DigiErko-verkostohanke mukana Karvin arviointityöpajassa

Karvi eli Kansallinen koulutuksen arviointikeskus järjesti kesäkuun alussa Helsingissä arviointityöpajan, jonka otsikkona oli ”Miten opettajankoulutuksen kehittämishankkeet vaikuttavat?” Työpajaan osallistui yhteensä 30 kehittämishanketta, joista Valtakunnallinen DigiErko -verkostohanke on yksi. Työpajan ensimmäisessä osassa aamupäivällä arviointiryhmän jäsenet haastattelivat hankkeiden edustajia. Tavoitteena arviointiryhmän jäsenillä oli tutustua hankkeisiin sisällöllisesti paremmin. Haastettelukysymykset oli annettu etukäteen pohdittavaksi ja ne olivat seuraavat:

  • Mitä hanke tuottaa suomalaiselle opettajankoulutukselle ja opettajien/koulutusjohdon koko uranaikaisen osaamisen kehittämiselle?
  • Millaisia kehittämisen keinoja hankkeessa on valittu?
  • Millaisiin vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen hanke tähtää?

Iltapäivällä työpajassa noustiin hankkeista koko opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen tasolle, ja pohdittiin muun muassa opettajankoulutuksen uudistamishaasteita.

Etukäteispohdinnoissa haastattelukysymykset tuntuivat laajoilta ja haastavilta. ”Koko uranaikainen osaamisen kehittäminen” on valtava haaste. DigiErko-verkostohanke keskittyy digipedagogiikkaan ja verkostoimaan erikoistumiskoulutuksiin osallistuvat ja osallistuneet opettajat. Eli sisällöllisesti hankkeen aihealue on viehättävän kompakti. Myös hankkeen tuottama tutkimustieto opettajien digipedagogisesta kompetenssista ja sen kehittymisestä voi olla arvokasta opettajankoulutuksen kehittämisessä sekä tutkinto- että täydennyskoulutustasolla.

Valtakunnallinen DigiErko -verkostohanke on onnistunut, jos sen päätyttyä toimimaan jää digipedagoginen verkosto. Verkostoon kuuluvat Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksen käyneet opettajat eri koulutusasteilta. Verkostoon myös liittyy uusia koulutusvuosikursseja. Ihanne on, että jokainen verkostoon kuuluva opettaja voi saada tukea arjen digipedagogisiin ratkaisuihin. Hyvät käytännöt ja opetusinnovaatiot leviävät verkostossa. Verkosto tarjoaa yhteisön, jossa omia tekemisiään voi reflektoida. Verkosto on jaetun asiantuntemuksen ympäristö.

Miten tämä sitten saavutetaan? Ensinnäkin pitämällä yhteyttä koulutettaviin ja alumneihin. On mahdollistettava verkostoituminen niiden digierkojen välillä, jotka ovat kiinnostuneet samoista asioista, on se sitten oppimisanalytiikka, maker-pedagogiikka tai organisaatiotason strategiatyö digipedagogiikkaan liittyen. On tiedotettava ja markkinoitava. Toisekseen on omaksuttava jatkuvan kehittämisen malli. On kuunneltava, kerättävä aineistoa, selvitettävä, kokeiltava ja tutkittava. Koulutukseen ovat hakeutuneet henkilöt, jotka ovat nähneet kehittämistarpeen omassa työssään tai omassa organisaatiossaan. Kolmanneksi on siis vastattava näihin tarpeisiin niin, että koulutuksen käyneet opettajat eri koulutusasteilla tuntevat verkoston omakseen ja pitävät sen elävänä.

Huhtikuussa tapahtunutta

Huhtikuun aikana Valtakunnallisen DigiErko-verkoston porukkaa osallistui Jyväskylässä 5. päivä järjestettyyn Opettajankoulutusfoorumin seminaariin ja ITK-konferenssiin 12.-13. päivä Hämeenlinnassa. Kummassakin esillä oli posteri, jonka löydät täältä.

sdr

Opettajankoulutusfoorumin seminaarin pääteemoina olivat kansainvälisyys ja tutkimusperustaisuus opettajankoulutuksessa. Erityisen mielenkiintoista oli kuulla Turun yliopiston vararehtori Riitta Pyyköltä selvityksestä, joka on tehty Suomen kielivarannosta. Pyykkö nosti esille sen, miten eri kieliä englannin lisäksi opiskellaan tällä hetkellä vähemmän kuin aikaisemmin. Työelämä kuitenkin tarvitsee monipuolista kieliosaamista. Kielitaidon pitäisikin olla osa kaikkien ammattitaitoa eikä vain kieliä korkeakouluissa opiskelleen erityisasiantuntijajoukon asia. Tulevaisuudessa aikuisten kielten opetuksen ja opiskelun arvioidaankin lisääntyvän. Pyykkö pohtikin, miten kielten opettajien koulutuksessa on huomioitu se, että tulevaisuudessa oppilaina voi olla lasten sijaan useammin aikuisia. Yhtenä vaihtoehtona tulevaisuuden tarpeisiin vastaamiseen Pyykkö heitti ilmoille esimerkiksi erikoistumiskoulutuksen hyödyntämisen monialaisten kieliasiantuntijoiden ja kielten opettajien kouluttamiseen. Riitta Pyykön ja muut opettajankoulutusfoorumin esitykset löytyvät kokonaisuudessaan seminaarin sivuilta.

ITK-konferenssi oli kuin tehty meidän hankkeellemme, kun Aulangon kylpylässä oli tuhansia digitaalisesta oppimisesta ja opettamisesta kiinnostuneita opettajia, tutkijoita ja palveluntuottajia. Tapasimme monia tuttuja erkolaisia ja tutustuimme uusiin ihmisiin. ITK:ssa päästiin kuulemaan esimerkiksi opettajien osaamisen kehittämisen mallista, joka on todettu hyväksi Varsinais-Suomessa, moniaistisista oppimistiloista, jonka avulla esimerkiksi ranskaa voisi opiskella Eiffel-tornin juurella, ja alakoulun robotiikkakurssista, jonka opettajat rohkeasti rakensivat ilman aiempaa kokemusta.  Ensi vuonna uudestaan!

 

 

 

Valtakunnallinen DigiErko-Kickoff! 8.2.-9.2.

digierkotwiitTorstaina 8.2. käynnistyi valtakunnallinen DigiErko kickoff -tapahtuma Helsingissä. DigiErko on opettajien erikoistumiskoulutus, joka keskittyy oppimiseen ja opettamiseen digitaalisissa ympäristöissä. Tapahtuma järjestettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan Minerva-torilla. Paikalla oli digitaalisen oppimisen ja opettamisen koulutusohjelman opiskelijoita, opettajia ja ohjelmasta jo valmistuneita opettajia. DigiErko-koulutusohjelma toimii Itä-Suomen, Helsingin sekä Turun yliopistoissa. DigiErko-verkoston toiminta pohjautuu näiden yliopistojen DigiErko-koulutuksiin ja niissä toimivien asiantuntijaopettajien verkostoitumiseen. Valtakunnallista verkostoa koordinoidaan Itä-Suomen yliopistosta.  

Torstai-iltapäivänä esittäydyttiin ja keskusteltiin yleisesti kickoff-tapahtumasta sekä DigiErkosta. Verkostoitumista vietiin pintaa syvemmälle vaahtokarkkihaasteen kautta. Intensiivinen 18 minuutin suunnittelu- ja rakenteluprosessi tuotti tulosta ja voittajajoukkuekin löytyi.

Toinen päivä aloitettiin paneelikeskustelulla, jota moderoi Aleksi Lahti. Paneelikeskustelun aiheena oli digitaalisen asiantuntijuuden kehittyminen, jakaminen ja verkostoituminen sen tukena. Panelistien asiantuntijuus oli laaja-alaista ja moniammatillista. Panelistit olivat yhtä mieltä teknologian roolista opetuksessa  yhtenä osa-alueena ja pedagogisen näkökulman tärkeydestä. Keskustelussa nousi toisaalta esille myös kokeilun merkitys, jota ei voi aliarvioida opetustyön kehittämisessä ja uusien tapojen löytämisessä.

Opettajan osaamisen kehittymisen seuranta herätti keskustelua ja niin kannatusta kuin vastustustakin. Seurannan tavoitteeksi pohdittiin opettajalähtöistä näkökulmaa ja sitä, että hyötyjen tulisi olla näkyviä opettajille.

Asiantuntijuuden jakamisessa tärkeänä nähtiin oma työyhteisö ja kollegat, mutta myös esimerkiksi omat työn ulkopuoliset moniammatilliset verkostot. Henkilökohtaisen kehityksen kannalta tärkeänä pidettiin oman työyhteisön ulkopuolisten laajat verkostot. Huomattiin myös, että intuitiiviset teknologiat tarjoavat asiantuntijuuden jakautumista toimijoiden oman innostuksen ja työskentelyn tuloksena.digierko2p+ñiv+ñaamuPanelistit järjestyksessä vasemmalta alkaen: Juho Laitinen, Marianna Jokila, Christian Lupander, Joni Kääriäinen, Heli Oksanen ja Janne Korsimo

Ajatuksia herättävän paneelikeskustelun jälkeen Ruskon kunnan koulutoimen ICT-koordinaattori Janne Korsimo esitteli Opentunti-sivustoa (www.opentunti.fi), joka mahdollistaa opettajien opetuksen suunnittelun, käytäntöjen ja muiden omaan työhön liittyvien tietojen jakamisen oman koulun tai kunnan sisäisesti tai vaikka valtakunnallisesti. Korsimo itse kuvaili sivustoa reseptipankiksi. Materiaalipankki kyseessä siis ei ole. Sivusto on ehdottomasti tutustumisen arvoinen ja vastaa tarpeeseen.

Arto Kortelainen Liedon kunnasta kertoi laaja-alaisen osaamisen taitojen yhdistämisestä digipassiin. Hän on mukana myös ViLLE:n (https://ville.utu.fi/) kouluttajana. Tampereelta kaupungin edustaja Tanja Jurvanen kertoi kokemuksistaan OPS-työn kehittämisen parissa.

Jukka Rauvola Turun Yli-Maariasta kertoi Ypsilon monitoimitalon kehittämisestä oppimisympäristönä. Kehitystyössä on ollut mukana suuri ryhmä asiantuntijoita ja suunnitelmien toteutuessa opetus olisi mahdollista toteuttaa erittäin pitkälti paperittomasti.

Iltapäivällä keskityttiin ryhmittäin DigiErko-verkoston toiminnan suunnitteluun. Keskustelun tarkoituksena oli hakea toimivia käytännön näkökulmia tulevaisuutta ajatellen niin, että verkosto tulisi olemaan elävä ja pitkäikäinen. Yhdessä kerätyt ajatukset koostettiin vielä yhdessä ja samalla muodostettiin DigiErkon verkostotoiminnan perusperiaatteet.

Suuri kiitos kaikille osallistujille! Erityiskiitos panelisteille, puhujille sekä tapahtumaa organisoineille Innokas-verkostolaisille.

DigiErko #digierko #uusiperuskoulu #opettajankoulutusfoorumi @EduSciHelsinki