Vierailijakynä: Takaisinheitto Kohtioon

Itä-Suomen yliopiston DigiErkon tutkimusavustajat Esa Kejonen ja Riikka Kilpeläinen vierailivat Kohtio-konferenssissa. Esa kirjoittaa vierailijakynässä heidän huomioistaan pian valmistuvien luokanopettajien näkökulmasta.

Saimme työkaverini Riikan kanssa hieman erikoisemman tehtävän, kun pääsimme tutustumaan digitaalisuuden konferenssi- ja messumaailmaan Hämeenlinnassa järjestettävässä Kohtio-konferenssissa.

Kohtio-konferenssi Hämeenlinnan verkotehtaalla koostuu posteriesittelyistä, puhujista ja esittelijöistä. Puhujia ja esittelyitä oli tarjolla koko päivän. He aloittivat esityksensä tunnin välein yhtäaikaisesti useassa eri salissa. Verkatehdas sijaitsee aivan kaupungin keskustassa. Puhujia oli miellyttävä seurata BioRex-saleissa, jotka ovat elokuvateatterin saleja arkitarkoituksessaan.

Pitkän pohdinnan jälkeen valikoimme tiiviin päiväohjelman Kohtio-päivällemme.

Aamu alkoi Katleena Kortesuon kriisiviestinnän esityksellä. Katleena esitteli kuuntelijoille IIKK -mallia kriisiviestintään. Ensimmäinen I-kirjain tarkoittaa ilmiötä, joka on todellisen maailman tapahtuma, kuten vaikkapa ystävän television tippuminen lattialle pöytätasolta. Toinen I-kirjain on ”issue”, eli suomennettuna ”pöhinää”, joka on kuitenkin vielä hyvälaatuista tai neutraalia verrattuna kolmantena olevaan K-kirjaimeen, joka tarkoittaa kohua. Esimerkiksi television pudotessa, ”issue” voisi olla ihmettelyä, että miten siellä televisio noin vain putosi ja kohu onkin jo vaihe, missä etsitään syyllisiä ja pohditaan, kuinka televisio tulisi sijoittaa turvallisesti.

”Issue” ja kohu tapahtuvat viestinnän maailmassa, jolloin todellisen maailman seuraukset ovat vielä pysäytettävissä viestinnän maailmassa. Jos tilanne etee viimeiseen vaiheeseen, viimeinen K-kirjain tarkoittaa kriisiä, eli seurausta todellisessa maailmassa. Televisiotapauksessa kriisiin voitaisiin edetä Katleenan mukaan kahden kriisiviestinnän isoimman virheen kautta.

Näitä virheitä ovat kaksi V-kirjainta – valehtelu ja viha. Ystävä voi tiputtaa television vahingossa, mutta valehtelemalla tai vihaisesti käyttäytymällä ystävyys ja luottamus saattaa joutua niin isolle koetukselle, että ystävyys voi tuhoutua ihmisten väliltä. Näin kohun seuraukset päätyivät takaisin todelliseen maailmaan kriisin seurauksena. Katleena esitti oivallisen huomion myös hyvän kriisiviestinnän säännöstä, ettei ”hyvä” ja ”paha” voi esiintyä samaan aikaan viestinnässä. Tutkimustulokseksi hän mainitsi, ettei esimerkiksi sellaiset twiittaukset saa uusintajulkaisuja, joissa samaan ilmiöön yritetään liittää sekä hyviä, että huonoja puolia.

Päivän toinen puhuja, Marika Toivola, on kokenut matematiikan aineenopettaja sekä flippaaja. Marika esitteli kuulijoille käänteisen arvioinnin tapaansa, jossa kokeiden pitäminen ei olekaan keskiössä oppilaan numeroarvostelun kannalta. Marikan keskeinen tavoite on käänteisessä arvioinnissa. Hän ei halua, että oppilaat pänttäävät kokeisiin ja suoriutuvat hyvin lyhytkestoisen muistin avulla. Toinen tavoite on, että arvioinnin tulee auttaa oppilasta muodostamaan realistinen osaamistavoite ja rakentaa positiivista mielikuvaa itsestään oppijana. Kolmas tavoite on, että arvioinnin tulee edistää sellaisen oppimisympäristön oppimiskulttuurin muodostumista, jossa luokkatovereista tulee merkityksellisiä toistensa oppimiselle.

Käänteisessä arvioinnissa kokeen ei tule olla niin helppo, että oppilas voi saada siitä täydet pisteet. Marikan mukaan koe ei täytä tehtäväänsä, jos koe ei osoita aukkokohtia oppilaan oppimisessa. Oppilaat käyvät oppimiskeskustelun ennen kurssin alkua siitä, minkä arvosanan he asettavat kurssilla tavoitteekseen. Itseohjautuvuutta Marika ei nosta kasvatuksen keinoksi, joka voidaan vain antaa oppilaalle tavoitteeksi. Itseohjautuvuus on kasvatuksen tavoite, johon opettajan ja oppilastovereiden kanssa pyritään etenemään. Asettamansa tavoitteen avulla oppilaalle valitaan oma koe kolmesta vaihtoehdosta: seiskakoe, ysikoe tai kymppikoe. Kymppikoe on niin vaikea, että huippuoppilaatkaan harvoin saavat siitä korkeita pisteitä.

Marika esitti, että tämänhetkisessä arvioinnissa on ongelmana, että formatiivisella arvioinnilla yritetään päästä summatiivisen arvioinnin tuloksiin. Nämä ovat kaksi täysin erilaista lähestymistä, jolloin tällaisella lähestymistavalla väistämättä epäonnistutaan. Koe on käänteisessä arvioinnissa oppimisen väline, ei yksiselitteinen mittari, josta voidaan läntätä arvosana todistukseen. Marikan kimmoke käänteiseen arviointiin oli tilanne, jossa oppilailla saa lukiossa olla useampi 4/hylätty arvosana todistuksessaan. Marikan esitys oli erinomainen ja todella mielenkiintoinen arvioinnin tämänhetkisestä murroksesta. Tein graduni arvioinnista, harmikseni olin palauttanut sen jo aikaisemmin tällä viikolla…

Turnitin oli ajankohtainen aihe meille molemmille gradutyöskentelymme takia. Olimme kuulleet, että Turnitin taipuu perinteisen plagiaatintunnistuksen lisäksi myös moneen muuhun toimintaan, mutta nämä toiminnot olivat vielä hivenen tuntemattomia meille. Risto Ikosen esittely Turnitinin käytöstä kokonaisvaltaisena tehtävienpalautus-, plagiaatintunnistus- ja kommentointialustana oli helppo katsanto Turnitinin monipuolisiin toimintoihin. Perinteisen plagiaatintunnistuksen lisäksi Turnitinissä opettaja pystyy merkitsemään opiskelijalle erilaisilla työkaluilla esimerkiksi fraasaus-, kielioppi- tai jäsentelyvirheitä tai osoittamaan tekstistä ne virkkeet, jotka vaikuttavat arvosanaan korottavasti. Pikatyökalujen avulla opettaja pystyy arvioimaan palautuksia jokaisessa tiedostoformaatissa (paitsi toistaiseksi vielä videoita). Arviointirubriikkityökalulla töiden arviointi helpottuu ja se on myös läpinäkyvämpää opiskelijalle. Tämä työpaja oli erityisen hyvä tulevaisuuden opettajalle, joka käyttää työssään monipuolisesti Turnitinia. Tiesitkö, että Turnitin tunnistaa myös suoria käännöksiä? Esimerkiksi suoraan kiinasta englanniksi käännetty opinnäytetyö jää kiinni Turnintinissa!

Visumon Jarmo Tanskanen kävi Kohtiossa kertomassa, millaisia oppimisalustaprojekteja he ovat käyneet tekemässä oppilaitoksille hyödyntäen 360VR-tekniikkaa. Bonuksena Jarmo tarjosi hyvistä kommenteista ja vastauksista pääsiäistä odottavalle kuulijakunnalle mignon-munia! Visumo Oy on tehnyt erilaisia 360VR-oppimisympäristöjä muun muassa suuhygienisti-, hotelli- ja ravintoalan-, ajoneuvoasennuksen- ja kiinteistönhoitajaopiskelijoille. Nämä oppimisympäristöt sisälsivät pelillisyyttä, videoiden ja 360-kuvien käyttöä sekä kysymyksiin vastaamista ympäristöjen sisällä.

Tuotteiden esittelyn lisäksi Jarmo kokosi kuulijoille best practise -hengessä neuvoja, kuinka opettajien kannattaa tehdä ympäristöjä. 360-ympäristöissä tärkeää on käyttää hyvälaatuisia kuvia, valita oikeat paikat kuville, rajata epäolennaiset kuvien ulkopuolelle, mahdollistaa ympäristön käyttö pienillä näytöillä, kuten iPad:lla ja puhelimissa, sekä käyttää hivenen huumoria sisällöissä. Kiinnostavuutta lisää myös kysymyksien ja äänten käyttö sekä ihmiset kuvassa. Ihmisten käyttö kuvissa lisää kiinnostusta paljon. Jarmo kertoi, että Facebookinkin suosituimmat kuvat ovat kuvia ihmisistä pelkkien luontokuvien sijasta. Pelilliset ympäristöt onnistuvat Jarmon ohjeilla parhaiten, kun edetään tarinallisesti, käytetään inforuutua alkuun hyvin ohjein, opiskelijoille asetetaan tavoite ja tarkoitus, jokainen onnistunut vaihe palkitaan vaikka emojilla ja lopuksi tulokset asetetaan näkyville listalle pisteiden mukaisessa järjestyksessä.

Lopuksi vielä koko tapahtuman sinetöi Perttu Pölösen luento tulevaisuuden taidoista otsikolla Kun mikään ei ole varmaa, kaikki on mahdollista – Minkälaiseen maailmaan kasvatamme tulevaisuuden tekijät, ja miten? Perttu on Sibelius-akatemiasta valmistuva sävelkellon keksijä. Hän on saanut opiskella Kaliforniassa tulevaisuuden tutkimusta ympäri maailmaa kerätyn opiskelijajoukon matkassa. Luennon aihe on kuuma, ja kuulijoiden iloksi Perttu kertoi aiheesta julkaistavan kirjan myöhemmin, jopa ensi jouluksi. Perttu herätteli kuulijakunnan viimeiseen luentoon pohtimalla ihmisten ja koneiden eroja sekä vahvuuksia eri taidoissa, ja osoittamalla kehitystä, mikä on johtanut koulujärjestelmän ”vanhenemiseen” tulevaisuuden taitoja ajatellen. Perttu on koonnut 12 erilaista tulevaisuuden taitoa tulevaisuuden lukujärjestykseksi. Tämä lukujärjestys julkaistaan hänen kirjassaan ensimmäisen kerran.

Puhujana Perttu oli innostava ja taitava! Hänen luentonsa herätti niin paljon kysymyksiä, että myöhästyimme ensimmäisestä paluukyydistämme. Onneksi olimme päättäneet ostaa liput vasta junassa. Odotan innolla hänen kirjaansa aiheesta ja toivon toiselle nuorelle kaikkea hyvää uralleen!

Konferenssi oli mielestämme onnistunut ja mielenkiintoinen kokonaisuus. Jäimme harmittelemaan, ettemme voineet osallistua kuin yhtenä päivänä konferenssiin. Kuitenkin yksikin päivä tällaisessa informaatiotulvassa on raskas, joten arjen töihin oli mukava palata, täysin ajatuksin ja vatsoin (kiitos ruuasta!).

Kiitos tästä mahdollisuudesta ja kaikkea hyvää! Muistakaa UEF:n DigiErkon hakuaika, se alkaa 27.5.!

Esa Kejonen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s