Miten digitaalisilla työvälineillä voidaan tukea luokanopettajia kasvavien työn vaatimusten ja tietotulvan ympäristössä? Miten samalla voidaan tukea alakouluikäisiä oppilaita oppimisen itsesäätelyn taidoissa? Huhtikuun Vierailijakynä-kirjoituksessa Helsingin yliopiston DigiErko-koulutuksesta pian valmistuva helsinkiläinen luokanopettaja Santtu Sevón esittelee kehittämisprojektissaan syntyneet luokanopettajan työkalut. Työkalut on jaettu kopioitaviksi ei-kaupallisesti verkossa. DigiErko-kehittämisprojektini lähti tarveperustaisesti vastaamaan luokanopettajien kokemiin työkuormituksen haasteisiin. Opettajan työn vaatimukset nykymaailmassa … Read more Vierailijakynä: DigiErko-kehittämisprojekti Google Sheetsin hyödyntämisestä luokanopettajan työn ja luokan struktuurien sujuvoittamisessa
Kesäkuussa 2025 päättyi Opetushallituksen rahoittama täydennyskoulutushanke Digipeda ja luovat teknologiat. Kirjoituksessaan Muuttuva teknologia ja digipedagogiikka kannustaa opettajia kehittämään ja jakamaan osaamistaan hankkeen kouluttajat Ella Ilen, Iiris Kangasniemi ja Maiju Kyyhkynen kertovat hankkeen toteutumisesta ja saavutuksista, sekä pohtivat myös laajemmin digipedagogiikan täydennyskoulutuksen merkitystä ja tulevaisuutta. Digipedagogiikan kasvava merkitys opetuksessa tuo mukanaan muuttuvia osaamisvaatimuksia opettajille – mutta kuinka varmistetaan opettajien digipedagogisen osaamisen kehittyminen näiden muutosten tahdissa? Myös DigiErko-koulutus ja Valtakunnallisen DigiErko-verkoston tekemä työ … Read more Digipedagogiikan täydennyskoulutukselle on kysyntää nyt ja myös tulevaisuudessa
Valtakunnallisen DigiErko-verkoston jäsenet pääsivät marrakuussa seuraamaan etänä tänä vuonna Rovaniemellä järjestettyjen vuotuisten Kasvatustieteen päivien Digitaalinen teknologia ja media oppimisessa ja opetuksessa -teemaryhmän seminaarisession mielenkiintoisia esityksiä. Helsingin yliopiston Innokas-verkoston väitöskirjatutkija Markus Packalén osallistui sessioon paikan päällä ja tarjoilee kirjoituksessaan paitsi esitysten parhaita paloja, myös pohdintaa tulevaisuuden yleissivistyksestä. Helsingin yliopiston Innokas-verkoston tutkimusryhmän väitöskirjatutkija Tea Laine kuvasi opettajien … Read more Vierailijakynä: Tieteen ilotulitus, ideoiden aivomyrsky ja metodien buffet-pöytä, eli terveiset Kasvatustieteen päiviltä
Tuoreen lukuvuoden kunniaksi vierailijakynään on tarttunut Innokas-verkoston väitöskirjatutkija Esa Pavloff-Pelkonen Helsingin yliopistosta. Kirjoituksessaan Pavloff-Pelkonen kannustaa tarkastelemaan pelejä ja pelaamista paitsi oppimisen välineenä, myös kohteena. Digitaalinen pelaaminen on olennainen osa lasten ja nuorten arkea. Pelaaminen ei ole vain viihdettä, vaan sääntöjärjestelmien tutkivaa oppimista, multimodaalisiin toimintaympäristöihin osallistumista, sekä kulttuurisiin ilmiöihin kiinnittymistä. Peleihin liittyvää asiantuntijuutta – kuten strategioita, … Read more Vierailijakynä: ’Luetaan’ pelejä – pedagoginen materiaali pelilukutaidon soveltamiseen koulussa
Toukokuun alussa järjestetty Valtakunnallisen DigiErko-verkoston etämessutapahtuma kokosi jälleen yhteen digipedagogiikan kehittäjiä eri puolilta Suomea. Etäyhteyksin toteutettu tapahtuma sisälsi paneelikeskustelun, opiskelijoiden kehittämishankkeiden esittelyä sekä yhteistä pohdintaa digipedagogiikan ajankohtaisista teemoista. Projektitutkija Iiris Kangasniemi Itä-Suomen yliopiston DigiErko-tiimistä raportoi tunnelmia ja keskeisiä nostoja kevään tapahtumasta. Kevään tullen DigiErkot kokoontuvat jälleen yhteen – tällä kertaa jo neljättä kertaa järjestettyjen DigiErkot … Read more Pitkospuut digisuossa – yhteistyö ja verkosto kantavat DigiErkojen etämessuilla
Valtakunnallinen DigiErko-verkosto on hallituksen kärkihanke, jossa kehitetään digitaalisen oppimisen ja opettamisen verkosto, joka tukee opettajien digitaalisen asiantuntijuuden kehittymistä ja osaamisen jakamista.Read more Esittely
Suomen kasvatustieteellinen seura järjestää vuosittain yhteistyössä jonkin suomalaisen yliopiston kanssa Kasvatustieteen päivät, joka tiedetapahtumana on yksi kotimaisen kasvatusalan merkittävimmistä. Tänä vuonna Kasvatustieteen päivät järjestettiin Jari-myrskyn siivittämänä 21.–22.11.2024 Turussa teemalla osallisuus, yhdenvertaisuus ja ylirajaisuus koulutuksessa.
Digitaalinen oppiminen ja opettaminen olivat esillä etenkin Älykästä opettamista vai opettamisen loppu -esiseminaarissa sekä Digitaalinen teknologia ja media oppimisessa ja opetuksessa -teemaryhmässä. Ohessa maistiaisia tarjonnasta kuvaterveisten muodossa. Kuvittelenko vain, vaan tuoksuuko täällä tekoäly?
KT-päivät lumisessa Turussa (Photo credit: Tea Laine)
Viiden yliopiston tutkijoiden yhteistyönä järjestämässä Älykästä opettamista vai opettamisen loppu? -esiseminaarissa käsiteltiin tekoälyä kahdesta temaattisesta kokonaisuudesta käsin. Pohdinnan aiheena oli erityisesti se, miten tekoälyä voitaisiin lähestyä kasvatustieteellisenä kysymyksenä. Vasemmalla seminaarin toteutuksesta vastanneen Digitaalinen teknologia ja media opetuksessa ja oppimisessa -erityisteemaryhmän edustajat yliopistonlehtori Sini Kontkanen Itä-Suomen yliopistosta ja tutkijatohtori Lauri Palsa Jyväskylän yliopistosta. Oikealla puolestaan DigiErko-Satu, eli väitöskirjatutkija Satu Piispa-Hakala Itä-Suomen yliopistosta. Satu huolehti muun muassa tilaisuuden etäosallistujista.
Satu Piispa-Hakalalla on tekeillä myös väitöskirja opettajan digipedagogisesta toimijuudesta ja hänen aineistonsa on kerätty DigiErko-koulutukseen osallistuneilta opettajilta. Tässä alustavia tutkimustuloksia posteriesityksen muodossa. Tunnustaudutko sinä työmyyräksi, yksilökehittäjäksi vai ehkä idealistiksi?
Esiseminaarin alustuksista vastasi tämä iloinen ja asiantunteva joukko. Sini Kontkasen sekä Lauri Palsan lisäksi lauteille pääsivät myös vanhempi yliopistonlehtori Tomi Slotte Dufva Aalto-yliopistosta, apulaisprofessori Piia Näykki Jyväskylän yliopistosta, yliopistonlehtori Jari Laru Oulun yliopistosta sekä professori Teemu Valtonen Itä-Suomen yliopistosta.
Jari Laru vauhdissa. Jari esitteli seminaarissa kokemuksia Generation AI -hankkeesta ja korosti, että tekoäly- ja datalukutaidosta tulisi siirtyä kohti tekoäly- ja datatoimijuutta. Kannatta kurkata myös Valtakunnallisen DigiErko-verkoston lokakuun blogikirjoitus, jossa Jari pohtii, korvaako tekoäly opettajan.
Teemu Valtonen analytiikan ja tekoälyn vaiheiden varrella. ”Oppimisanalytiikkaa normaalikoulujen arjessa” -alustuksessaan Teemu toi esiin myös oppimisanalytiikan etuja ja haittoja sekä problematisoi oppimisanalytiikan hyödyntämistä suhteessa pedagogisiin uskomuksiin.
Lauri Palsa hahmotteli kuulijoille koulutuksen datafikaation kuvitelma-avaruutta ja herätti alustuksellaan keskustelua mm. siitä, pystyykö tekoäly tarjoamaan oppijalle myös asioita, joita oppija ei osaa pyytää.
Generatiivisen tekoälyn vaikutuksesta visuaaliseen kulttuuriin luennoinnut Tomi Slotte Dufva nosti esiin esimerkiksi datan interpoloinnin synnyttämän hyper- tai jopa hyperhyperrealismin nousun.
Piia Näykki pohti alustuksessaan “Tekoäly oppimisessa – generatiivisen tekoälyn rooli kriittisen ja yhteisöllisen ajattelun tukena ja haastajana” muun muassa sitä, millaisia muutoksia tekoälyn kehittyminen edellyttää opettajien koulutukselta.
Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Pekka Mertala puhui opettajien käsityksistä tekoälyyn liittyvän kasvatuksen tehtävistä ”Digitaalinen teknologia ja media oppimisessa ja opetuksessa” -teemaryhmässä. (Photo credit: Tea Laine)
Opetusneuvos Arja Sisko Holappa Opetushallituksesta kertoi tekoälystä ja säännöksistä sekä AI:n mahdollisuuksista ja reunaehdoista opetuksessa ja opiskelussa, teemaryhmässä ”Digitaalinen teknologia ja media oppimisessa ja opetuksessa”. (Photo credit: Tea Laine)
Jari Larun nimi on tuttu kaikille, jotka ovat hiemankaan pistäneet nenäänsä opetusteknologian ja digipedagogiikan kentille. Mutta kuinka Jari Larusta tuli Jari Laru, teknologiatuetun oppimisen ja opetuksen yliopistonlehtori, digitaalisten välineiden opetuskäytön verkostojen ylläpitäjä sekä opetusteknologian matkasaarnaaja? Kysyimme Jari Larulta myös tulevaisuuden taidoista ja opettamisesta sekä sivusimme tekoälyä.
Syyskuun blogitekstissä juhlitaan tuoreiden Itä-Suomen yliopistosta valmistuvien DigiErkojen kanssa ja sukelletaan heidän ajatuksiinsa erikoistumiskoulutuksen annista. Bloggauksen on kirjoittanut projektitutkija Iiris Kangasniemi Itä-Suomen yliopiston DigiErko-tiimistä.
Kuvassa näkyy osa valmistuvasta DigiErko-ryhmästä lähipäivien yhteydessä vietetyissä iltahuminoissa. Tuoreet DigiErkot saivat myös viralliset paidat asiantuntijuuden merkiksi.Read more →
In our August blog, we explore the innovative content and trends of the G-STEAM project, discussing the reasons, ideas, and methods for incorporating G-STEAM into your teaching to make a meaningful impact. From sustainability-driven practices to creative and interdisciplinary learning, this time in the DigiErko Guest Writer, these issues are discussed by Xiaoshan Huang, a project researcher at the University of Turku, and Sanna Rantanen, a university teacher at the University of Turku. They teach the course G-STEAM Education for Sustainability in Primary School Context at the University of Turku.
Empowering Students and Teachers through the G-STEAM Project
The G-STEAM project, an Erasmus+ initiative, promotes the excellence of the STEAM approach—integrating Science, Technology, Engineering, Arts, and Mathematics—through project-based learning with a focus on environmental sustainability (Green). By combining these disciplines, the project emphasizes innovation, creativity, and environmental sustainability in education. G-STEAM is committed to making a real difference in how students and teachers engage by focusing on local relevance, sustainability, and inclusivity through a STEAM lens. To achieve its goals, the G-STEAM project operates through three key pillars: the What, the How, and the Why of G-STEAM.
1. The What: G-STEAM Practices in Schools
The project is deeply committed to integrating green STEAM practices into schools. By developing teaching methods, materials, and practices that are locally relevant, the G-STEAM project encourages students to learn about STEAM subjects in ways that directly apply to their environment. These resources emphasize environmental protection and promote a forward-thinking, sustainable mindset in students. Various practical G-STEAM projects have been implemented in schools, from kindergarten to secondary school, such as Rain or Shine Outdoor STEAM, Sustainable Seeds Sown and Garden Infrastructure, A Little Bug with a Huge Difference, and Following the Carbon Footprint, among others.
Figure 1 Example G-STEAM learning product: Building an ecosystem for the bee
2. The How: Upgrading G-STEAM Teaching Skills
Teachers are at the heart of the educational process, and the G-STEAM project recognizes the importance of enhancing teachers’ skills. Universities and teacher training institutions within the G-STEAM project partnership are developing specialized G-STEAM teacher training modules. These modules are designed to train both pre-service and in-service teachers, equipping them with the tools they need to inspire their students. Multiple teacher training sessions have been conducted, and participants were enthusiastic about the project and developed their G-STEAM lesson plans included topics such as sustainable urban development, saving the bees, and understanding fast fashion, among others.
3. The Why: Building Local Green STEAM Ecosystems
For G-STEAM education to truly take root, it needs a supportive ecosystem. The G-STEAM project fosters collaboration among schools, universities, local authorities, and businesses to create these ecosystems. By building partnerships between education and industry, the project ensures that STEAM education remains relevant and aligned with real-world challenges. This collaboration helps secure the future of STEAM education in local communities, where teachers and students can find support to explore G-STEAM topics.
A Future Built on Green STEAM
The G-STEAM project is a visionary initiative that addresses both educational and environmental challenges. With a green orientation and a strong emphasis on sustainability and combating climate change, the G-STEAM project encourages the development of future-oriented skills in clean technology and sustainable practices, helping students prepare for a world where these competencies will be in high demand.
By promoting STEAM practices, upgrading teaching skills, and building supportive local ecosystems, the project empowers both students and teachers to engage with sustainability and innovation. With a focus on social equity, G-STEAM project aims to include all students, regardless of their background, to have the opportunity to succeed in science, technology, and the arts. Through G-STEAM education, the project not only fosters environmental awareness but also opens the door to new opportunities for students, particularly those from underprivileged communities, helping to shape a more sustainable and equitable future.
Kesäkuun DigiErko-blogissa aiheena on palautteen antaminen digitaalisissa oppimisympäristöissä. Kontekstina on korkeakouluopiskelu ja palautetta vierailijakynässä pohditaan kriittisesti sekä opiskelijan että opettajan näkökulmasta sekä ehdotetaan ratkaisua. Kirjoittajat ovat digierkoja Itä-Suomen yliopistosta: laadullisten tutkimusmenetelmien yliopistonlehtori ja akatemiatutkija Outi Hakola sekä vanhempi yliopistonlehtori Kati Kasanen psykologian oppiaineesta.
Valtakunnallisen DigiErko-verkoston jo jokakeväiseksi perinteeksi muodostunut DigiErkot kehittäjätoimijoina -etämessutapahtuma järjestettiin torstaina 25.4.2024. Projektitutkija Iiris Kangasniemi Itä-Suomen yliopiston DigiErko-tiimistä kertoo kuulumisia etämessuilta.
Huhtikuun blogikirjoituksessa Innokas-verkoston projektisuunnittelija, varhaiskasvatuksen opettaja ja toukokuussa Helsingin yliopiston DigiErko-koulutuksesta valmistuva Emilia Mattila kuvaa, kuinka ohjelmoinnin käsitteitä voidaan oppia lasten kanssa yhdessä myös ulkona.
Mihin me opettajat tarvitsemme digipedataitoja? Miksi näitä taitoja harjoitellaan juuri täydennyskoulutuksessa, ja mitä kaikkea koulutuksista voi saada irti? DigiErko-vierailijakynässä näitä asioita pohtivat Digipeda ja luovat teknologiat -hankkeen koulutusta vetäneet projektitutkijat Lotta Aavikko Itä-Suomen yliopistosta sekä Jenni Latva-aho Jyväskylän yliopistosta.
Opettajien täydennyskoulutukset ovat olennainen osa ammatillista kehittymistä ja opetuksen laadun ylläpitämistä. Jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa uudet opetuksen välineet ja metodit tuovat opettajan työhön niin haasteita kuin mahdollisuuksia. Täydennyskoulutukset tarjoavat opettajille mahdollisuuden päivittää tietojaan ja taitojaan, tavata kollegoita eri kouluista ja kouluasteista sekä saada vertaistukea uuden opetteluun.
DigiErko-alumnit Sanna Rantanen sekä Anna-Reetta Aalto pääsivät tutustumaan koulutuksen tuleviin tuuliin Lontoossa vuosittain järjestettävillä, opetusteknologiaan keskittyvilläBETT-messuilla. Ohessa messutunnelmointia kuvakavalkadin muodossa.
– Sanna Rantanen & Anna-Reetta Aalto
Kirjoittajat ovat luokanopettajia (KM) sekä DigiErko-alumneja. Rantanen toimii Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella yliopisto-opettajana, DigiErko-koulutuksen yhtenä vastuuopettajana ja työstää väitöskirjaa liittyen ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Aalto puolestaan vaikuttaa Loimaan kaupungin pedagogisena tvt-koordinaattorina sekä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella yliopisto-opettajana.
Useilla mittareilla mitattuna hyvinvointi kouluissa on heikentynyt niin oppilaiden kuin opettajienkin kokemana. Tilastot osoittavat nuorten oppimistulosten ja mielenterveyden samanaikaisen laskun. Opettajien työuupumus ja alanvaihdon harkinta ovat myös lisääntyneet rinnakkain. ”Pitääkö olla huolissaan?” kysyy digierko-vierailijakynässä tuore kasvatustieteen tohtori Katariina Räsänen.
Valtakunnallinen DigiErko-verkosto 