin saapumisesta. He kokivat myös, että EXAMin sähköinen tenttipalvelu on hyvä. Uskon, että EXAMin sähköinen tenttijärjestelmä edistää opiskelijoiden arkea, koska opiskelija voi suorittaa sähköisen tentin itsenäisesti ja
joustavasti valitsemanaan ajankohtana.

Erityisesti oppiminen mobiili- että tablettilaitteilla on yleistymässä, mikä edellyttää opettajalta kykyä oppia pedagogisesti uusia menetelmiä sekä rohkeutta tarttua niihin. Olen aina ollut rohkea kokeilemaan uusia digitaalisia ratkaisuja, jotka vahvistavat pedagogista osaamistani. Lahden ammattikorkeakoulu onkin panostanut digitalisaation hyödyntämiseen, ja jokaisella on mahdollisuus olla mukana kehittämässä omia digitaalisia taitojaan  perusopetuksessa sekä erilaisissa hankkeissa.

Ajattelen, että olen digiorientoitunut opettaja, joka sai lisää motivaatiota DigiErko-koulutuksesta. Motivaation lisäksi sain koulutuksesta paljon tietoa digiteknologian
vaikutuksista oppimiseen ja valmiuksia sen käyttöön, esimerkiksi miten voin hyödyntää
digitaalista oppimisanalytiikkaa opetuksessa ja ohjaamisessa? Koulutuksen jälkeen olen saanut toimia erilaisissa hankkeissa, joissa digitaalisia ja pedagogisia taitoja tarvitaan. Yhteistyöhön teknologia on tuonut uusia ulottuvuuksia, joiden avulla voi tehostaa esimerkiksi liiketoiminnan suunnittelua.

Koen, että olen saanut tietoa ja taitoa vastata yhteiskunnan tuomiin haasteisiin ja
mahdollisuuksiin digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Minulla on ollut mahdollisuus soveltaa digitaalisia taitojani oppimisympäristöjen kehittämisessä, arvioinnissa, koulun toiminnan kokonaisvaltaisessa kehittämisessä sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyöverkostojen toiminnassa. Koen, että voin nyt toimia LAMK:ssa ns. muutosagenttina, konsulttina, joka on motivoitunut työyhteisön kehittämiseen muutosprosessin aikana.

Olenko sitten digiosaaja vai digioppija? En tiedä. Uskon, että molemmat käsitteet ovat läsnä myös tulevaisuudessa.

-Heli Oksanen

Lähteet

EXAM – sähköinen tenttijärjestelmä. 2019. [viitattu 23.3.2019]. Saatavissa: https://wiki.eduuni.fi/display/CSCEXAM/EXAM

Oksanen, H. 2017. Kuvakaappaus videostani.

Valtioneuvosto. 2017. Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite [viitattu 24.3.2019]. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/karkihankkeiden-toimintasuunnitelma

DigiErko-verkostohanke mukana Karvin arviointityöpajassa

Karvi eli Kansallinen koulutuksen arviointikeskus järjesti kesäkuun alussa Helsingissä arviointityöpajan, jonka otsikkona oli ”Miten opettajankoulutuksen kehittämishankkeet vaikuttavat?” Työpajaan osallistui yhteensä 30 kehittämishanketta, joista Valtakunnallinen DigiErko -verkostohanke on yksi. Työpajan ensimmäisessä osassa aamupäivällä arviointiryhmän jäsenet haastattelivat hankkeiden edustajia. Tavoitteena arviointiryhmän jäsenillä oli tutustua hankkeisiin sisällöllisesti paremmin. Haastettelukysymykset oli annettu etukäteen pohdittavaksi ja ne olivat seuraavat:

  • Mitä hanke tuottaa suomalaiselle opettajankoulutukselle ja opettajien/koulutusjohdon koko uranaikaisen osaamisen kehittämiselle?
  • Millaisia kehittämisen keinoja hankkeessa on valittu?
  • Millaisiin vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen hanke tähtää?

Iltapäivällä työpajassa noustiin hankkeista koko opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen tasolle, ja pohdittiin muun muassa opettajankoulutuksen uudistamishaasteita.

Etukäteispohdinnoissa haastattelukysymykset tuntuivat laajoilta ja haastavilta. ”Koko uranaikainen osaamisen kehittäminen” on valtava haaste. DigiErko-verkostohanke keskittyy digipedagogiikkaan ja verkostoimaan erikoistumiskoulutuksiin osallistuvat ja osallistuneet opettajat. Eli sisällöllisesti hankkeen aihealue on viehättävän kompakti. Myös hankkeen tuottama tutkimustieto opettajien digipedagogisesta kompetenssista ja sen kehittymisestä voi olla arvokasta opettajankoulutuksen kehittämisessä sekä tutkinto- että täydennyskoulutustasolla.

Valtakunnallinen DigiErko -verkostohanke on onnistunut, jos sen päätyttyä toimimaan jää digipedagoginen verkosto. Verkostoon kuuluvat Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksen käyneet opettajat eri koulutusasteilta. Verkostoon myös liittyy uusia koulutusvuosikursseja. Ihanne on, että jokainen verkostoon kuuluva opettaja voi saada tukea arjen digipedagogisiin ratkaisuihin. Hyvät käytännöt ja opetusinnovaatiot leviävät verkostossa. Verkosto tarjoaa yhteisön, jossa omia tekemisiään voi reflektoida. Verkosto on jaetun asiantuntemuksen ympäristö.

Miten tämä sitten saavutetaan? Ensinnäkin pitämällä yhteyttä koulutettaviin ja alumneihin. On mahdollistettava verkostoituminen niiden digierkojen välillä, jotka ovat kiinnostuneet samoista asioista, on se sitten oppimisanalytiikka, maker-pedagogiikka tai organisaatiotason strategiatyö digipedagogiikkaan liittyen. On tiedotettava ja markkinoitava. Toisekseen on omaksuttava jatkuvan kehittämisen malli. On kuunneltava, kerättävä aineistoa, selvitettävä, kokeiltava ja tutkittava. Koulutukseen ovat hakeutuneet henkilöt, jotka ovat nähneet kehittämistarpeen omassa työssään tai omassa organisaatiossaan. Kolmanneksi on siis vastattava näihin tarpeisiin niin, että koulutuksen käyneet opettajat eri koulutusasteilla tuntevat verkoston omakseen ja pitävät sen elävänä.