Kevään viimeisessä DigiErkon iltakoulussa käsiteltiin DigiErko-erikoistumiskoulutusta. Jakson löydät esimerkiksi täältä: https://digierko.fi/podcast/. Koulutuksen sisällöistä, kohderyhmästä ja hyödyistä sekä DigiErko-verkoston toiminnasta jaksossa keskustelemassa ovat Itä-Suomen yliopiston DigiErko-kouluttajat Sini Kontkanen ja Satu Piispa-Hakala. Omista kokemuksistaan jaksossa kertoo myös DigiErko-alumni Heikki Hyyryläinen, jonka ura sai paljon uutta pontta DigiErko-opinnoista. ”Digiopenakin” tunnettu mies johtaa tällä hetkellä Hollolan kunnassa koulujen digitalisaatiota ja työskentelee osa-aikaisesti myös Kustannusosakeyhtiö Otavan Oppimisen palveluiden valmentajana.
Alta löydät jakson sisällöt kevyesti referoituna. Innostu ja inspiroidu – tätä kaikkea on DigiErko-koulutus!
3:00 Mistä DigiErko-erikoistumiskoulutuksessa on kyse ja miksi sille on tässä ajassa tarvetta?
Pähkinänkuoressa:
- Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutus = DigiErko-erikoistumiskoulutus.
- Kyseessä on monimuotokoulutus (60 op), jota järjestetään Turun, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa.
- Koulutus on tarkoitettu työssä oleville opettajille varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.
- Koulutuksessa opettaja erikoistuu digipedagogiikan asiantuntijaksi.
Kulunut vuosi ja etäopetusjärjestelyt kouluissa ovat osoittaneet, että koulutus on erittäin ajankohtainen. Etäopetusta ei olisi voitu esim. viime keväänä toteuttaa ilman digitaalisia välineitä. Laajemmin ajatellen: digitaaliset oppimisympäristöt ja digiaaliset työvälineet osa arkea ja tulevaisuutta. Kentällä tarvitaan kipeästi opettajia, joilla hyvä, syvä ja tutkimukseen perustuva ja kattava käsitys ja ymmärrys opetuksen ja oppimisen digitaalisaatiosta.
Kouluarjessa on aina kova kiire. Opettajat tarvitsevat aikaa osaamisensa syventämiseen ja pohtimiseen nimenomaan pedagogiikan näkökulmasta, ettei homma menisi vain yksittäisten laitteiden ja ohjelmistojen kanssa kikkailuksi. Syvempää keskittymistä pedagogiseen puoleen tarvitaan.
Heikin oma kokemus: koulun kehittämisen näkökulmasta usein on niin, että paras asiantuntemus/resussi löytyy sieltä oman koulun sisältä. Asioiden realisoituminen edellyttää kuitenkin taustatukea – ja sitä nimenomaan tämä koulutus tarjoaa. DigiErko-koulutus tarjoaa onnistumisen eväitä tavallisille opettajille kehittää koulua ja saada asioiden eteenpäin viemiseen tukea.
HUOM! Myös OPSissa mainittu TVT-osaaminen – sille ei ole vain tarvetta, se on myös velvoite.
7:15 Käytännön esimerkkejä, kuinka koulutus muokkautuu vastaamaan kentällä esiin nousseita tarpeita?
Koulutukseen sisältyy esimerkiksi laaja kehittämishanke (1/3 koulutuksesta), joka toteutetaan omassa opetuksessa tai omassa organisaatiossa. Eli hanke lähtee opettajan ja koulun/kunnan tarpeista liikkelle.
Pienemmissä oppimistehtävissä kannustetaan opiskelijoita myös sitomaan sovelluskokeilut yms. omaan opettamiseen ja opetuksen kehittämiseen.
Jo alusta lähtien koulutuksessa lähdetään kartoittamaan, mitä opettaja itse koulutukselta haluaa. Hakuvaiheessa edellytetään esim. motivaatiokirjettä ja koulutuksen alussa tehdään kehittämissuunnitelma. Koko koulutuksen ajan peilataan opettajan omia tarpeita ja toiveita. Joustoa löytyy esim. oppimistehtävien ajoitukseen ja tehtäviä on mahdollista räätälöidä eri kouluasteiden tarpeisiin.
ELI: hyötyjä ei vain opelle itselleen – vaan koko koululle (jopa kunnalle)!
Koulutuksessa kannustetaan, että ”digierkot” jakaisivat omaa osaamistaan ja levittäisivät digitietoa omassa kunnassaan/oppilaitoksessaan.

9:47 Käytännön esimerkkejä, mitä koulutuksessa oikein tehdää ja minkälaisiin asioihin siellä perehdytään/tutustutaan?
Koulutuksen alussa jo täsmennetään, että tämä ei ole yksittäisten sovellusten/laitteiden käytön harjoitteluun tehty koulutus. Erilaiset sovellukset ja ohjelmistot tulevat kyllä tehtävien tekemisen kautta tutuiksi. Koulutuksessa yritetään sisällyttää tekemiseen mahdollisemman monipuolisesti erilaisia ympäristöjä, jotta erilaiset laitteet, välineet ja ohjelmat tulisivat opettajalle tutuiksi nimenomaan oppijan näkökulmasta.
Koulutus sisäsltää monenlaisia ja monipuolisia tehtäviä. Esim. koulutuksen alussa tarkastellaan omaa oppimisympäristöä teoreettisten mallien kautta ja tarkastellaan sitä, minkälaisia vahvuuksia, mahdollisuuksia ja kehittämiskohteita omassa oppimisympäristössä on. Opinnoissa tarkastellaan myös oman kunnan strategiaa digipedagogiikan näkökulmasta. Erilaisia isompia teemoja koulutuksessa ovat mm. tekijänoikeudet, saavutettavuus, pelillisyys, sosiaalisen median palvelut, pakohuonepelit, AR- ja VR-maailmat jne.
Kenttä kehittyy kovasti koko ajan. Kouluttajat yrittävät pysyä tietenkin mukana kehityksessä, mitä on tulossa ja menossa, mutta myös aina palauttamaan fokuksen siihen, mitä on se pedagogisesti tarkoituksen mukainen käyttö erilaisille välineille. Esim. jos on tarve X, niin mikä näistä kaikista välineistä mahdollistaisi kaikkein parhaimman oppimiskokemuksen tässä tapauksessa. Koulutus joustaa ja muokkautuu siis vuosien mittaan.
Koulutuksella vahva tutkimustietotausta. Kaikilla koulutettavilla esim. akateemiset ohjaajat, jotka jakavat tutkimustietoa. Jokaiseen kehittämishankkeseen pyritään myös löytämään tutkimusartikkeleita tukemaan hankkeen toteuttamista. Kyseessä ei siis ole koulutus, joka perehdyttää vain laitteistojen toimintaan ja käyttöön. Opiskelijoiden pedagogisen osaamisen vahvistaminen on pikemminkin koulutuksen keskiössä.
14:45 DigiErko-verkosto – mikä se on? Ja mitä hyötyä siihen kuulumisesta voi olla?
Verkoston muodostaa ja siihen kuuluvat kaikki digierkot kaikista yliopistoista (HY, UTU, UEF) – eli koulutuksen suorittaneet tai suorittavat sekä kouluttajat ja yhteistyökumppanit.
Verkosto perustettiin OKM:n opettajan koulutusfoorumin kärkihankkeen rahoitustuella ja se jatkaa edelleen toimintaansa, vaikka hanke virallisesti onkin päättynyt.
Verkosto järjestää webinaareja ja tapahtumia verkostoon kuuluvien opettajien toiveiden mukaan esim. ajankohtaisista asioista. Parhaillaan mietinnässä, kuinka verkosto voisi palvella entistäkin paremmin digierkojen asiantuntijuuden edelleen kehittämistä. Ekoilla digierkoilla jo monta vuotta valmistumisesta – olisiko esim. jo täydennyskoulutuspalasen aika?
Tavoitteena ja toiveena, että toiminta olisi kivaa ja siihen kuuluisi kuulumisten vaihtelua sekä inspiraation ja tiedon jakoa.
Heikin kokemus: verkostoon liittyminen ollut koulutuksen suurimpia hyöytyjä. Sen vaikutus ja hyöty ollut positiivinen yllätys. Tapaamiset muiden yliopistojen digierkojen kanssa osoittautuneet hyviksi: on löytynyt mm. uusia tuttavuuksia, joiden kanssa Heikki ollut tiiviissä vuorovaikutuksessa vielä koulutuksen päättymisen jälkeenkin.

18:40 Minkälaisia käytännönhyötyjä Heikki on saanut omaan työhönsä koulutuksen myötä?
Verkostot ehdottomasti yksi suurimmista hyödyistä!
Koulutuksessa käsitellään aika laajasti erilaisia oppimisympäristöjä. Tällainen kokonaisvaltainen ajattelu äärimmäisen tärkeää, varsinkin Heikin oman kehittämishankkeen (kunnan digistrategia) kanalta. Koulutus antoi riittävää tukea hyvinkin vaativan ja laajan kehittämishankkeen tekemiseen.
Koulutus vahvisti ammatillista identiteettiä. Osaaminen kehittyi ja tuli sellainen olo, että on aidosti asiantuntija ja että on sellaista osaamista ja tietoa, mitä kaikilla muilla ei ole.
20:38 Onko koulutus edistänyt Heikin uraa?
Heikin näkemys on, että ehdottomasti. Koulutus toimi ikään kuin ponnahduslautana uuteen.
Heikin vinkki: DigiErko-koulutus on erinomainen tilaisuus ottaa breikki koulumaailmasta (esim. opintovapaa) ja hyödyntää aikuiskoulutustukea!
Heikki tällä hetkellä johtamassa Hollolassa koulujen digitalisaatiota. Kaikki sai alkunsa Heikin kehittämistehtävästä: Heikki laittoi rohkeasti viestiä Hollolan kunnan sivistysjohtajalle, kertoi koulutuksesta ja kehittämishankkeesta ja sanoi: ”Tässä on hyvä mies – palkkaa minut johtamaan kunnan koulutuspuolen digitalisaatiota.”
Heikki halusi haastaa myös kustantajan tuottamaan sisältöä heidän oppimisympäristöönsä. Tästä alkoivat yhteydet Otavaan ja viime elokuussa Heikki aloitti valmentajana Otavan Oppimisen palveluissa.
23:15 Kenelle suosittelisit koulutusta?
Kaikille opettajille, jotka ovat kiinnostuneet teknologiasta ja koulun kehittämisestä. Heikin toive: että oman innostuksen lisäksi opiskelijat uskaltaisivat käydä keskustelua (esim. kehittämishankkeesta) koulussa ja kunnassa. Koulutuksesta saa paljon enemmän irti, kun kehittämishanke on oikeasti sellainen, jolla on vaikuttavuutta isommassa mittakaavassa. Koulutus tarjoaa Suomen parhaat asiantuntijat opiskelijoiden käyttöön verkoston kautta. Nyt jos koskaan on hyvä tilaisuus viedä asioita isosti eteenpäin.
Kouluttajien kommentti: on tosiaan huomattu, että silloin kun kunta tai oppilaitos on vahvasti mukana tukemassa koulutettavan hanketta ja koulutusta, opiskelija saa opinnoista paljon enemmän irti ja hyöty on molemminpuolinen!
25:38 Mitä jäänyt koulutuksesta erityisesti mieleen?
Heikin mieleen jääneet erityisesti lähitapaamiset, joissa vallitsi jaettu innostus teknologiaa kohtaan. Tapaamisissa tuntui aina aika loppuvan kesken.
Viime aikojen tapaamiset toteutettu etänä, mutta myös ne ovat onnistuneet hyvin. Teknologia tarjoaa hyvät mahdollisuudet esim. keskusteluun pienryhmissä.

28:15 Ketjukysymys Tuomo Parkilta: Kuinka DigiErko-koulutus taipuisi esim. VESO-koulutuksiin? Voisiko DigiEko-koulutuksesta esim. irrottaa pienempiä osakokonaisuuksia suoritettaviksi?
Kouluttajien mielipide: miksipä ei! Erityisesti erilaiset opetuskokeilut sopisivat tähän tarkoitukseen. Tärkeää on, että tähän liitettäisiin jonkinlainen konkreettinen tehtävä, joka korostaisi käytäntöä – että harjoitellaan yhdessä ja opitaan asioita oikeasti.
DigiErko on pitkä prosessi. Sitä kokonaisuutta ei tietenkään saada VESO-päiviin sellaisenaan ”tungettua”, mutta aktiiviset kokeilut, joissa pääsisi itse kokeilemaan ja tekemään, ne voisivat toimia. VESO-koulutuksissa voitaisiin ikään kuin antaa pieniä ”maistiaisia” DigiErko-koulutuksesta.
30:20 Terveiset Suomen opettajille?
Satu: Opettaja – hyvin sä vedät! Olet tulevaisuuden tekijä!
Sini: Aina kannattaa ottaa askel sinne kehittämisen tielle!
Heikki: Nyt parasta on kevät ja aurinko – muistakaa liikkua niin paljon kuin vain pystytte!