Jo kauan ennen kuin kirjoitustaito keksittiin, ihmiset ovat kertoneet toisilleen tarinoita. Niiden avulla on siirretty tietotaitoa sukupolvilta toiselle, mutta myös viihdytetty ja inspiroitu muita. Samalla tavalla kuin aikoinaan leiritulien ympärillä kerrotut kertomukset vangitsivat esivanhempamme, myös me 2020-luvun kansalaiset janoamme kiinnostavaa kuunneltava. Äänikirjojen ja podcastien suosiota ei tarvitse siten kummeksua: kuunteleminen on ollut meille ihmisille jo iät ja ajat luontainen keino omaksua informaatiota. Nykyteknologian avulla ääneen kerrottujen tarinoiden ja tiedon voima on kuitenkin mahdollista valjastaa käyttöön ennennäkemättömällä tavalla esimerkiksi podcastien muodossa. Podcastit ovat kasvattaneet suosiotaan tasaiseen tahtiin meillä ja maailmalla. Tässä tekstissä tarkastelen lähemmin ko. mediamuodon käyttöä opetuksessa ja sitä, minkälaisia hyötyjä podcastit opettamiseen ja oppimiseen tarjoavat.
JOUSTOA JA MONIPUOLISUUTTA OPISKELUUN PODCASTEILLA
Yksinkertaisuudessaan podcastit ovat äänitiedostoja, joita voidaan kuunnella erilaisten digilaitteiden avulla. Podcasteja löytyy moneen eri makuun aina kevyistä keskusteluohjelmista tosielämän rikosmysteerisarjoihin (ns. true crime) ja tiiviistä uutiskatsauksista humoristisiin kuunnelmiin. Podcastit tarjoavat viihdettä, kiinnostavia keskusteluja ja ovat mitä mainioin tapa oppia uutta tai hankkia tietoa ajasta ja paikasta riippumattomalla tavalla. Podcastit tarjoavat siten myös opettajille oivan mahdollisuuden hyödyntää digiteknologiaa ja äänitteiden voimaa opetuksessa.
Podcastien avulla opettajat pystyvät mm. monipuolistamaan ja uudistamaan opetusmuotojaan sekä samalla tukemaan erilaisten oppijoiden opiskelumahdollisuuksia (esim. lukivaikeudet tai erityistuen tarpeet). Podcastien avulla opetuksesta voidaan tehdä myös joustavampaa (esim. luentotallenteet): ne voivat tarjota esimerkiksi kaivattua vaihtelua ja vapautta opiskelumuotoihin ja -aikatauluihin. (Heilesen 2009; McGarr 2009; Sutton-Brady C., Scott K. M., Taylor L., Carabetta G., & Clark S. 2009.) Luentomallisia podcasteja on hyödynnetty opetuksessa esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa osana biologian perusopintoja (voit tutustua jaksoihin täällä), ja palaute podcasteista on ollut hyvää (Mustonen 2020).
AINA PEDAGOGIIKKA EDELLÄ
Podcastit sopivat siten mainiosti hyödynnettäväksi eri oppilaitoksissa, kunhan niitä käytetään pedagogisesti perustellusti opiskelijoiden taidot ja oppiaineen/kurssin oppimistavoitteet edellä. On ensisijaisen tärkeää, että podcasteja ei sisällytetä esimerkiksi kurssin opetussuunnitelmaan vain siksi, että on “hienoa” päästää opiskelijat käyttämään uutta teknologiaa. Vaikka podcast tarjoaa mukavaa vaihtelua perinteisten opetusmuotojen rinnalle, podcastien hyödyntämisessä kaiken tulee olla pedagogisesti perusteltavissa. Podcastit voivat parantaa opiskelijoiden oppimiskokemusta monella tapaa, mutta perusteettomasti käytettynä ilman oikeanlaista ohjausta ja tehtävänantoa niiden käyttö voi jopa huonontaa oppimiskokemusta. (McGarr 2009.)
Parhaimmassa tapauksessa podcastit kuitenkin täydentävät opetuksen sisältöä ja/tai parantavat opiskelijoiden oppimiskokemusta esimerkiksi ymmärrystä lisäämällä tai laajentamalla. Podcastin ei siis tule olla vain nauhoite luennosta, joka tyrkätään opiskelijoiden kuunneltavaksi. Opiskelijoille tulee tähdentää, mitä podcastilla on tarkoitus tehdä ja miksi. Opettajan tulee myös ottaa huomioon, että kaikki opiskelijat eivät ole yhtä näppäriä teknologian kanssa – kaikki eivät välttämättä edes tiedä, mitä podcastit ovat. Siten opiskelijoiden ohjaukselle tulee myös varata aikaa ja resursseja. (Sutton-Brady C. ym. 2009.)
PODCASTIT OPETUKSESSA – MIKSI JA MITEN?
Podcasteja voidaan hyödyntää opetuksessa monella tapaa. Podcast on ensinnäkin hyvä apuväline esimerkiksi vieraan kielen opinnoissa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että podcastit voivat kehittää kielitaitoa erityisesti kuullun ymmärtämisen osalta. Lisäksi podcastit näyttävät motivoivan opiskelijoita kielten opiskeluun: ne on koettu mielekkääksi keinoksi harjoitella esimerkiksi edellä mainittuja kuullun ymmärtämistaitoja. (Indahsari D. 2020.) Ja kuten jo artikkelin alussa mainittiin, podcastien avulla on mahdollista tarjota lisää toimivia työkaluja opiskeluun myös niille, joilla on esimerkiksi vaikeuksia luetun ymmärtämisen kanssa tai jotka oppivat paremmin kuuntelemalla. Podcastien avulla opiskelijat pystyvät myös opiskelemaan ns. ”joutoajalla” (kuten matkustaessa), mikä on etu kiireisille, jotka haluavat ottaa omasta ajankäytöstään maksimaaliset hyödyt irti.
Podcast sopii mainiosti myös käyttäväksi esimerkiksi käänteisessä opetuksessa (flipped learning tai flippaus). Tämä tarkoittaa, että opiskelijat perehtyvät aluksi itsenäisesti esimerkiksi tulevan luennon aiheeseen annetun materiaalin avulla, jolloin itse kontaktiopetuksessa voidaan keskittyä tehokkaammin oppimisen ja oppimistavoitteiden kannalta olennaisiin asioihin. Kontaktikerralla voidaan käydä esimerkiksi läpi asioita, jotka herättävät kysymyksiä/keskustelua. Näin kontaktiopetuskerta ei mene itse luennointiin, mikä on usein opiskelijoiden kannalta hyvin passiivinen oppimismuoto. Tarkempaa tietoa flippauksesta löytyy esimerkiksi UEF:in Flippausmanuaalista.
Podcast voi toimia siten oivana johdantomateriaalina tulevan luennon/oppitunnin aiheeseen tai kurssitehtävään valmistavana materiaalina. Podcast voi olla myös nauhoite, jota opiskelijat käyttävät esimerkiksi kertausmateriaalina varsinaisen luennon/kontaktiopetuksen jälkeen vaikkapa kokeeseen valmistautuessaan. Podcastia voi käyttää myös palautteen annon välineenä. (Evans 2008; McGarr 2009; Sutton-Brady C. ym. 2009.)
McGarrin (2009) mukaan podcastien opetuskäyttö voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri kategoriaan:
- Podcast toimii luennon korvikkeena tai vaihtoehtona – se voi olla esimerkiksi nauhoite jo pidetystä luennosta, jonka avulla opiskelijat voivat kerrata luennon asioita (substitutional use).
- Podcast toimii luentoa täydentävänä lisämateriaalina. Se voi olla esimerkiksi tiivistelmä luennon keskeisimmistä sisällöistä, jotka auttavat opiskelijaa syventämään ymmärrystään käsitellystä aiheesta (supplementary use).
- Podcastien tuottaminen toimii itsessään oppimisen välineenä: luodessaan ja tehdessään podcastia opiskelijoiden rooli passiivisesta tiedon vastaanottajasta muuttuukin aktiiviseksi tiedontuottajaksi (creative use).
Podcast on siten moneen käyttötarkoitukseen taipuva oppimisen työkalu, jonka avulla oppimisprosessista voidaan tehdä myös aktiivinen tapahtuma, jossa opiskelijat pääsevät itse mikrofonin taakse. Podcastin luominen voi olla mielenkiintoinen ja motivoiva harjoitus, jonka aikana opiskelijat joutuvat paneutumaan aiheeseen syvällisesti ja harjoittelemaan tiedon esittämistapojaan, mikä voi johtaa entistä syvempään oppimiseen: usein idean tai tiedon sisäistäminen syvenee, kun opiskelija joutuu pohtimaan ja suunnittelemaan, kuinka asian voisi esittää muille (Niemi & Multisilta, 2014).
Lisäksi podcastin tuotanto- ja tekoprosessin aikana opiskelijoiden on mahdollista vahvistaa IT- ja itseilmaisutaitojaan. Jos podcasteja taas tuotetaan ryhmätöinä, tarjoaa prosessi mahdollisuuden kollektiivisen älykkyyden versonnalle, kun opiskelijat joutuvat ratkomaan yhdessä ongelmia sekä pohtimaan aihetta muiden opiskelijoiden kanssa. Samalla podcast-prosessi vahvistaa väistämättä ryhmäläisten vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelyvalmiuksia. (McGarr 2009; Lee J.W.M., McLoughlin C. & Chan A. 2008.) Uuden tiedon tuottamisen kannalta ajatusten jakaminen sekä yhdessä tekeminen on usein ratkaisevaa – oppimisen tutkimus antaa nimittäin näyttöä siitä, että oppiminen on enemmänkin yhteisöllinen prosessi (Niemi & Multisilta, 2014). Lisäksi podcastien tekeminen voi kehittää – riippuen toki tehtävän annosta – opiskelijoiden kirjoitus-, tiedonhaku-, ajanhallinta- ja organisointitaitoja.
Toisin sanoen, podcastien tuottamisen ja tekemisen aikana opiskelijat tulevat vahvistaneekseen monia tärkeitä elinikäisen oppimisen avaintaitoja, joista puhutaan myös tulevaisuuden taitoina (21st century skills). Näillä avaintaidoilla tarkoitetaan sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita nyky-yhteiskunnassa kaikki tarvitsevat itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. Näihin kuuluvat mm. lukutaito, monikielitaito, digitaalitaidot, henkilökohtaiset, sosiaaliset ja oppimistaidot sekä kulttuuritietoisuuteen ja kulttuurin ilmaisumuotoihinliittyvät taidot. Kriittiseen ajatteluun, ongelmanratkaisuun, ryhmätyöhön, viestintään ja neuvotteluun, analysointiin, luovuuteen ja kulttuurienväliseen toimintaan liittyvät taidot sisältyvät kaikkiin avaintaitoihin. (ks. EU 2018; EU 2019.)
Vaikka podcastien opetuskäytöllä tähdätään ennen kaikkea opiskelijoiden saamiin hyötyihin, podcastit voivat auttaa myös opettajaa: samoja luentotallenteita voi nimittäin hyödyntää myös myöhemmin, mikä taas helpottaa opettajan omaa työtaakkaa. Podcastien tekemiseen kannattaa kuitenkin panostaa. Hyvin tehty podcast on miellyttävä kuuntelukokemus, mutta huonolla mikillä nauhoitettu monotoninen monologi saa kenet tahansa haukottelemaan. On jopa näyttöä siitä, että innostuneelta vaikuttavan opettajan/luennoitsijan tekemä nauhoite voi lisätä opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja halua oppia lisää aiheesta. Myös itse kuuntelukokemus koetaan positiivisempana kuin silloin, kun opettajan/luennoitsijan puhe nauhoitteella on sävyltään neutraali. (König 2019.)
LOPUKSI
Kuten edellä jo mainittiin, podcastien suurimmat hyödyt niiden opetuskäyttöön liittyen näyttävät liittyvän niiden potentiaaliin monipuolistaa perinteisten opiskelumuotojen valikoimaa, niiden kykyyn tuoda opiskeluun lisää vapautta ja vaihtelua. Varsinkin korkeakouluissa ja yliopistoissa luentotallenteet ja -tiivistelmät tuntuvat olevan oiva keino tarjota opiskelijoille lisää erilaisia vipuvarsia selvitä hektisestä opiskeluarjesta esimerkiksi tilanteissa, joissa luennot menevät päällekkäin tai aikaa tenttiin lukemiselle ei tahdo löytyä. Voi myös olla, että oppiminen syventyy, kun opiskelijat pystyvät sekä lukemaan että kuuntelemaan kurssisisältöjä. Podcastien tekeminen on myös erinomainen oppimismuoto, mikä etenkin ryhmätyönä vahvistaa monia tärkeitä tulevaisuuden taitoja. Digiteknologia on tuonut opetukseen paljon uusia mahdollisuuksia ja keinoja opettaa ja oppia. Laitteet, teknologiset välineet tai sovellukset eivät itsessään ole kuitenkaan ratkaisu oppimiseen, mutta niiden avulla voidaan löytää uusia menetelmiä oppimisen edistämiseksi. Uusien työkalujen avulla opiskelijat voivat löytää myös itsestään uusia puolia ja kokeilla, kuinka esimerkiksi tekstin, musiikin, kuvallisten ja visuaalisten elementtien yhdistelmiä voi hyödyntää asioiden mieleen painamisessa. (Niemi & Multisilta 2014.)
Laitteet, teknologiset välineet tai sovellukset eivät itsessään ole kuitenkaan ratkaisu parempaan oppimiseen, mutta niiden avulla voidaan löytää uusia menetelmiä oppimisen edistämiseksi.
Onko podcast sitten verraton väline, joka mullistaa oppimistulokset ja opetuksen? Vastaus tähän on, että ainakaan tällä hetkellä ei. Podcastien tehokkuuden osoittaminen oppimistuloksissa on vielä heikkoa – erityisesti pitkäkestoisten tutkimusten vähäisyyden vuoksi. Lisää tutkimusta siis podcastien opetuskäytöstä tarvitaan. Tästä huolimatta podcasteilla näyttää olevan yleisesti ottaen myönteinen vaikutus opiskeluun ja oppimisympäristöön, sillä ne tuovat opetukseen ja oppimismuotoihin lisää vapautta ja vaihtoehtoja sekä niillä näyttää olevan potentiaalia lisätä opiskelijoiden opiskelumotivaatiota. (Heilsen 2010; Sutton-Brady C. ym. 2009; König 2019; Indahsari D. 2020.) Johtuuko motivaation kasvu sitten vain uutuuden viehätyksestä – kuka tietää. Uusia pidempikestoisempia tutkimustuloksia odotellessamme voimme vain nojata siihen tietoon ja olettamukseen, että opiskelijat näyttävät pitävän podcastien käytöstä oppimismielessä.
Vaikka podcasteja voi käyttää hyvin monipuolisesti – jopa luovasti – oppimisen tukena, mitään oikeaa tapaa niiden käyttöön ei kuitenkaan ole. Opettajien tulee siten itse pohtia podcastien käyttöä omassa oppiaineessaan opiskelijoiden taidot ja tiedot sekä oppimistavoitteet edellä – omat opetusresurssit toki myös huomioiden. Tärkeä – jollei jopa tärkein – kysymys, jota jokaisen podcastin opetuskäyttöä harkitsevan tulee pureskella, onkin: palveleeko tämä opiskelijoita ja voisiko tämä edistää heidän oppimistaan?
P tulee ennen T:tä tässäkin tapauksessa: ei teknologia – vaan pedagogiikka edellä.
LÄHTEET:
EU (2018) Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus. Annettu 22 päivänä toukokuuta 2018 elinikäisen oppimisen avaintaidoista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (2018/C 189/01). Euroopan unionin virallinen lehti. Saatavilla: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32018H0604(01)&from=EN (haettu 26.11.2020).
EU (2019) Key Competences for Lifelong Learning. Luxebourg: Publications Office of the European Union. Saatavilla: https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/297a33c8-a1f3-11e9-9d01-01aa75ed71a1/language-en (haettu 26.11.2020).
Evans C. (2008) The effectiveness of m-learning in the form of podcast revision lectures in higher education. Computers & Education, Vol 50 (2), 491 – 498. DOI: https://doi.org/10.1016/j.compedu.2007.09.016
Heilesen S.B. (2010) What is the academic efficacy of podcasting? Computers & Education, Volume 55, Issue 3, 1063-1068. DOI: https://doi.org/10.1016/j.compedu.2010.05.002
Indahsari D. (2020) Using podcast for EFL students in language learning. Journal of English Educators Society, Vol. 5, Issue 2, 103 – 108.
DOI: https://doi.org/10.21070/jees.v5i2.767
König L. (2019) Podcasts in higher education: teacher enthusiasm increases students’ excitement, interest, enjoyment, and learning motivation, Educational Studies, 1 – 4. DOI:https://doi.org/10.1080/03055698.2019.1706040
Lee J.W.M., McLoughlin C. & Chan A. (2008) Talk the talk: Learner-generated podcasts as catalysts for knowledge creation. British Journal of Educational Technology, Vol 39 (3), 501 – 521. DOI:https://doi.org/10.1111/j.1467-8535.2007.00746.x
McGarr, O. (2009). A review of podcasting in higher education: Its influence on the traditional lecture. Australasian Journal of Educational Technology, 25(3). DOI: https://doi.org/10.14742/ajet.1136
Mustonen M. (2020) Avointa tiedettä podcastien avulla. SAIMA. UEF. Saatavilla: https://www3.uef.fi/web/saima/podcast (haettu 1.12.2020).
Niemi H. & Multisilta J. (2014) Koulu rajattomuuden keskellä, teoksessa Niemi H. (toim.) Rajaton luokkahuone. Jyväskylä: PS-kustannus.
Sutton-Brady C., Scott K. M., Taylor L., Carabetta G., & Clark S. (2009). The value of using short-format podcasts to enhance learning and teaching. Research in Learning Technology, 17(3). DOI: https://doi.org/10.3402/rlt.v17i3.10878
Kuvat: https://pixabay.com
Lisää aiheesta:
Aalto-yliopisto: Podcasteista monipuolisuutta opetukseen (10.8.2020):
https://www.aalto.fi/fi/uutiset/podcasteista-monipuolisuutta-opetukseen
Metropolia AMK: Hiiltä ja timanttia -blogi: Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin (29.6.2018):
https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2018/06/29/podcast-opettaa-viihdyttaa-ja-on-lasna-siella-missa-sinakin/
Metropolia AMK: Hiiltä ja timanttia -blogi: Näin teet oman podcastin (4.9.2018):
https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2018/09/04/nain-teet-oman-podcastin/
Tiina Miinalainen: Miten aloittaa oma podcast? (You Tube -videosarja):
https://www.youtube.com/watch?v=VRiIOtubbz4&t=440s
Matleena Laakso: Podcastit ja äänitiedostot sekä 360-sisällöt:
https://www.slideshare.net/MatleenaLaakso/podcastit-ja-nitiedostot-sek-360sisllt
Tutustu opetuksellisiin podcasteihin:
Itä-Suomen yliopiston Akateeminen vartti -podcast:
https://soundcloud.com/uniuef/sets/akateeminen-vartti
Turun yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden podcasteja:
https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast
Helsingin Yliopiston Utelias Mieli -podcast:
https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/podcast-utelias-mieli
Opetusalan podcasteja #opehommat-sivustolla:
https://opehommat.purot.net/podcastit
Valtakunnallinen DigiErko-verkosto 