Suomen kasvatustieteellinen seura järjestää vuosittain yhteistyössä jonkin suomalaisen yliopiston kanssa Kasvatustieteen päivät, joka tiedetapahtumana on yksi kotimaisen kasvatusalan merkittävimmistä. Tänä vuonna Kasvatustieteen päivät järjestettiin Jari-myrskyn siivittämänä 21.–22.11.2024 Turussa teemalla osallisuus, yhdenvertaisuus ja ylirajaisuus koulutuksessa.
Digitaalinen oppiminen ja opettaminen olivat esillä etenkin Älykästä opettamista vai opettamisen loppu -esiseminaarissa sekä Digitaalinen teknologia ja media oppimisessa ja opetuksessa -teemaryhmässä. Ohessa maistiaisia tarjonnasta kuvaterveisten muodossa. Kuvittelenko vain, vaan tuoksuuko täällä tekoäly?
KT-päivät lumisessa Turussa (Photo credit: Tea Laine)
Viiden yliopiston tutkijoiden yhteistyönä järjestämässä Älykästä opettamista vai opettamisen loppu? -esiseminaarissa käsiteltiin tekoälyä kahdesta temaattisesta kokonaisuudesta käsin. Pohdinnan aiheena oli erityisesti se, miten tekoälyä voitaisiin lähestyä kasvatustieteellisenä kysymyksenä. Vasemmalla seminaarin toteutuksesta vastanneen Digitaalinen teknologia ja media opetuksessa ja oppimisessa -erityisteemaryhmän edustajat yliopistonlehtori Sini Kontkanen Itä-Suomen yliopistosta ja tutkijatohtori Lauri Palsa Jyväskylän yliopistosta. Oikealla puolestaan DigiErko-Satu, eli väitöskirjatutkija Satu Piispa-Hakala Itä-Suomen yliopistosta. Satu huolehti muun muassa tilaisuuden etäosallistujista.
Satu Piispa-Hakalalla on tekeillä myös väitöskirja opettajan digipedagogisesta toimijuudesta ja hänen aineistonsa on kerätty DigiErko-koulutukseen osallistuneilta opettajilta. Tässä alustavia tutkimustuloksia posteriesityksen muodossa. Tunnustaudutko sinä työmyyräksi, yksilökehittäjäksi vai ehkä idealistiksi?
Esiseminaarin alustuksista vastasi tämä iloinen ja asiantunteva joukko. Sini Kontkasen sekä Lauri Palsan lisäksi lauteille pääsivät myös vanhempi yliopistonlehtori Tomi Slotte Dufva Aalto-yliopistosta, apulaisprofessori Piia Näykki Jyväskylän yliopistosta, yliopistonlehtori Jari Laru Oulun yliopistosta sekä professori Teemu Valtonen Itä-Suomen yliopistosta.
Jari Laru vauhdissa. Jari esitteli seminaarissa kokemuksia Generation AI -hankkeesta ja korosti, että tekoäly- ja datalukutaidosta tulisi siirtyä kohti tekoäly- ja datatoimijuutta. Kannatta kurkata myös Valtakunnallisen DigiErko-verkoston lokakuun blogikirjoitus, jossa Jari pohtii, korvaako tekoäly opettajan.
Teemu Valtonen analytiikan ja tekoälyn vaiheiden varrella. ”Oppimisanalytiikkaa normaalikoulujen arjessa” -alustuksessaan Teemu toi esiin myös oppimisanalytiikan etuja ja haittoja sekä problematisoi oppimisanalytiikan hyödyntämistä suhteessa pedagogisiin uskomuksiin.
Lauri Palsa hahmotteli kuulijoille koulutuksen datafikaation kuvitelma-avaruutta ja herätti alustuksellaan keskustelua mm. siitä, pystyykö tekoäly tarjoamaan oppijalle myös asioita, joita oppija ei osaa pyytää.
Generatiivisen tekoälyn vaikutuksesta visuaaliseen kulttuuriin luennoinnut Tomi Slotte Dufva nosti esiin esimerkiksi datan interpoloinnin synnyttämän hyper- tai jopa hyperhyperrealismin nousun.
Piia Näykki pohti alustuksessaan “Tekoäly oppimisessa – generatiivisen tekoälyn rooli kriittisen ja yhteisöllisen ajattelun tukena ja haastajana” muun muassa sitä, millaisia muutoksia tekoälyn kehittyminen edellyttää opettajien koulutukselta.
Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Pekka Mertala puhui opettajien käsityksistä tekoälyyn liittyvän kasvatuksen tehtävistä ”Digitaalinen teknologia ja media oppimisessa ja opetuksessa” -teemaryhmässä. (Photo credit: Tea Laine)
Opetusneuvos Arja Sisko Holappa Opetushallituksesta kertoi tekoälystä ja säännöksistä sekä AI:n mahdollisuuksista ja reunaehdoista opetuksessa ja opiskelussa, teemaryhmässä ”Digitaalinen teknologia ja media oppimisessa ja opetuksessa”. (Photo credit: Tea Laine)
Jari Larun nimi on tuttu kaikille, jotka ovat hiemankaan pistäneet nenäänsä opetusteknologian ja digipedagogiikan kentille. Mutta kuinka Jari Larusta tuli Jari Laru, teknologiatuetun oppimisen ja opetuksen yliopistonlehtori, digitaalisten välineiden opetuskäytön verkostojen ylläpitäjä sekä opetusteknologian matkasaarnaaja? Kysyimme Jari Larulta myös tulevaisuuden taidoista ja opettamisesta sekä sivusimme tekoälyä.
Valtakunnallinen DigiErko-verkosto järjesti DigiErkot kehittäjätoimijoina -etämessutapahtuman toista kertaa 3.5.2023. Keynoten aiheeksi oli valittu ajankohtainen tekoäly eli AI, jonka jälkeen digierkot esittelivät kehittämishankkeitaan teemaryhmissä. Itä-Suomen yliopiston DigiErko-tiimin projektitutkija SusanneHallberg ja tutkimusavustaja IirisKangasniemi osallistuivat messuille ja sen toteuttamiseen ensimmäistä kertaa. Kokemus oli innostava!
Messuosallistujat ryhmäkuvassa. Omakuvat luotiin tekoälyä ohjeistamalla.
Voidaksemme toimia tehokkaasti nopeasti muuttuvassa maailmassa meidän on jatkuvasti katsottava tulevaisuuteen ja koetettava ymmärtää mitä seuraavaksi tapahtuu – ja mitä on jo tapahtumassa. Yksi keskeisiä koulutusjärjestelmän haasteita on ymmärtää millaista työnteko on tulevaisuudessa, sillä järjestelmän keskeisimpiin tehtäviin kuuluu tulevaisuuden työvoiman kouluttaminen. Samalla myös opettajan työ ja työympäristö altistuvat muutokselle, kirjoittaa Samuli Laato Tampereen yliopistosta. Hän on tutkija ja opetusteknologiakehittäjä, joka työskentelee tällä hetkellä Gamification Group:ssa.
Tiistaina 22.9. professori ja tutkimusjohtaja Hannele Niemi Helsingin yliopistosta, piti DigiErkoille webinaarin otsikolla ”Tekoäly opetuksessa – Mikä muuttuu ja mikä jää?” Hannele on ystävällisesti antanut esityksen jakoon DigiErko-blogiin, joten olkaa hyvä ja tutustukaa!
Valtakunnallinen DigiErko-verkosto 