Korvaako tekoäly opettajan, Jari Laru?

Jari Larun nimi on tuttu kaikille, jotka ovat hiemankaan pistäneet nenäänsä opetusteknologian ja digipedagogiikan kentille. Mutta kuinka Jari Larusta tuli Jari Laru, teknologiatuetun oppimisen ja opetuksen yliopistonlehtori, digitaalisten välineiden opetuskäytön verkostojen ylläpitäjä sekä opetusteknologian matkasaarnaaja? Kysyimme Jari Larulta myös tulevaisuuden taidoista ja opettamisesta sekä sivusimme tekoälyä.

Lämmin kiitos, että suostuit ja ehdit haastateltavaksi. Puhutaan ensin hetki teknologiasta ja opettamisesta. Ensinnäkin mistä kiinnostuksesi teknologiaa kohtaan johtuu?

Heh, olen ns. commodore 64:n kasvatti. Sen kun käynnistin vuonna 1983 ensimmäisen kerran olin ”myyty” heti. Toki aiemmin olin jo saanut isän työn kautta kiinnostuksen koneita ja laitteita kohtaan, mutta ne olivat terästehtaan keskuskorjaamon työstökoneita ja terästehtaan isoja prosessilaitteita. Tietotekniikkaan sain kosketuksen pelaamalla ja kokeilemalla. Iso loikka oli toki PC-tietokone ja sen modeemi 1990-luvun taitteessa, jolloin olin useamman vuoden ajan kaverini kanssa myös Oulun/Kainuun/Lapin läänien BBS-luettelon ylläpitäjä ja kohtuu suositun BBS-systeemin SysOp eli ylläpitäjä (Jos tämä aihe kiinnostaa, Jari on kirjoittanut siitä itse muisteluksen.)

Miten teknologiainto kääntyi opettamiseksi? Eli kuinka tai miksi sinusta tuli opettaja?

Erinäisten sattumien kautta. Vanhemmat eivät suostuneet hankkimaan tehokkaampaa tietokonetta. En oikeasti tiedä, missä olisin, jos kone olisi hankittu ja teknologia olisi vienyt miehen. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen kävin Limingan taidekoulua, jonka asuntolassa eräs Minna kysyi minulta: ”Oletko ajatellut, että sinusta voisi tulla opettaja?” En ollut ajatellut, mutta hain kuitenkin luokanopettajakoulutukseen ilman suurempaa intoa. Kun sitten selvisi, että Oulun yliopistossa on mahdollisuus opiskella teknologiapainotuksella luokanopettajaksi, alkoi hurja perehtyminen pääsykoemateriaaliin. Jo opintojen aikana oli selvää, että opetusteknologia tarjosi näkymiä ja sen kanssa toimiminen oli kivaa. Tein gradun mobiilioppimisesta ja Sanna Järvelä sai houkuteltua minut väitöskirjatutkijaksi. Väittelin 2012. Tieto- ja viestintätekninen osaaminen on vienyt minua opettajaksi ja nykyiseen tehtävään yliopistonlehtoriksi. Nyt kymmenen vuotta yliopisto-opetusta on vienyt uudenlaisiin tehtäviin Generation AI -STN-hankkeessa.

Palataan Generation AI -asiaan ihan pian, mutta kysyn tässä välissä teknologiasta ja oppimisesta. Miten teknologian avulla voidaan mielestäsi tukea oppilaan oppimista?

Kun ymmärrämme mitä oppiminen teknologiatuetuissa konteksteissa on, ja välineet ovat ikätasoisia sekä oppimista tukevia, teknologia toimii.

Voiko teknologiasta olla haittaa oppilaan oppimiselle?

No, esimerkiksi hallitsematon suljettujen tekoälysovellusten käyttäminen (lue: some) on haitallista, koska se häiritsee keskittymistä, yöunia, jne.

Eli kyse on enemmänkin oppimisen tai koulunulkopuolisesta teknologian käytöstä, josta on haittaa? Pedagogisesti mielekäs ja pohdittu opetusteknologia ei haittaa oppimista?

Juuri näin. Strukrutoitu ja pedagogisesti perusteltu teknologian hyödyntäminen on jopa välttämätöntä, jotta voimme saavuttaa opetussuunnitelmiin kirjatut tavoitteet ja kasvattaa lapsista ja nuorista yhteiskuntakelpoisia kansalaisia.

Mitä teknologioita tai minkälaista digiosaamista tämän päivän lapsi tai nuori tarvitsee sinun mielestäsi? 

Digi-, data- ja tekoälylukutaitoja sekä datatoimijuutta. Joudumme ottamaan loikan aivan uusien taitojen pariin ison disruption vuoksi, joka on parhaillaan käynnissä. Sovellusten tulee olla ikätasoisia ja pedagogisesti perusteltuja. Generation AI kehittää tällaisia tekoälyn kontekstissa.

Mitä tarkoitat käynnissä olevalla disruptiolla?

Ihan kaikkea. Nykyinen käsitys oppimisympäristöistä ja oppimateriaaleista on vakavasti uhattuna. Generatiivinen tekoäly on niin väkevä. Käsitys opettamisesta muuttuu, oppiminen muuttuu, suhtautumisemme arviointiin, tiedon tuottamiseen, S2-opetukseen, kansainvälistymiseen, kaikkeen muuttuu. Hyvä esimerkki on, että ihmiskunta käytti laskutikkua nelisen sataa vuotta. Laskukone teki siitä noin yhdessä yössä tarpeettoman. Laajat kielimallit vievät kohti yhtä suurta tai suurempaa muutosta.

Miltä sivistyksen tulevaisuus sitten näyttää?

Polarisoituneelta. Tekoäly on supervoima ihmiselle, mutta samaan aikaan se tyhmistää, jos sitä ei osaa käyttää kriittisesti. Tulevaisuudessa meillä lienee pieni eliitti, todellinen lukeneisto, joka pystyy luovaan tuottamiseen, ja sen vastapoolina laaja enemmistö, videoisto, joka tarvitsee luovaan tuottamiseen teknologiakainalosauvat.  

Tulevaisuudenkuva herättää paljon monenlaisia ajatuksia. Miten tutkijat ja opettajat voisivat tehdä yhteistyötä teknologioiden käyttöön liittyen?

Enemmän pitäisi popularisoida tutkimusta. Itse tykkään STN-rahoituksesta, se nimittäin pakottaa yhteistyöhön kentän kanssa. Se on ehto, muuten rahahana sulkeutuu. Tästä esimerkkinä meidän Generation AI -hankkeemme. Sen ohella pitää tehdä tutkimukseen pohjautuvia oppimateriaaleja ja työkaluja. Valitettavan usein siihen ei ole kiinnostusta, koska porkkanoita ei ole. Hankkeessa pääsen tekemään popularisointia eli kansantajuistan ja innostan. Tämä on ensimmäinen kerta yliopistotyössä, kun siihen kannustetaan.  

Kiitos vielä haastattelusta, olisihan tässä riittänyt asiaa ja sivupolkuja vaikka podcast-sarjaksi asti! Lopuksi pyyntö: Kysy itseltäsi yksi tulevaisuuden teknologian opettamiseen liittyvä kysymys ja vastaa siihen.

Korvaako tekoäly opettajan? Ei.

Juuso Pursiainen ja Satu Piispa-Hakala

Bloggauksen pohjana toimi benchmark-haastattelu, jota syvennettiin uusintahaastattelulla. Benchmark-haastattelu on Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutukseen kuuluva oppimistehtävä, jonka tavoitteena on saada omaan kehittämishankkeeseen asiantuntijatietoa ja samalla verkostoitua muiden alalla toimivien kanssa. Kirjoittajista Juuso Pursiainen on erityisopettaja ja kasvatustieteen tohtori, joka valmistui DigiErkosta syyskuussa 2024, Satu Piispa-Hakala tekee väitöskirjaa opettajan digipedagogisesta toimijuudesta ja hänen aineistonsa on kerätty DigiErkoon osallistuneilta opettajilta. 

Lisätietoa haastateltavasta:

Jari Laru Oulun yliopiston verkkosivulla

Jari Larun kotisivu

Genaration AI -hankkeen kotivut


Jätä kommentti