Digiopiskelu, tie tulevaisuuden maailmaan

”En kuitenkaan osannut ennakolta aavistaa, miten digiopinnot paitsi tarjoavat minulle välineitä tulevaisuustaitojen opettamiseen muille, myös valmentavat minua itseäni näissä taidoissa, joista keskeisiä ovat kyky kriittiseen ajatteluun, viestintä- ja yhteistyötaidot sekä luovuus” kirjoittaa luokanopettajaopiskelija Säde Susanna Reunanen Turun yliopistosta. Reunasen opintoihin kuuluu Digitaalinen oppiminen ja opettaminen -sivuaine, jossa on samoja sisältöjä kuin Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksessa (DigiErko). Sivuaine on syntynyt DigiErko:sta ja niitä kehitetään yhdessä. Oleellista on vuorovaikutus erikoistumiskoulutuksen osallistujien ja sivuaineen opiskelijoiden välillä. Säde Susanna Reunanen summaa bloggauksessaan digipeda-koulutuksen parhaita puolia ja suuntaa ajatuksen tulevaisuuteen. Lue lisää alta!

Meistä kukaan ei vielä tiedä, millaisia tietoja ja taitoja meiltä ja etenkin nyt oman opintiensä perustaa rakentavilta lapsilta ja nuorilta tulevaisuudessa edellytetään. Keväästä 2020 alkaen olemme jokainen konkreettisesti joutuneet tämän tosiasian eteen, kun monet työtehtävät ja myös opiskelu on ajoittain ollut välttämätöntä siirtää etäyhteyksin toteutettavaksi. Omat kokemukseni etäopiskelusta niin luokanopettajan monialaisten opintojen kuin esimerkiksi Suomen Partiolaisten etätoteutuksena tarjoaman sudenpentuohjaajan koulutuksen osalta saivat minut kiinnostumaan niistä mahdollisuuksista ja haasteista, joita digitaaliset välineet oppimiseen ja opetukseen tuovat.

Kun huomasin Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tarjoavan Digitaalinen oppiminen ja opettaminen -sivuainevaihtoehtoa, aavistin heti, että tässä olisi tulevan opetustyöni kannalta tärkeä opintokokonaisuus. Minua oli jo jonkin aikaa mietityttänyt se, miten opettajana voisin parhaiten tukea oppilaita heiltä sekä tulevassa työelämässä että muissakin arjen tilanteissa edellytettävien tulevaisuuden taitojen omaksumisessa ja oletin näiden digiopintojen antavan siihen osaltaan näkemystä.

En kuitenkaan osannut ennakolta aavistaa, miten digiopinnot paitsi tarjoavat minulle välineitä tulevaisuustaitojen opettamiseen muille, myös valmentavat minua itseäni näissä taidoissa, joista keskeisiä ovat kyky kriittiseen ajatteluun, viestintä- ja yhteistyötaidot sekä luovuus. Opintokokonaisuuden kursseilla meitä tulevia opettajia ei pelkästään ohjata erilaisten digitaalisten laitteiden ja sovellusten pedagogiseen hyödyntämiseen vaan ennen kaikkea arvioimaan näitä erilaisia oppimisalustoja ja niiden sisältöjä kriittisesti sekä miettimään, miten niitä voisi käyttää ja kehittää omaan työhön parhaiten sopivalla tavalla. Kouluttajat tarjoavat kursseilla meille opiskelijoille puitteet ja tarvitsemamme tuen, mutta samalla meillä on tilaisuus itse yhteistyössä muiden kanssa miettiä, kokeilla ja löytää omat ratkaisumme annettuihin ongelmiin ja tehtäviin. Tämä on paitsi innostava myös erittäin käytännönläheinen ja tehokas tapa oppia uutta.

Kurssien yhteydessä meillä on ollut suoraan sanottuna hauskempaa kuin olettaisi akateemisiin opintoihin liittyen voivan ollakaan. Olemme esimerkiksi harjoitelleet käyttämään banaaneja peliohjaimina keksintöjen tekemiseen ja koodaamiseen harjaannuttavalla Makey Makey -laitteella. Olemme kokeilleet elokuvastudioiden käyttämää tekniikkaa ja kuvanneet opiskelutovereitamme green screenin edessä sekä sijoittaneet heidän kuvansa sitten mitä mielikuvituksellisempiin taustoihin – tällä metodilla voi kouluopetuksessakin havainnollistaa sitä, miten mediassa näkemiämme valokuvia muokataan.

Makey makey -käytössä. (kuva: Satu Piispa-Hakala)

Meitä ei kuitenkaan opeteta pelkästään käyttämään tällä hetkellä tarjolla olevia digitaalisia välineitä ja oppimateriaaleja, vaan digiopinnoissa meille annetaan keinoja lähestyä tulevina vuosina vastaan tulevia uusia oppimiseen ja opettamiseen soveltuvia laitteita, sovelluksia ja sisältöjä ennakkoluulottomasti, niiden tarpeellisuutta ja toimivuutta arvioiden. Meille tarjotaan valmiuksia kehittää ja soveltaa tulevaa teknologiaa omaan työhömme parhaiten sopivalla tavalla. Ennen kaikkea meitä johdatetaan omaksumaan niitä kykyjä, joiden avulla meillä on edellytykset kohdata opetusalan ammattilaisina tulevaisuuden haasteita, ovatpa ne sitten millaisia tahansa.

Digitaaliset laitteet ja välineet ovat digiopinnoissa ja digitaalisessa oppimisessa merkittävässä asemassa. Opintojen myötä on kuitenkin vahvistunut se käsitys, että oppimisen ja opettamisen keskiössä on kuitenkin aina oppija, ihminen, jonka tämän hetkisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin opettajan tulisi kyetä vastaamaan. Digivälineet eivät tarjoa pelkästään oppisisältöjä, vaan ennen kaikkea uusia keinoja ja väyliä oppijoiden ja opettajien väliseen vuorovaikutukseen. Me tulevat opettajat olemme itse opinnoissamme nyt päässeet näköalapaikalta kokemaan digiloikan opetuksessa ja oppimisessa. Oman näkemykseni mukaan digitaalisen etäopetuksen avulla voidaan tarjota vähintään yhtä hyvät lähtökohdat oppimiselle kuin lähiopetuksessakin. Meidän on mahdollista tämän kokemuksen ja digiopintojen pohjalta ryhtyä luomaan tulevaisuuden digitaalista opetusta, jonka kautta oppija voi saada parhaan mahdollisen oppimiskokemuksen, riippumatta siitä  tapahtuuko opiskelu sitten lähi- tai etätoteutuksena.

Säde Susanna Reunanen

Kirjoittaja suorittaa Turun yliopistossa luokanopettajan monialaisia sekä Digitaalisen oppimisen ja opettamisen sivuaineopintoja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s