Jussi Hietava valmistui juuri Itä-Suomen yliopiston Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksesta. Hän työskentelee luonkanopettajana Kontionlahdella. Jussi kirjoittaa vierailijakynässään historian löytöretki-jakson flippaamisesta eli käänteisestä oppimisesta. Flippaamisen suunnittelu oli yksi erikoistumiskoulutukseen kuulunut tehtävä.
Idea flippaamisesta tuli yhdeltä oppilaalta, kun aloimme miettimään, miten opiskelisimme löytöretkistä kertovan jakson. Oppilas kysyi, että voisimmeko testata osaamista jollain muulla tavalla kuin kokeella. Kysyin häneltä ehdotusta asiaan ja hän sanoi, että esseenvastauksen kirjoittamisen harjoitteleminen olisi mukavaa. Kysyin koko luokan mielipidettä ja ehdotus sopi kaikille, joten suunnittelin jakson käänteisen oppimisen ajatuksella. Asetin jaksolle seuraavat oppimistavoitteet:
- Ymmärtää löytöretkien vaikutukset Eurooppaan ja eurooppalaisten elämään.
- Ymmärtää löytöretkien vaikutus alkuasukkaiden elämään.
- Ymmärtää, miksi löytöretkiä alettiin tehdä.
- Oppia tieteen merkityksestä ihmiskunnan kehittymiselle.
Esseessä oppilaiden piti vastata kahteen kysymykseen:
- Mitkä olivat löytöretkien vaikutukset eurooppalaisten elämään?
- Mitkä olivat löytöretkien vaikutukset alkuasukkaiden elämään?
Aineistona käytimme Ritari 6 -kirjan kappaleita, jotka käsittelivät löytöretkiä. Kappaleita oli kaikkiaan neljä. Koska kirjamme ovat digitaalisessa muodossa, liittyi materiaaliin myös erilaisia videoita ja kuvia, joista sai lisätietoja. Sovimme, että koulussa käytämme aikaa projektiin 4 x 75 min. Lopullinen vastaus tuli kirjoittaa Chromebookilla Google-docs -ohjelmalla ja sen pituus piti olla vähintään 1 sivu fontilla 14. Esseen palautus sovittiin kahden viikon päähän aloituksesta ja vähän vajaan viikon päähän viimeisestä oppitunnista, jolla asiaa opiskeltiin.
Oppilaat saivat työskennellä vapaasti joko luokassa tai auloissa pääasiallisena ajatuksena edistää omaa työtä. Jotkut muodostivat työryhmiä ja lukupiirejä ilman ohjausta. Sijoitin itseni opettajana yhden aulan pyöreän pöydän ääreen ja siihen minulle sai tulla esittämään kysymyksiä. Vinkkasin myös muutamalle oppilaalle, että voisivat tulla työskentelemään lähelleni koko projektin ajaksi, koska heillä on todettuja haasteita lukemisessa ja erityisesti luetun ymmärtämisessä.
Kysymykset, joita oppilaat tulivat minulle esittämään projektin aikana, käsittelivät enimmäkseen lisämateriaaleja. Käytännössä oppilaat siis halusivat etsiä lisätietoa kirjan tekstien ulkopuolelta kirjoitelmiaan varten. Tultiinpa sellaistakin kysymään, että saako ensin tehdä muistiinpanoja vihkoon ja sitten vasta alkaa kirjoittamaan. En kieltänyt 🙂. Myös oppimisvaikeuksien kanssa painivien oppilaiden työskentely sujui hyvin.
Ainut oppilasryhmä, jolla oli pieniä vaikeuksia tehdä hommaa valmiiksi, olivat keskittymisen pulmista kärsivät oppilaat. Heille 75 minuuttia oli aivan liian pitkä aika keskittyä yhden asian opiskeluun kerrallaan. Oppilailla oli lupa pitää taukoja itse määritteleminään aikoina. Näillä muutamilla tauot venyivät pitemmiksi kuin muilla ja erityisesti se vaikutti heidän työnsä laatuun. Parin kaverin esseetä piti karhuta useamman kerran, mutta suurimman osan palautukset oli tehty Google Driven -palautuskansioon ajallaan.
Arviointi sovittiin tehtäväksi siten, että ensin oppilaat tekivät vertaisarvioinnin pareittain ja lopuksi opettaja arvioi tuotokset. Kirjoitin myös lyhyet palautteet jokaiselle oppilaalle heidän palauttamaansa asiakirjaan.
Kaiken kaikkiaan työskentely sujui hyvin ja tulen käyttämään käänteisen opettamisen ideaa myös tulevaisuudessa.
Jussi Hietava
Valtakunnallinen DigiErko-verkosto 