Jari Larun nimi on tuttu kaikille, jotka ovat hiemankaan pistäneet nenäänsä opetusteknologian ja digipedagogiikan kentille. Mutta kuinka Jari Larusta tuli Jari Laru, teknologiatuetun oppimisen ja opetuksen yliopistonlehtori, digitaalisten välineiden opetuskäytön verkostojen ylläpitäjä sekä opetusteknologian matkasaarnaaja? Kysyimme Jari Larulta myös tulevaisuuden taidoista ja opettamisesta sekä sivusimme tekoälyä.
Read moreAvainsana: #verkostoituminen
Valmistumistunnelmia – Itä-Suomen yliopiston DigiErko-koulutuksen kuudes koulutusryhmä valmistuu!
Syyskuun blogitekstissä juhlitaan tuoreiden Itä-Suomen yliopistosta valmistuvien DigiErkojen kanssa ja sukelletaan heidän ajatuksiinsa erikoistumiskoulutuksen annista. Bloggauksen on kirjoittanut projektitutkija Iiris Kangasniemi Itä-Suomen yliopiston DigiErko-tiimistä.
”Parviäly parhaimmillaan” – kuulumisia DigiErkot kehittäjätoimijoina -etämessuilta
Valtakunnallisen DigiErko-verkoston jo jokakeväiseksi perinteeksi muodostunut DigiErkot kehittäjätoimijoina -etämessutapahtuma järjestettiin torstaina 25.4.2024. Projektitutkija Iiris Kangasniemi Itä-Suomen yliopiston DigiErko-tiimistä kertoo kuulumisia etämessuilta.
Messuterveiset Lontoosta!
DigiErko-alumnit Sanna Rantanen sekä Anna-Reetta Aalto pääsivät tutustumaan koulutuksen tuleviin tuuliin Lontoossa vuosittain järjestettävillä, opetusteknologiaan keskittyvillä BETT-messuilla. Ohessa messutunnelmointia kuvakavalkadin muodossa.
– Sanna Rantanen & Anna-Reetta Aalto
Kirjoittajat ovat luokanopettajia (KM) sekä DigiErko-alumneja. Rantanen toimii Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella yliopisto-opettajana, DigiErko-koulutuksen yhtenä vastuuopettajana ja työstää väitöskirjaa liittyen ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Aalto puolestaan vaikuttaa Loimaan kaupungin pedagogisena tvt-koordinaattorina sekä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella yliopisto-opettajana.
Etämessuiloa!
Valtakunnallisen DigiErko-verkoston DigiErkot kehittäjätoimijoina -etämessutapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa 5.5.2022. Turun yliopiston DigiErko-koulutuksen vastuukouluttaja, yliopisto-opettaja Sanna Rantanen innostui kovasti tapahtumasta ja toivookin, että messut vakiintuvat vuotuiseksi osaksi verkoston toimintaa.
DigiErkot kehittäjätoimijona -etämessutapahtuma järjestettiin yhteistyössä Helsingin, Itä-Suomen ja Turun yliopistojen kanssa. Tapahtuma toteutettiin hybridinä kolmella eri paikkakunnalla ja DigiErko-opiskelijoiden ja -alumnien sekä yleisön oli mahdollista osallistua joko alueellisiin lähitapaamisiin paikan päällä tai etänä Zoomin välityksellä.
Digipedagoginen asiantuntija, vuoden tutoropettaja 2020 ja DigiErko-alumni Päivi Katainen
Tapahtuma alkoi Päivi Kataisen Keynote-puheenvuorolla: Polkuni digiopettajana ja -kehittäjänä. Päivi Katainen on digipedagoginen asiantuntija, vuoden tutoropettaja 2020 ja DigiErko-alumni. Kataisen puheenvuoro oli erittäin innostava ja kiinnostava sekä hyvä esimerkki siitä, miten digipedagogiikkaa voi kehittää eri tavoin.
Messupäivä jatkui DigiErko-opiskelijoiden kehittämishankkeiden esittelyillä. Hankkeita esiteltiin vastuualumnien johdolla yhdeksässä eri tavoin digiviritteisessä teemaryhmässä. Ryhmissä käytiin rakentavaa ja innostavaa keskustelua kehittämishankkeiden ympärillä; vastuualumnien ja kanssaopiskelijoiden lisäksi kehittämishankkeista antoivat palautetta myös teemaryhmiin osallistuneet yleisön edustajat, kuten Helsingin yliopiston Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -opintokokonaisuudessa opiskelevat tutkinto-opiskelijat. Messupäivän päätteeksi kokoonnuttin vielä “digihupailun” äärelle tietovisailemaan Valtakunnalliseen DigiErko-verkostoon liittyvistä kysymyksistä. Olisitko sinä tiennyt, että verkoston kotisivuilla on julkaistu jo 62 blogikirjoitusta?!
Jokaisella paikkakunnalla oli järjestetty myös mahdollisuus lähi-illanviettoon. Illanvietoissa päästiin pitkästä aikaa keskustelemaan kasvotusten toisten digierkolaisten ja yleisön kanssa. Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli erittäin onnistunut ja sai osakseen hyvää palautetta osallistujilta. Mielenkiintoiseksi koettiin se, että kehittämishankkeista kuultiin eri yliopistojen edustajilta, saatiin vertaistukea omille hankkeille ja päästiin verkostoitumaan sitä kautta yhä laajemmin. Ensi vuonna ollaan taas toivottavasti uudestaan samanlaisten messujen äärellä!
-Sanna Rantanen
Kirjoittaja on luokanopettaja (KM) ja DigiErko-alumni, joka toimii Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella yliopisto-opettajana, DigiErko-koulutuksen yhtenä vastuuopettajana ja työstää myös väitöskirjaa liittyen ilmiöpohjaiseen oppimiseen.
Mikä ihmeen DigiErko-verkosto?
Myönnetään, onhan tämä meidän verkostomme hieman vaikeasti hahmotettava. Eli muista kolme asiaa:
- DigiErko on lyhenne nimihirviöstä: Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutus. (Tarkoittaa myös koulutuksen opiskelijaa ja alumnia!)
- DigiErkoksi voi tulla Helsingin, Itä-Suomen tai Turun yliopistossa.
- Nämä erikoistumiskoulutukset ja niiden opiskelijat ja alumnit muodostavat valtakunnallisen DigiErko-verkoston.
Virtaa verkostoitumisesta digipedagogiikan parissa
Valtakunnallinen DigiErko-verkosto on järjestänyt alueellisia verkostotapahtumia. Maaliskuussa pidettiin Turussa Oppimisen osaajat -työpajapäivän yhteydessä alueellinen tapahtuma, ja huhtikuussa verkosto kokoontui alueellisesti Joensuussa.
Joensuussa tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Itä-Suomen alueellisen tutoropettajapäivän kanssa. Read more
#ITK2019 – kuvaraportti
ITK2019 oli juuri niin ITK kuin olla ja osaa. Ohessa kuvaraportti päiviltä. Sisältöraportti on myös tulossa.
Tulossa: Kuntadigi webinaari
Miten kunnissa ”digiloikataan”? Miten lähdetään liikkeelle, vältetään karikot ja saadaan tuloksia aikaiseksi? Mistä saa tukea kehittämiseen ja mistä tietää, mihin kannattaa keskittyä? Tule kuuntelemaan muutaman kunnan tarinaa ja samalla käymään keskustelua digiloikan mahdollisuuksista.
Webinaariin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, pääset mukaan täältä.
Jos Zoom on palveluna uusi, niin voit halutessasi tutustua siihen täällä.
Ennakkotiedoista poiketen Riihimäkeä edustaa sivistysjohtaja Esa Santakallio.
Mikä on digiloikaksi kutsutun reformin oikea nimi?
Valtakunnallisen DigiERKO -verkoston syystapahtuma Turussa syyskuun alussa alkoi paneelikeskustelulla, johon osallistuivat Teemu Lehtonen Vaasan kaupungin sivistystoimesta, Anne-Maria Korhonen Hämeen ammattikorkeakoulusta sekä Minna Lakkala ja Sami Paavola Helsingin yliopistosta. Keskustelussa puhetta johti Aleksi Lahti.
Keskustelussa nousi esiin monta kärkästä väitettä ja kysymystä, jotka summaavat digiloikan nykytilannetta. Käsitteenä digiloikka ei kelvannut kellekään ja paneeli pohti parempaa nimeä käynnissä olevalle reformille.
Seuraavassa muutamia nostoja keskustelusta:
Opetuksen digitalisoitumisessa on käytetty yllättävän vähän järkeä. Kunnat sekoilevat asian kanssa tyhjiössä ja samalla eriarvoisuus perusopetukseen eri puolilla Suomea osallistuvien lasten välillä kasvaa. Keskittyminen puuttuu.
Millaiseen maailmaan perusopetukseen osallistuvia lapsia ja nuoria kasvatetaan? Voiko edes määritellä enää sellaisia perustaitoja, joiden opettamiseen tarvitaan peruskoulua? Oleellisinta lienee epävarmoissa ja tuntemattomissa tilanteissa pärjääminen sekä sinnikkyys. Työelämä on täynnä digiä, ei siis voi valita olla digitön, vaan jokaisen on hallittava digitaalisia välineitä jossain määrin. Nämä välineet kehittävät myös toimintakulttuuria esimerkiksi kouluissa yhteisöllisempään suuntaan.
Hankerahoitus on ongelmallista siinä mielessä, että kehittämisresurssi menee innovatiivisten hakemusten perusteella sinne, missä jo toimitaan ja tehdään opetuksen ja oppimisen sekä digitalisaation kanssa töitä. Opettajien osaamista ei seurata järjestelmällisesti. Paneelissa kaivattiin jopa koulutarkastajia valvomaan digipedagogiikan laatua, mutta tämä ei saanut kaikilta kannatusta.
Opetuksen kehittämiseen kaivataan kehittämisyksikköä tai -toimijaa. Jonkun elimen pitäisi johtaa ja seurata digipedagogista kehittämistyötä valtakunnallisesti. Opettamista pitäisi ajatella enemmän kehittämistyönä, niin että koulujen arjessa olisi enemmän kehittämistä jo nykyisellään, ilman että kehittämiseen haetaan erillistä lisäresurssia. Johtajuuden lisäksi paneelissa kaivattiin jakamista, niin että hyvät käytännöt olisivat kaikkien omaksuttavissa.
Millaisia ajatuksia paneelikeskustelun nostot herättävät? Mikä olisi digiloikkaa parempi nimi reformille?
Valtakunnallinen DigiErko-verkosto 