Ideoita, verkostoitumista ja omien pohdintojen syventämistä

”Ihan oman ajattelun kehittymisen kannalta kannattaa käydä kansainvälisissä tutkimuskonferensseissa”, sanoo väitöskirjatutkija Satu Piispa-Hakala Itä-Suomen yliopistosta. Hän kirjoittaa DigiErko-blogissa NERA-konferenssista ja tutkimuksestaan, jonka aineistosta osa on kerätty Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutukseen osallistuneilta luokan- ja aineenopettajilta, ja jonka alustavia tuloksia hän esitteli NERA:n ICT & Education Network:ssa.

Maaliskuun alussa järjestettiin NERA 2025 -konferenssi Helsingissä. NERA on pohjoismaisen kasvatustieteellisen seuran vuosittainen tapahtuma, joka kokoaa kasvatustieteilijöitä kaikkialta maailmasta ja erityisesti Pohjoismaista ajankohtaisen tutkimuksen äärelle. Pääsin konferenssiin esittelemään väitöstutkimukseni toisen osatutkimuksen alustavia tuloksia. Esitykseni oli sijoitettu ICT & Education Network:n sessioon. NERA:ssa toimii yhteensä 25 Networkia eli tiettyyn tutkimusaiheeseen tai -teemaan keskittyvää verkostoa. Verkostot myös pitävät kokouksen tapahtuman yhteydessä. Tämä oli toinen kerta, kun pääsin osallistumaan NERA:an, joten osasin jo keskittyä ns. oman aiheen Network:iin. Keväällä 2023 Oslossa kiersin kaikki esitykset ja symposiumit, joissa aiheena oli opettajan toimijuus, Helsingissä keskityin opetusteknologiaan ja digipedagogiikkaan.

Networkin sessioissa käsiteltiin mm. tekoälyä, digitaalisen ja analogisen oppimateriaalin eroa, opettajan digitaalista osaamista, ”tietokansalaistumista”*, datafikaatiota ja tosiaan, myös opettajan toimijuutta digin näkökulmasta. Wilmasta tehty tutkimus oli kerrassaan riemastuttava. Tekoäly oli selvästi hittiaihe ja siihen pureuduttiin useammasta näkökulmasta ja aihetta pohdittiin mm. etiikan näkökulmasta botteja unohtamatta. Oma esitykseni koski laadullista tutkimusta, jossa olemme analysoineet DigiErko-opintoihin hakeutuneiden opettajien motivaatiokirjeitä ja henkilökohtaisia kehittymissuunnitelmia. Opettajan toimijuuden käsite ja erityisesti ekologinen lähestymistapa on ohjannut analyysia. Analyysin pohjalta muodostimme kolme erilaista toimijuushahmoa tai -karaktääriä: työmyyrä, yksilökehittäjä ja idealistinen ajattelija. Olen aiemmin esitellyt hahmoja kasvatustieteen päivillä Turussa marraskuussa 2024.

Alustavat tulokseni herättivät keskustelua. Tutkijayleisöä mm. mietitytti, miten opettajat näitä hahmoja käyttävät ja onko vaarana, että he alkavat leimata itseään tai toisiaan ”toimijuusleimoilla”. Tämä oli mielestäni tärkeä huomio ja olen sen jälkeen pitänyt huolta, että painotan ettemme karakterisoi opettajia vaan toimijuuksia, ja yksi ja sama ope voi eri tilanteissa tunnistaa itsessään erilaista toimijuutta. Oman kokemukseni mukaan opet tunnistavat hyvin toimijuushahmot ja kunhan tutkimus saadaan julki, voi hahmoista ehkä olla tukea erilaisissa digipedagogisissa kehittämiskonteksteissa ja etenkin niihin liittyvässä dialogissa.

Väitöskirjatutkija kokeilee siipiään. (kuva: Teemu Valtonen)

Osallistuin myös Network:n kokoukseen, jossa ideoimme mahdollista esiseminaariehdotusta NERA:an 2026. Henkilökohtaisesti toivon, että verkostoituminen pohjoismaisesti jatkuisi ja tutustuisin vielä syvemmin samankaltaisten aiheiden kanssa painivien tutkijoiden kanssa. Enkä lainkaan vähättele ylipäätään kaikkeen tutkimukseen ja kehittämiseen tutustumista. Itse osallistuin konferenssin viimeisenä aamuna Increasing critical global citizenship through storytelling -työpajaan, jossa pohdimme tarinoita osana kulttuuriaan ja etenkin tarinan tulkitsijan oman kulttuurin vaikutuksia tulkintoihin tekemällä itse tarinaesityksiä!

Increasing critical global citicenship through storytelling -työpaja (kuva: Satu Piispa-Hakala)

Lopuksi paljastan kaksi konferenssivinkkiä, jotka olen testannut toimiviksi.

  1. Älä kiehnää vain ennestään tuttujen tutkijoiden ja kollegoiden seurassa, vaan altista itsesi uusille tuttavuuksille. Tätä edesauttaa, kun liikkuu sessioissa itsekseen ja tuppautuu hotellin aamupalalla samaan pöytään.
  2. Hanki kauniit värikkäät kengät (ehkä erikoinen laukku tai räväkät silmälasit toimisivat myös), niistä voi alkaa yllättävän monta kasuaalia keskustelua kesken jonottamisen tai muun odotusseisoskelun. Tämän opin Oslossa, jossa olin itsekseni ilman lähikollegoiden tukea ja turvaa.

Kaikenkaikkiaan on tyytyväinen, että osallistuin NERA:an Helsingissä. Ajatukset omasta väitöstutkimuksesta kirkastuivat ja sain myös ideoita jatkoa varten. Nyt tietysti haaveilen, että pääsisin maaliskuussa 2026 Tanskaan. Siellä toimijuus on nostettu koko tapahtuman otsikkoon.

Satu Piispa-Hakala, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto ja DigiErkoUEF

(* Tietokansalaistuminen on ihan oma adhoc-käsitteeni, joka pitää sisällään tietoturvaan, etiikkaan, tietohallintoon yms. liittyviä kysymyksiä.

Jätä kommentti