Tässä Vierailijakynä-kirjoituksessa Helsingin yliopiston DigiErko-koulutuksesta valmistunut Heli Oksanen kuvaa, miten EXAMin sähköinen tenttijärjestelmä otettiin käyttöön Lahden ammattikorkeakoulussa. Oksanen nostaa esille myös ajatuksia siitä, mitä keinoja hän on saanut DigiErko-koulutuksesta ja mitä edellytetään opettajalta, joka käyttää digipedagogiikkaa opetuksessa. Oksasen kehittämishanketta esittelevä posteri on julkaistu Vierailijakynä-sarjassa marraskuussa 2018.
Koulutuksen tulee vastata digitalisoituvan yhteiskunnan muuttuviin haasteisiin, joita on
nostettu esille esimerkiksi Sipilän hallitusohjelmassa (Valtioneuvosto, 2017). Digitalisaatio on tuonut korkeakoulujen arkipäivään uudenlaisia mahdollisuuksia, ja se myös mahdollistaa korkeakoulujen välisen yhteistyön kehittämisen. Lahden ammattikorkeakoulussa (LAMK) on tehty ja tehdään useita projekteja, joissa kehitetään digitaalisuutta eri tavoin. DigiErkokoulutuksen aikana minulle nousi vahvasti esille se, että haluan olla mukana kehittämässä uutta kampusta, jossa digitalisaatio ja pedagogiikka kulkevat käsi kädessä.
Yksi LAMKin projekteista liittyi sähköisen tenttijärjestelmän, EXAMin, käyttöönottoon. EXAMin tarkoituksena on mahdollistaa monipuolisemmat tenttimahdollisuudet (EXAM – sähköinen tenttijärjestelmä, 2019). Sähköisen tenttijärjestelmän suunnitteluprosessi alkoi jo syksyllä 2016, jolloin valittiin projektiin osallistuvat ohjaus- ja projektiryhmät, joilla oli omat vastuualueensa projektissa. Tutustuin yhdessä projektiryhmän kanssa EXAMin sähköiseen tenttijärjestelmään sekä tenttitilaan, joka rakennettiin Lahden ammattikorkeakoulun Niemen Kampukselle. Ohjeistukset käyttösäännöistä, tenttiin ilmoittautumisesta ja tentin tekemisestä tehtiin kirjallisesti ja videona yhteistyössä opiskelijaraadin kanssa, joka koostui eri alojen opiskelijoista.
Projektin toteutus päätettiin pilotoida, ja pilotointiin osallistui yksi sairaanhoitajaopiskelijaryhmä. Ennen varsinaista pilotointia yksi opiskelija teki ilmoittautumisen sekä harjoitustentin EXAMin tilassa. Tämän tilanteen videoin, ja video toimi myöhemmin ohjeistuksena toisille opiskelijoille. Lisäksi annoin opiskelijoille sekä suullisen että kirjallisen ohjeistuksen tenttiin ilmoittautumisesta ja tentin tekemisestä.

Koko projektin arviointiin osallistuivat sekä opettajat että opiskelijat. Projektiin sisältyi
alkukartoitus, jonka tein Webrobol-kyselynä opettajille projektin suunnittelun aikana. Kartoitin opettajien kokemuksia ja halukkuutta käyttää sähköistä tenttipalvelua. Suurin osa vastanneista opettajista aikoi käyttää EXAMin sähköistä tenttipalvelua. Uusi sähköinen tenttijärjestelmä antaa mielestäni opettajille myös monenlaisia uusia mahdollisuuksia kehittää omia digitaalisia taitoja. Pilottiin osallistuneet opiskelijat vastasivat omaan Webrobol-kyselyyn, jonka avulla halusin selvittää opiskelijoiden mielipiteitä tenttiin ilmoittautumisesta, tenttiin saapumisesta, sähköisen tentin haasteista ja kehittämiskohteista. Opiskelijat kokivat saaneensa riittävästi sekä tietoa tenttiin ilmoittautumisesta että tenttiin saapumisesta. He kokivat myös, että EXAMin sähköinen tenttipalvelu on hyvä. Uskon, että EXAMin sähköinen tenttijärjestelmä edistää opiskelijoiden arkea, koska opiskelija voi suorittaa sähköisen tentin itsenäisesti ja
joustavasti valitsemanaan ajankohtana.
Erityisesti oppiminen mobiili- että tablettilaitteilla on yleistymässä, mikä edellyttää opettajalta kykyä oppia pedagogisesti uusia menetelmiä sekä rohkeutta tarttua niihin. Olen aina ollut rohkea kokeilemaan uusia digitaalisia ratkaisuja, jotka vahvistavat pedagogista osaamistani. Lahden ammattikorkeakoulu onkin panostanut digitalisaation hyödyntämiseen, ja jokaisella on mahdollisuus olla mukana kehittämässä omia digitaalisia taitojaan perusopetuksessa sekä erilaisissa hankkeissa.
Ajattelen, että olen digiorientoitunut opettaja, joka sai lisää motivaatiota DigiErko-koulutuksesta. Motivaation lisäksi sain koulutuksesta paljon tietoa digiteknologian
vaikutuksista oppimiseen ja valmiuksia sen käyttöön, esimerkiksi miten voin hyödyntää
digitaalista oppimisanalytiikkaa opetuksessa ja ohjaamisessa? Koulutuksen jälkeen olen saanut toimia erilaisissa hankkeissa, joissa digitaalisia ja pedagogisia taitoja tarvitaan. Yhteistyöhön teknologia on tuonut uusia ulottuvuuksia, joiden avulla voi tehostaa esimerkiksi liiketoiminnan suunnittelua.
Koen, että olen saanut tietoa ja taitoa vastata yhteiskunnan tuomiin haasteisiin ja
mahdollisuuksiin digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Minulla on ollut mahdollisuus soveltaa digitaalisia taitojani oppimisympäristöjen kehittämisessä, arvioinnissa, koulun toiminnan kokonaisvaltaisessa kehittämisessä sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyöverkostojen toiminnassa. Koen, että voin nyt toimia LAMK:ssa ns. muutosagenttina, konsulttina, joka on motivoitunut työyhteisön kehittämiseen muutosprosessin aikana.
Olenko sitten digiosaaja vai digioppija? En tiedä. Uskon, että molemmat käsitteet ovat läsnä myös tulevaisuudessa.
-Heli Oksanen
Lähteet
EXAM – sähköinen tenttijärjestelmä. 2019. [viitattu 23.3.2019]. Saatavissa: https://wiki.eduuni.fi/display/CSCEXAM/EXAM
Oksanen, H. 2017. Kuvakaappaus videostani.
Valtioneuvosto. 2017. Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite [viitattu 24.3.2019]. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/karkihankkeiden-toimintasuunnitelma