Useilla mittareilla mitattuna hyvinvointi kouluissa on heikentynyt niin oppilaiden kuin opettajienkin kokemana. Tilastot osoittavat nuorten oppimistulosten ja mielenterveyden samanaikaisen laskun. Opettajien työuupumus ja alanvaihdon harkinta ovat myös lisääntyneet rinnakkain. ”Pitääkö olla huolissaan?” kysyy digierko-vierailijakynässä tuore kasvatustieteen tohtori Katariina Räsänen.
Pitää olla huolissaan, mutta se ei yksinään riitä. Tarvitsemme konkreettisia toimia hyvinvoinnin edistämiseksi kouluissa, koska yhtäältä tiedämme, että opetusala haastaa työhyvinvointia ja sen, ettei oppiminen edisty, ellei kouluissa voida hyvin. Oppiminen myös tuottaa hyvinvointia, jota edistääksemme tarvitsemme jaksavia, motivoituneita ja sitoutuneita opettajia ja oppilaita. Tämä on yksi keskeisimmistä avaimista yhteiskuntamme kipeästi tavoitteleman menestyksen ja tuottavuuden saavuttamiseen.
Lokakuussa 2023 tarkastetussa väitöstutkimuksessani korostuvat opetusalan haasteet, erityisesti opettajien työuupumus ja työhyvinvoinnin heikkeneminen. Tutkimus korostaa tarvetta tukea opettajien työhyvinvointia alalla pysymisen edistämiseksi. Tulokset osoittavat opettajan alanvaihdon harkinnan harmillisen yleiseksi ja pysyväksi ilmiöksi, joka liittyy vahvasti kasvaneeseen työuupumusriskiin. Alanvaihdon harkinta heijastaa enemmän opetusalan pitovoiman lipsumista kuin muiden alojen vetovoimaisuutta. Harkinta ei johdu niinkään ulkopuolisista uramahdollisuuksista vaan pikemminkin pitkittyneistä haasteista opetustyön arjessa.
Hyvinvoinnin edistämiseen kouluissa ei liene yksiselitteisiä ratkaisuja – uskon, että muutoin ne olisi jo löydetty. Sen sijaan tavoitteena on löytää keinoja, joilla kuormitus pysyy kohtuullisena. On merkittävää huomata, että ratkaisuja on olemassa. Jokainen voi omalla toiminnallaan edistää hyvinvoinnin rakentumista ja leviämistä koulussa. Moniin kuormitustekijöihin voimme itse vaikuttaa ja se kannattaakin sen sijaan, että odottaisimme olosuhteiden muuttuvan. Olosuhteet harvoin muuttuvat itsestään, varsinkaan jos haasteellisia asioita ei tuoda esiin. Tämän vuoksi tarvitsemme avointa keskustelua opetusalan ammattilaisten työn arjesta. Työhyvinvoinnin vaaliminen on aktiivista ja yhteisöllistä toimintaa, jota tulee tarkastella osana muuttuvaa työelämää.
Liikkeelle voi lähteä arvioimalla omaa työhyvinvointia esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:
- Jaksanko opettajan työssä aina eläkeikään saakka?
- Onko osaamiseni tarvittavalla tasolla?
- Haluanko käyttää työpanokseni tähän työhön?
- Pystynkö vaikuttamaan työn olosuhteisiin?
Panostaminen työhyvinvointiin ei koskaan ole turhaa, mutta erityisesti kielteiset vastaukset edellä esitettyihin kysymyksiin osoittavat tarpeen oman ja työyhteisön hyvinvoinnin tukemiseen. Väitöstutkimukseni osoitti, ettei pelkkä työkokemus suojaa työuupumukselta. Kuormittumisen säätelykeinot eivät kehity automaattisesti kokemuksen karttuessa, vaan niiden omaksuminen vaatii tietoista harjoittelua ja kielteisistä toimintatavoista luopumista. Onneksi kuormituksen hallintakeinoja voi oppia ja omaksua – ja ilahduttavasti myös hyvinvointi näyttää tarttuvan ja lisääntyvän yhteisöissä! Ammatillinen arvostus ja tunnustus opettajayhteisössä voimaannuttavat ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Tutkijana omat toimeni työhyvinvointini tukemiseen sisältävät esimerkiksi työmatkakävelyä, ajatusten vaihtoa kollegoiden kanssa, vapaa-ajan aktiviteetteja, työstä saatujen tulojen surutonta törsäämistä itselle mieleisiin harrastuksiin sekä uranaikaista oppimista, viimeisimpänä osallistuminen DigiErko-opintoihin. Enää en voisi kuvitellakaan hoitavani erityisopettajan tehtäviä ilman digitaalista teknologiaa ja tekoälyä. Kun rutiininomaisia tehtäviä pystyy ulkoistamaan, jää enemmän aikaa sille kaikkein tärkeimmälle: oppilaiden kohtaamiselle.
Katariina Räsänen
Kirjoittaja työskentelee Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa erityisopetuksen lehtorina. Räsäsen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Minä junnaan paikallani.” : Opettajan alanvaihdon harkinta ja sen yhteys koettuun työuupumukseen ja työyhteisösuhteeseen tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 13.10.2023.
Yhteystiedot: katariina.rasanen@uef.fi, www.linkedin.com/in/katariinarasanen
Valtakunnallinen DigiErko-verkosto 